Opettajille ja miksi ei muillekin kysymys: mistä tunnistaa neron?
Millaisia piirteitä neroon kätkeytyy? Ja miten sellaisen voi tunnistaa?
Kommentit (114)
Ei usein mistään. Ei välttämättä koevastauksistakaan.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen on tuleva nero, joka ajattelee omilla aivoillaan, luottaa itseensä, keksii uusia juttuja ja on kiinnostunut asioista.
Ope
Mun mielestä omaksuu nopeasti uusia asioita.
Naapurissa on lapsinero ja kaverin poika on nero. Molemmat tietysti äidin mielestä.
En viitsinyt sanoa mitään kun meidän jätkä sai 2 stipendiä...Hänen ei tarvitse lukea kokeisiin, mutta pakotetaan. Huonoin numero kokeista on 9,5 - yleensä vetää täysiä ja tekee kokeet nopeasti esim matikan kokeet about 10 min. Ja täydet tulee.
Tuskin kummankaan on mikään Einstein tai Musk.
Siitä, että hänet yritetään koulussa lannistaa ja painaa samaan muottiin muiden kanssa.
Lapsi voi fiksu ja muista edellä kehityksessä, mutta jossain vaiheessa muut vaoiva ottaa kiinni. Ainakin naapurin lapsinerolle kävi näin, jo yläasteella kävi niin, ettei päässyt edes matikkaluokalle. Todellinen nero saa jotain merkittävää aikaan. Neroudella ei tee mitään, jos kykyjä ei käytä. Aito nero ei lannistu, eikä ole lannistettavissa.
Luovia uusia ratkaisuja, tekee asioita eri tavalla.
Hyvä muisti.
Musikaalinen.
Sosiaalinen.
Esim.pieni lapsi 1 v. ei ylety avaamaan ovea,noutaa tuolin ja avaa oven.
Tyhmä lapsi alkaa kiukttelemaan
Usein sosiaalisia ongelmia. Viihtyy usein yksin ja on kiinnostunut jostain tietystä aihepiiristä jonka parissa viihtyy.
Vierailija kirjoitti:
Luovia uusia ratkaisuja, tekee asioita eri tavalla.
Hyvä muisti.
Musikaalinen.
Sosiaalinen.Esim.pieni lapsi 1 v. ei ylety avaamaan ovea,noutaa tuolin ja avaa oven.
Tyhmä lapsi alkaa kiukttelemaan
Tuo ei ole neron kuvaus, vain fiksun lapsen. Nero on voimakkaasti sanottu.
Nero osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta jollakin osa-alueella.
Luuletteko, että neroja kasvaa joka oksalla? En usko itse neroa tavanneeni sen kahden vuosikymmenen aikana, kun olen yläkoulun opettajana ollut.
Piirteitä, jotka yhdistävät lahjakkaimpia oppilaita, ovat monipuolisuus, joustavuus, älyllinen kunnianhimo, aito kiinnostus, sosiaalisuus, erinomainen luku- ja kirjoitustaito, kyky johtaa itseään, itsehillintä, kyky siirtää tarpeen tyydytystä, kriittisyys, argumentaatiotaidot, kyky omaksua oppisisällöt nopeasti jne.
Näistä ihmisistä tulee esimerkiksi lääkäreitä, tutkijoita jne. mutta eivät he tosiaan vielä neroja ole.
Opettajien mielestä epäsosiaalinen, outo ja tyhmä. Nämä 10 oppilaat on sopeutuneita taviksia. Ei muuta kuin hyvä muisti mutta omaa ajatusta ei osaa muodostaa, kopioi kyllä tehokkaasti ja toistaa, eli pelkkiä lampaita ja tulostimia.
Vierailija kirjoitti:
Opettajien mielestä epäsosiaalinen, outo ja tyhmä. Nämä 10 oppilaat on sopeutuneita taviksia. Ei muuta kuin hyvä muisti mutta omaa ajatusta ei osaa muodostaa, kopioi kyllä tehokkaasti ja toistaa, eli pelkkiä lampaita ja tulostimia.
