Lue keskustelun säännöt.
Hyväksyttekö miehelle uuden hyvän ystävän, joka on nainen?
16.12.2019 |
Mitä ajattelet aiheesta? Monella miehellä on ennestään naispuolisia ystäviä vaikkapa opiskeluajalta, mutta entä sitten kun pitkässä parisuhteessa mies saa uuden hyvän ystävän, joka on nainen? En puhu nyt työkavereista tai sellaisesta, vaan kunnollisesta ystävystymisestä. Milloin tällainen ystävystyminen on OK ja milloin ei?
Kommentit (118)
Vierailija kirjoitti:
Mies löysi uuden naispuolisen ystävän harrastuksen kautta. Tämä nainen oli alkuun aktiivisempi ystävystymisen suhteen, lisäili kaveriksi ja pyyteli kahville ym.
Minulle tuli tunne, että hän on ihastunut mieheen ja sanoinkin tästä hänelle. Hän sanoi ettei itse ole kiinnostunut naisesta siinä mielessä ja lupasi jotenkin hienovaraisesti tehdä tälle naisellekin selväksi, että seurustelee eikä kaipaa muuta.Ovat edelleen ystäviä ja ollaan hengailtu porukallakin välillä. Tosi mukava tyyppi ja olen iloinen, että mies on löytänyt kavereita, jotka jakaa samoja kiinnostuksen kohteita ja harrastus, josta itse en ymmärrä mitään. Ihan turhaan olin huolissaan, mutta puhumalla siitä selvittiin. Omaa epävarmuutta vain.
Hienoa. Erittäinkin hienoa. Myöntäminen että ei pysty kaikkia kumppanin tarpeita täyttämään, esim olemaan kiinnostunut samoista asioista, on mahtavaa. Täällä monikaan ei tunnu osaavan vilpittömästi iloita kumppaninsa puolesta, vaan jotenkin kumppanin ilo on itseltä pois. Päähäni saattuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en hyväksy mitään naisystäviä, koska minulla yleensäkään ei ole tapana heittää bensaa liekkeihin. Epäilyttävä kyllä sellainen nainenkin, joka kovin haluaa olla hyvää sydänystävää varatun miehen kanssa. Siitä se alkaa, vihreää valoa on näytetty.
Minulla on paljon miespuolisia ystäviä ja miehelläni on muutama naispuolinen ystävä, ja olen aina uskonut miehen ja naisen väliseen ystävyyteen, mutta tämä kysymys onnistui yllättämään. Tuntuisi kieltämättä tosi oudolta, jos mies hankkisi yhtäkkiä uuden naispuolisen ystävän. En kieltäisi ystävystymästä enkä epäilisi petosta, mutta olisin todennäköisesti erittäin kiinnostunut siitä, minkä tarpeen tuo ystävyys täyttää.
Joopa joo. Lopun alkua. On tullut opittua tämä kantapään kautta. Miehelle ilmaantui näitä " ystäviä " facebookiin ja ihan uskoin mitä hän kertoi siitä, kuinka voi hyvin kohdella naisia vaan ystävinäkin ja koska oli seurallinen ihminen, uskoin. Sitten myöhemmin selvisi, että nussi niitä kaikkia. Enää en katselis, saa sellainen mies pitää ystävänsä, mutta mä en kuulu sellaiseen elämään.
En hyväksy. En rajoita, etsii sitten suhteen, jossa voi olla ystävä kenen kanssa haluaa, mutta jos ajatus ei minusta tunnu hyvältä, niin ei minun sitä tarvitse hyväksyä. Toisaalta ihan turha kysellä keneltäkään mielipidettä. Tiedät itse omat rajasi ja mitä siedät tai hyväksyt suhteessasi, ei sitä kukaan muu määrää. Mutta jos asia vaivaa sinua, niin silloin sitä ei tarvitse hyväksyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No en hyväksy mitään naisystäviä, koska minulla yleensäkään ei ole tapana heittää bensaa liekkeihin. Epäilyttävä kyllä sellainen nainenkin, joka kovin haluaa olla hyvää sydänystävää varatun miehen kanssa. Siitä se alkaa, vihreää valoa on näytetty.
Ei minusta ystävyys katso aikaa eikä paikkaa, ei sukupuolta eikä ikää. Yksi parhaimmista ystävistäni oli 92-vuotias vanha naapurinrouva! Ja paras ystäväni on mies. En minä ole häntä valinnut, hän vain on ollut tukenani kaiken läpi, ja minä hänen tukenaan. Meidän on hyvä olla yhdessä. Ymmärrämme toisiamme. En silti hänen kanssaan makaisi. Ja parempi minun on mieheni kanssa, siksi hänen kanssaan on. Tyydyttekö te tosiaan miehiinne vai luuletteko te että teihin on tyydytty? Miksi pelkäätte noin kamalasti?
