Opettajille ja miksi ei muillekin kysymys: mistä tunnistaa neron?

Siitä , ettei viihdy koulussa, keskinkertaisten paratiisissa

Vierailija kirjoitti:

No pidän meidän poikaa melko nerona, opiskelee nyt Aalto-yliopistossa fysiikkaa ja matikkaa. Hän oppii helposti uusia asioita ja tähän mennessä kuulemma yliopisto-opinnot ovat olleet todella helppoja. Muuten hän on todella monipuolisesti lahjakas, musikaalinen, taiteellinen, kätevä käsistään, ymmärtää helposti vaikeita asioita, muistaa älyttömän hyvin kaikenlaista nippelitietoa samalla kun hallitsee myös laajoja kokonaisuuksia. Tykkää myös lukemisesta ja lukee erittäin monipuolisesti kirjoja, tällä hetkellä menossa on joku psykologian oppikirja. On kuulemma niin mukava keskustella erilaisten ihmisten kanssa eri aiheista, kun tietää niistä jotain. On kiinnostunut "melkein kaikesta". 

Muistan kun sanoin hänestä jo todella pienenä, että on jotenkin erityinen, kun oppii asioita niin pienenä ja helposti. Kukaan ei uskonut, kun kerroin, että hän ihan selvästi alkoi sanoa sanoja 7 kk:n iässä. Puolitoistavuotiaana hän selitti asioita jo monisanaisilla lauseilla. Koulussa hän turhautui kun hän osasi jo kaiken aina valmiiksi ja jos ei osannut, hän oppi nopeasti ja teki tehtävät samantien. Lisätehtävät eivät oikein tyydyttäneet häntä, kun ne olivat vain samoja tehtäviä kuin hän oli jo tehnyt. Opettajat eivät hänestä oikein tykänneet, kun hän ei salannut sitä, että tiesi monista asioista enemmän kuin opettaja. Ei hän asioita nenäkkäästi esittänyt, hän vaan aina viittasi tunnilla ja kysyi, saisiko kertoa asioista vähän laajemmin. Koulussa hän ei siis hirveän hyvin kuitenkaan menestynyt, johtuen siitä, että oli tylsistynyt. Yläasteella oli hyvä matikanope, joka antoi positiivista palautetta. Lukiossa hän sitten pääsi loistamaan, kun esim. pitkässä matikassa opettaja teki hänelle omia lisätehtäviä. Poika osasi nekin kyllä yleensä heti, mutta hän keksi niihin ihan omantyylisiä ratkaisuja, siis eri tavalla kuin koulussa oli opetettu. Hän rakastaa haasteita ja vaikeita tehtäviä. 

Kaiken tämän lisäksi on mahdottoman hyväkäytöksinen, antelias, ystävällinen, ehdottoman tasapuolinen, osaa jutella esim. vanhusten kanssa. Ainoa ongelma hänellä on, että on vaikeaa viihtyä kovin pitkään sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät "tiedä mistään mitään". Ei siis tarvitsisikaan tietää monesta asiasta laajasti, mutta syvällisesti jostain, josta voisi keskustella. Oho, tulipa pitkä sepustus!

Kyllä meidänkin lapsi sanoi ensimmäiset sanansa 7 kuukauden iässä ja oppi puhumaan todella pienenä. Koulussa hän ei kuitenkaan menestynyt poikkeuksellisen hyvin, vaikka ihan hyvä oppilas olikin. Lukion jälkeen kaikki opinnot ovat jääneet kesken, kun mikään ala ei kuulemma kiinnosta tarpeeksi.

Nero on tavallisesti nero yhdellä alalla mutta ei kaikilla. Toisten opettajien mielestä hän on vain keskiverto, koska hän ei ymmärrä tai viitsi opetella alaa, joka ei häntä kiinnosta. Sen oman alan opettaja taas voi nähdä selkeästi, että tässä tyypissä on ainesta maailman pelastajaksi.