Vierailija kirjoitti:
Joopa joo. Lopun alkua. On tullut opittua tämä kantapään kautta. Miehelle ilmaantui näitä " ystäviä " facebookiin ja ihan uskoin mitä hän kertoi siitä, kuinka voi hyvin kohdella naisia vaan ystävinäkin ja koska oli seurallinen ihminen, uskoin. Sitten myöhemmin selvisi, että nussi niitä kaikkia. Enää en katselis, saa sellainen mies pitää ystävänsä, mutta mä en kuulu sellaiseen elämään.
Samaistun! Just näin, sanasta sanaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en hyväksy mitään naisystäviä, koska minulla yleensäkään ei ole tapana heittää bensaa liekkeihin. Epäilyttävä kyllä sellainen nainenkin, joka kovin haluaa olla hyvää sydänystävää varatun miehen kanssa. Siitä se alkaa, vihreää valoa on näytetty.
Ei minusta ystävyys katso aikaa eikä paikkaa, ei sukupuolta eikä ikää. Yksi parhaimmista ystävistäni oli 92-vuotias vanha naapurinrouva! Ja paras ystäväni on mies. En minä ole häntä valinnut, hän vain on ollut tukenani kaiken läpi, ja minä hänen tukenaan. Meidän on hyvä olla yhdessä. Ymmärrämme toisiamme. En silti hänen kanssaan makaisi. Ja parempi minun on mieheni kanssa, siksi hänen kanssaan on. Tyydyttekö te tosiaan miehiinne vai luuletteko te että teihin on tyydytty? Miksi pelkäätte noin kamalasti?
Kukaan ei pelkää yhtään mitään. Jos nyt jostain tuntuu kovin rajoittavalta ettei kumppanisi hyväksy uusia vastakkaista sukupuolta olevia ihmisiä hyviksi ystäviksi niin sopii lähteä läpyttelemään suhteesta. Sitten voi hankkia vaikka kymmenen uutta hyvää mies ja naisystävää. Jokainen saa vetää rajat ihan mihin haluaa suhteessaan eikä kenenkään tarvitse teeskennellä ymmärtämystä jos sitä ei tunne. Sinä et sitä määrää miten toiset saa elämäänsä ja parisuhteeseensa suhtautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska tunne naiset (ja miehet).
Sinunlaisesi kumppani varmaan jättäisin. Mikään ei kerro paremmin siitä aikooko kumppani pettää vai ei, kun kuviteltu mustasukkaisuus omien ajatusten takia.
Minun paras ystäväni on mies ja mieheni paras ystävä on kaunis nainen. Kumpikaan ei ole maannut ystävänsä kanssa, eikä kumpikaan tietääkseni suunnittelekaan. Siksi mieheni on minun kanssani, koska minä olen hänelle sopivin mahdollinen kumppani. Ei siksi että joutuisi tyytymään minuun.
"Tietääkseni". Sinä olet viimeinen, joka siitä tulee tietämään. En joudu tyytymään keneenkään ja siksi voin myös sanoa, jos en halua mieheni ystävystyvän naisten kanssa. Onko sinun miehesi ystävystynyt tämän naisen kanssa sen jälkeen, kun sinä tulit kuvioihin? Mutta onnea teille. Hienoa, että uskotte molemmat tähän teoriaan... sopivin mahdollinen kumppani. Hmmm. Ei ainakaan voi ällöromanttiseksi syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aiemmin hyväksynyt uudet naispuoliset ystävät varauksetta. Ajattelin, ettei se minulle kuulu keiden kanssa mies ystävystyy ja että hyvähän se on, kun puolisolla on läheisiä ystäviä.
Valitettavasti mies meni äskettäin ihastumaan tällaiseen uuteen tuttavuuteen. Huomasin kyllä heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Mies puhui tästä naisesta koko ajan, viestitteli hänelle jatkuvasti ja vieraili hänen luonaan miltei päivittäin. Otin asian puheeksi ja vaikka mies ensin loukkaantui ja esitti tietämätöntä, myönsi hän hetken päästä tunteensa tuota naista kohtaan. Ymmärsi itsekin, että tuota ystävyyttä ei enää voinut jatkaa, jos meinasi säilyttää parisuhteemme.
Valehtelisin jos väittäisin, ettei suhtautumiseni uusiin tuttavuuksiin olisi tämän episodin myötä muuttunut. Jonkinlainen epävarmuus on hiipynyt ajatuksiini.