Hyvin harva ihminen loistaa kaikilla aloilla. 20 vuoden opettajuuden aikana olen kohdannut yhden tällaisen oppilaan. Hän oli selkeästi fiksumpi kuin muut, esitti hankalia kysymyksiä ja olettamuksia ja johtopäätöksiä, joihin eivät ns. kympin oppilaat kyenneet. Hän halusi tietää enemmän kuin kymppiin vaadittiin. Ja näin siis kaikissa oppiaineissa. Hän sai peruskoulussa jokaisesta aineesta kympin ja kirjoitti ylioppilaaksi kaikista aineistaan laudaturin. Ajattelen häntä yhä lämmöllä ja toivon, että hän pääsee mahdollisimman pitkälle.

Nero on tosiaan eri asia kuin keskivertoa huomattavastikin lahjakkaampi. Nerous on ääripää, hyvin harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Nerous on enemmän intohimoa kuin puhdasta älyä, vaikka paljon älyäkin tarvitaan. Se on intohimo joka ajaa ihmisen laatikon ulkopuolelle etsimään uusia ratkaisuja. Intohimon pitää ylittää normaalit inhimilliset tarpeet: sosiaalisuus, seksi jne. "Tavallinen" älykäs, ei nero ihminen käyttää älyä hankkiakseen statusta tai mukavan elämän. Samoja, normaaleja asioita joita vähemmän älykkäätkin haluavat. Hän hankkii akateemisen tutkinnon ja tekee sitten sitä asiaa mille on kysyntää. Nero kirjautuu yliopistoon, mutta puuhaa enemmän omia juttuja kuin sitä mitä pyydetään. Koulut saattavat jäädä keskenkin. Älykkäät ihmiset tilastojen mukaan menestyvät ja elävät pitkään. Nerot kuitenkin saattavat jäädä köyhiksi koska ihmiset eivät välttämättä tajua tekemisen arvoa, tai koska raha ei tarpeeksi kiinnosta. Menestyäkseen täytyy oppia tunneälyä ja sosiaalisia taitoja. Neroja kiinnostaa näiden opettelu juuri vain sen verran kuin on pakko. Luovimmat ihmiset joutuvat monesti vaikeuksiin koska letkauttelevat typeriä.

Totta. Poikani on vähän tuollainen, ei häntä kiinnosta sen paremmin raha kuin vaikka kuuluisuuskaan. Hän sanoo, että olisi mahtavaa asua keskellä metsää ja käyttää suurin osa ajastaan jonkin oikein haastavan ongelman ratkaisun keksimiseen. Ja ei kuulemma tekisi sitä tosiaan esim. rahan takia, vaan koska ihan vain rakastaa ratkaista ongelmia, olipa ne sitten matemaattisia tai muita. Hienointa olisi, jos voisi lisäksi kalastella ja metsästää, kasvattaa itse ruokaa. Häntä ei kiinnosta esim. matkustelu tai tavaroitten hankkiminen, ei edes helppo elämä, vaan ennemminkin hän halua rehkiä sekä älyllisesti että fyysisesti. 

Hyvin kuvaavaa on se, että hänelle ei riitä se, että hän oppii jotain "kaavamaisesti", vaan hän haluaa aina keksiä jotain uutta. Miksi opetella soittamaan kitaralla joku valmis laulu,  kun voi tehdä ihan uuden laulun? Tai vähintäänkin kehitellä oman soolon...

Meidänkin lapset on neroja. Samoin naapurin.

Vierailija kirjoitti:

Siitä , ettei viihdy koulussa, keskinkertaisten paratiisissa

Juuri näin. Opettajien aika menee niiden kanssa, jotka eivät pysy normiopetuksessa mukana. Lisätehtävä nippuja tulee jos tulee, ilman mitään uuteen aihe aluseeseen opetusta. Lapsi oppii peruskoulussa ettei tarvitse tehdä juuri mitään, kun saa kaiken valmiiksi nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni Elton John on musikaalinen nero. Ei tarvitse kuin katsoa hänen tuotantonsa läpi ja pystymme näkemään vuosikymmenien ajan syntynyneen tuotannon, joka on aina vaan todella korkealla tasolla. Suurin osa neroista on neroja, vaan määrätyllä alueella. En usko, että Elton on nero fysiikassa tai kirjallisuudessa, mutta musiikissa hän on ihan helposti eräs aikamme suurista neroista.

Oletan, että hänestä on nähnyt jo lapsena todella vahvasti hänen lahjakkuutensa, joka sitten vuosien saatossa mahdollistanut tuloksia, jotta neron määritelmä täyttyy. Vähän kuten Einstein. Jotain lahjakkuutta hänessä on pakko olla ollut näkyvissä tai hän ei olisi koskaan päässyt lukemaan fysiikkaa. Hänen opiskelujaan ei olisi maksettu edes.

Pieni lapsi ei voi olla nero, mutta todella huippuälykäs. Koska neroksi pääseminen vaatii tekoja, joita heillä ei vielä olla. Einsteinia ei pidettäisi nerona, jollei hänellä olisi tuloksia näytettäväksi maailmalle. Vaikka hänen äo olisi ollut aivan sama ilman tekoja.

En itse kutsuisi Elton Johnia neroksi samassa mielessä kuin vaikka Einsteinia - pop-musiikki on kuitenkin melko yksinkertaisten elementtien yhdistelyä. Mutta hänellä on poikkeuksellinen muisti; hän on lapsesta asti pystynyt muistamaan ja soittamaan pianolla minkä tahansa kerran kuulemansa melodian. Tämä yhdistettynä todella runsaaseen musiikin kuunteluun sitten teki sen, että reilut parikymppisenä hänelle vain alkoi putkahdella päähän melodioita, kun hänelle annettiin sopivat sanat.

Elton John pystyi parhaina vuosinaan säveltämään laulun siinä ajassa, mikä sen esittämiseen meni. Tai säveltämään kolme laulua ennen aamiaista. Eli kyllähän sellainen taito on mykistävä helppoudessaan. Ymmärtääkseni Mozart sävelsi samalla tavalla - tavallaan ajatteli musiikkikappaleen. Kannattaa lukea Eltonin elämäkerta, jos aihe kiinnostaa.

Mäkään en tuota puhumista mitenkään ihmeellisenä pidä. Olen puhunut todella pienenä jo kokonaisia lauseita, mutta nerosta olen kaukana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siitä , ettei viihdy koulussa, keskinkertaisten paratiisissa

Juuri näin. Opettajien aika menee niiden kanssa, jotka eivät pysy normiopetuksessa mukana. Lisätehtävä nippuja tulee jos tulee, ilman mitään uuteen aihe aluseeseen opetusta. Lapsi oppii peruskoulussa ettei tarvitse tehdä juuri mitään, kun saa kaiken valmiiksi nopeasti.

Minä taas näkisin, että nero nimenomaan ei tarvitse opetusta tai opettajan kannustusta, vaan hän toimii ihan kokonaan sisäisen motivaation voimalla.

Sen sijaan sellaiset tavallisen lahjakkaat (ja ehkä miellyttämishaluiset) lapset saattavat kärsiä siitä, että heille annetaan lisätehtävänippu ilman lisäopetusta.

Oma tokaluokkalaiseni (ei missään tapauksessa nero, mutta pikemminkin sisäisen kuin ulkoisen motivaation voimalla toimiva) on saanut opettajalta ylemmän luokan matematiikankirjan, josta tekee niinä päivinä kun ehtii ja huvittaa, siitä kohdasta mistä haluaa. Koko jutun idea nimenomaan on, ettei häntä opeteta vaan hän etsii sieltä tehtäviä, joista tykkää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Einsteinista ei opettajansa mukaan pitänyt tulla yhtikäs mitään. Näitä esimerkkejä on paljon.922

Tämä on näitä legendoja, jotka eivät pidä paikkaansa.