Tietenkin sitä on epävarma, mutta sen perusteella ei voi rajoittaa toista, se ei vain ole oikein. Ihastumisia tulee ja menee, mutta päätös rakastaa toista on täysin eri asia. Jotkut ei tätä opi koskaan ja jollekkin sitoutuminen on automaattisesti se "pyhä" asia, johon luotetaan. Itse en pysty olemaan parisuhteessa ihmisen kanssa jonka en uskoisi pitävän parisuhdettamme etusijalla. Eli jos kumppanin ystävä aiheuttaisi minulle toistuvasti mustasukkaisuutta ja pahaa mieltä, miettisinkin mikä tämän reaktion minussa aiheuttaa ja toimisin sitten sen perusteella. Tuollainen ystävähän voi jopa tuoda parisuhteen kipupisteitä esille ja näin lujittaa sitä, jos asiat käsitellään rakentavasti yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En, koska tunne naiset (ja miehet).
Sinunlaisesi kumppani varmaan jättäisin. Mikään ei kerro paremmin siitä aikooko kumppani pettää vai ei, kun kuviteltu mustasukkaisuus omien ajatusten takia.
Minun paras ystäväni on mies ja mieheni paras ystävä on kaunis nainen. Kumpikaan ei ole maannut ystävänsä kanssa, eikä kumpikaan tietääkseni suunnittelekaan. Siksi mieheni on minun kanssani, koska minä olen hänelle sopivin mahdollinen kumppani. Ei siksi että joutuisi tyytymään minuun.
"Tietääkseni". Sinä olet viimeinen, joka siitä tulee tietämään. En joudu tyytymään keneenkään ja siksi voin myös sanoa, jos en halua mieheni ystävystyvän naisten kanssa. Onko sinun miehesi ystävystynyt tämän naisen kanssa sen jälkeen, kun sinä tulit kuvioihin? Mutta onnea teille. Hienoa, että uskotte molemmat tähän teoriaan... sopivin mahdollinen kumppani. Hmmm. Ei ainakaan voi ällöromanttiseksi syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoittaja 84 jatkaa: Mietin ensin, että ehkä asia ei tuntuisi niin oudolta, jos miestä ja ystävänaista yhdistäisi joku harmiton harrastus, josta itse en ole kiinnostunut. Mutta kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin kyllä sekin tuntuisi aika häiritsevältä, että miehellä ja ystävättärellä olisi jokin hauska harrastus, josta en itse ymmärtäisi mitään. Yhteinen harrastus hioo ihmisiä tosi tehokkaasti ja ainutlaatuisella tavalla yhteen. Eli joo, luulin etten ole mustasukkaista tyyppiä, mutta en ainakaan tässä suhteessa osaa keksiä millainen voisi olla uusi ystävänainen, joka ei jollain tapaa mietityttäisi.
Kiitos kysyjälle mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Hyväksyn jos eivät suutele harrastaessaan seksiä (eli ei tunnetta mukana, pelkkää himoa)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyväksyn jos eivät suutele harrastaessaan seksiä (eli ei tunnetta mukana, pelkkää himoa)
En minä ainakaan suutele ystäviäni, saati harrasta seksiä heidän kanssaan. Todella kieroutunut käsitys ystävyydestä, jos pitää sitä synonyymina seksisuhteelle.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoittaja 84 jatkaa: Mietin ensin, että ehkä asia ei tuntuisi niin oudolta, jos miestä ja ystävänaista yhdistäisi joku harmiton harrastus, josta itse en ole kiinnostunut. Mutta kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin kyllä sekin tuntuisi aika häiritsevältä, että miehellä ja ystävättärellä olisi jokin hauska harrastus, josta en itse ymmärtäisi mitään. Yhteinen harrastus hioo ihmisiä tosi tehokkaasti ja ainutlaatuisella tavalla yhteen. Eli joo, luulin etten ole mustasukkaista tyyppiä, mutta en ainakaan tässä suhteessa osaa keksiä millainen voisi olla uusi ystävänainen, joka ei jollain tapaa mietityttäisi.
Kiitos kysyjälle mielenkiintoisesta kysymyksestä!
Varmasti näin täälläkin. Olisiko sinusta oikein rajata tämä ystävä pois miehesi elämästä, siksi että sinua mietityttää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen aiemmin hyväksynyt uudet naispuoliset ystävät varauksetta. Ajattelin, ettei se minulle kuulu keiden kanssa mies ystävystyy ja että hyvähän se on, kun puolisolla on läheisiä ystäviä.
Valitettavasti mies meni äskettäin ihastumaan tällaiseen uuteen tuttavuuteen. Huomasin kyllä heti, ettei kaikki ollut kohdallaan. Mies puhui tästä naisesta koko ajan, viestitteli hänelle jatkuvasti ja vieraili hänen luonaan miltei päivittäin. Otin asian puheeksi ja vaikka mies ensin loukkaantui ja esitti tietämätöntä, myönsi hän hetken päästä tunteensa tuota naista kohtaan. Ymmärsi itsekin, että tuota ystävyyttä ei enää voinut jatkaa, jos meinasi säilyttää parisuhteemme.
Valehtelisin jos väittäisin, ettei suhtautumiseni uusiin tuttavuuksiin olisi tämän episodin myötä muuttunut. Jonkinlainen epävarmuus on hiipynyt ajatuksiini.
Tietenkin sitä on epävarma, mutta sen perusteella ei voi rajoittaa toista, se ei vain ole oikein. Ihastumisia tulee ja menee, mutta päätös rakastaa toista on täysin eri asia. Jotkut ei tätä opi koskaan ja jollekkin sitoutuminen on automaattisesti se "pyhä" asia, johon luotetaan. Itse en pysty olemaan parisuhteessa ihmisen kanssa jonka en uskoisi pitävän parisuhdettamme etusijalla. Eli jos kumppanin ystävä aiheuttaisi minulle toistuvasti mustasukkaisuutta ja pahaa mieltä, miettisinkin mikä tämän reaktion minussa aiheuttaa ja toimisin sitten sen perusteella. Tuollainen ystävähän voi jopa tuoda parisuhteen kipupisteitä esille ja näin lujittaa sitä, jos asiat käsitellään rakentavasti yhdessä.
Mikä laki määrää, että ei voi rajoittaa? Ei ole oikein? Kyllä muuten on ihan oikein. Minkä kirkkaamman kruunun luulet saavasi, kun elät jonkun romanttisen hömppäkomedian säännöillä? Jos mies ilmoittaisi vaikka että lopettaa työt ja alkaisi ryyppäämään joka viikonloppu, niin olisiko sitäkään oikein rajoittaa? Mutta sekinhän voisi tuoda jotain kipupisteitä esiin, joita voisi sitten yhdessä rakentavasti käsitellä. Onneksi olen päässyt yli tuosta "kärsi, kärsi, kirkkaimman kruunun saat"-syndroomasta ensimmäisen mieheni ansioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en hyväksy mitään naisystäviä, koska minulla yleensäkään ei ole tapana heittää bensaa liekkeihin. Epäilyttävä kyllä sellainen nainenkin, joka kovin haluaa olla hyvää sydänystävää varatun miehen kanssa. Siitä se alkaa, vihreää valoa on näytetty.
Ei minusta ystävyys katso aikaa eikä paikkaa, ei sukupuolta eikä ikää. Yksi parhaimmista ystävistäni oli 92-vuotias vanha naapurinrouva! Ja paras ystäväni on mies. En minä ole häntä valinnut, hän vain on ollut tukenani kaiken läpi, ja minä hänen tukenaan. Meidän on hyvä olla yhdessä. Ymmärrämme toisiamme. En silti hänen kanssaan makaisi. Ja parempi minun on mieheni kanssa, siksi hänen kanssaan on. Tyydyttekö te tosiaan miehiinne vai luuletteko te että teihin on tyydytty? Miksi pelkäätte noin kamalasti?
Kukaan ei pelkää yhtään mitään. Jos nyt jostain tuntuu kovin rajoittavalta ettei kumppanisi hyväksy uusia vastakkaista sukupuolta olevia ihmisiä hyviksi ystäviksi niin sopii lähteä läpyttelemään suhteesta. Sitten voi hankkia vaikka kymmenen uutta hyvää mies ja naisystävää. Jokainen saa vetää rajat ihan mihin haluaa suhteessaan eikä kenenkään tarvitse teeskennellä ymmärtämystä jos sitä ei tunne. Sinä et sitä määrää miten toiset saa elämäänsä ja parisuhteeseensa suhtautua.
Missä minä määräsin? Kysyin vain että mitä pelkäättekö ja koetteko te että teihin tyydytään? En missään vaiheessa sanonut että teidän pitäisi sellaiseen liittoon jäädä. Ei minun mielipiteeni ketään kuulukaan estää. Ihmettelen vain kuinka noin lapsellisia ihmisiä on.
Ettekö luota 100%. Varmaan vaaditte isyystestiäkin.
Ei muuten tulisi muslimimaissa kuuloonkaan tällainen hapatus. Vai vielä ystäviä.
Sinunlaisesi kumppani varmaan jättäisin. Mikään ei kerro paremmin siitä aikooko kumppani pettää vai ei, kun kuviteltu mustasukkaisuus omien ajatusten takia.
Minun paras ystäväni on mies ja mieheni paras ystävä on kaunis nainen. Kumpikaan ei ole maannut ystävänsä kanssa, eikä kumpikaan tietääkseni suunnittelekaan. Siksi mieheni on minun kanssani, koska minä olen hänelle sopivin mahdollinen kumppani. Ei siksi että joutuisi tyytymään minuun.