Miten niin? Einsteinista on kerrottu luotettavissa lähteissä että oppi puhumaan vasta 4-vuotiaana, vanhempansa epäilivät vammaiseksi ja opettajat pitivät heikkolahjaisena.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nerous on enemmän intohimoa kuin puhdasta älyä, vaikka paljon älyäkin tarvitaan. Se on intohimo joka ajaa ihmisen laatikon ulkopuolelle etsimään uusia ratkaisuja. Intohimon pitää ylittää normaalit inhimilliset tarpeet: sosiaalisuus, seksi jne. "Tavallinen" älykäs, ei nero ihminen käyttää älyä hankkiakseen statusta tai mukavan elämän. Samoja, normaaleja asioita joita vähemmän älykkäätkin haluavat. Hän hankkii akateemisen tutkinnon ja tekee sitten sitä asiaa mille on kysyntää. Nero kirjautuu yliopistoon, mutta puuhaa enemmän omia juttuja kuin sitä mitä pyydetään. Koulut saattavat jäädä keskenkin. Älykkäät ihmiset tilastojen mukaan menestyvät ja elävät pitkään. Nerot kuitenkin saattavat jäädä köyhiksi koska ihmiset eivät välttämättä tajua tekemisen arvoa, tai koska raha ei tarpeeksi kiinnosta. Menestyäkseen täytyy oppia tunneälyä ja sosiaalisia taitoja. Neroja kiinnostaa näiden opettelu juuri vain sen verran kuin on pakko. Luovimmat ihmiset joutuvat monesti vaikeuksiin koska letkauttelevat typeriä.

Totta. Poikani on vähän tuollainen, ei häntä kiinnosta sen paremmin raha kuin vaikka kuuluisuuskaan. Hän sanoo, että olisi mahtavaa asua keskellä metsää ja käyttää suurin osa ajastaan jonkin oikein haastavan ongelman ratkaisun keksimiseen. Ja ei kuulemma tekisi sitä tosiaan esim. rahan takia, vaan koska ihan vain rakastaa ratkaista ongelmia, olipa ne sitten matemaattisia tai muita. Hienointa olisi, jos voisi lisäksi kalastella ja metsästää, kasvattaa itse ruokaa. Häntä ei kiinnosta esim. matkustelu tai tavaroitten hankkiminen, ei edes helppo elämä, vaan ennemminkin hän halua rehkiä sekä älyllisesti että fyysisesti. 

Hyvin kuvaavaa on se, että hänelle ei riitä se, että hän oppii jotain "kaavamaisesti", vaan hän haluaa aina keksiä jotain uutta. Miksi opetella soittamaan kitaralla joku valmis laulu,  kun voi tehdä ihan uuden laulun? Tai vähintäänkin kehitellä oman soolon...

Tästä ei ihan selvinnyt mitä hän tekee, mutta kun puhut haaveista niin ilmeisesti nuori ihminen. Vaikka olisi tuollainen oman tien kulkija, suosittelen jonnekin kouluun hakeutumista. Saattaa löytää samanhenkisiä ihmisiä. Jos jossain haluaa oikeasti pärjätä se harvoin tapahtuu tyhjiössä.

UP

Olen tavannut elämässäni vain yhden vaikka olen ollut pitkään koulussa töissä.

Lapsi oli tuolloin 4v. Soitteli pianolla klassista jne. Puhui jostain valon ominaisuuksista jne. Ihan sosiaalinen tapaus mutta näki jo kauas ettei ole mikään peruspoika.

On nykyään jo lähes 30 ja alansa huippuja jo vuosia, koko maailman mittakaavassa.