Useimmiten näin. Muutama promille niitä neroja. Sosiaalisia ja miellyttäviä erehdytään usein älykkäämmiksi kuin ovatkaan.
Vierailija kirjoitti:
AV-palstan nerot!
rääh rääh, köh köh!
No pidän meidän poikaa melko nerona, opiskelee nyt Aalto-yliopistossa fysiikkaa ja matikkaa. Hän oppii helposti uusia asioita ja tähän mennessä kuulemma yliopisto-opinnot ovat olleet todella helppoja. Muuten hän on todella monipuolisesti lahjakas, musikaalinen, taiteellinen, kätevä käsistään, ymmärtää helposti vaikeita asioita, muistaa älyttömän hyvin kaikenlaista nippelitietoa samalla kun hallitsee myös laajoja kokonaisuuksia. Tykkää myös lukemisesta ja lukee erittäin monipuolisesti kirjoja, tällä hetkellä menossa on joku psykologian oppikirja. On kuulemma niin mukava keskustella erilaisten ihmisten kanssa eri aiheista, kun tietää niistä jotain. On kiinnostunut "melkein kaikesta".
Muistan kun sanoin hänestä jo todella pienenä, että on jotenkin erityinen, kun oppii asioita niin pienenä ja helposti. Kukaan ei uskonut, kun kerroin, että hän ihan selvästi alkoi sanoa sanoja 7 kk:n iässä. Puolitoistavuotiaana hän selitti asioita jo monisanaisilla lauseilla. Koulussa hän turhautui kun hän osasi jo kaiken aina valmiiksi ja jos ei osannut, hän oppi nopeasti ja teki tehtävät samantien. Lisätehtävät eivät oikein tyydyttäneet häntä, kun ne olivat vain samoja tehtäviä kuin hän oli jo tehnyt. Opettajat eivät hänestä oikein tykänneet, kun hän ei salannut sitä, että tiesi monista asioista enemmän kuin opettaja. Ei hän asioita nenäkkäästi esittänyt, hän vaan aina viittasi tunnilla ja kysyi, saisiko kertoa asioista vähän laajemmin. Koulussa hän ei siis hirveän hyvin kuitenkaan menestynyt, johtuen siitä, että oli tylsistynyt. Yläasteella oli hyvä matikanope, joka antoi positiivista palautetta. Lukiossa hän sitten pääsi loistamaan, kun esim. pitkässä matikassa opettaja teki hänelle omia lisätehtäviä. Poika osasi nekin kyllä yleensä heti, mutta hän keksi niihin ihan omantyylisiä ratkaisuja, siis eri tavalla kuin koulussa oli opetettu. Hän rakastaa haasteita ja vaikeita tehtäviä.
Kaiken tämän lisäksi on mahdottoman hyväkäytöksinen, antelias, ystävällinen, ehdottoman tasapuolinen, osaa jutella esim. vanhusten kanssa. Ainoa ongelma hänellä on, että on vaikeaa viihtyä kovin pitkään sellaisten ihmisten seurassa, jotka eivät "tiedä mistään mitään". Ei siis tarvitsisikaan tietää monesta asiasta laajasti, mutta syvällisesti jostain, josta voisi keskustella. Oho, tulipa pitkä sepustus!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luovia uusia ratkaisuja, tekee asioita eri tavalla.
Hyvä muisti.
Musikaalinen.
Sosiaalinen.Esim.pieni lapsi 1 v. ei ylety avaamaan ovea,noutaa tuolin ja avaa oven.
Tyhmä lapsi alkaa kiukttelemaanTuo ei ole neron kuvaus, vain fiksun lapsen. Nero on voimakkaasti sanottu.
Nero osoittaa poikkeuksellista lahjakkuutta jollakin osa-alueella.
Jossakin asiassa eteenpäin pääseminen vaatii paljon työtä, joten vaikka olisikin hyvin lahjakas jossain, pitää olla motivaatiota ja kiinnostusta.
Vierailija kirjoitti:
Opettajien mielestä epäsosiaalinen, outo ja tyhmä. Nämä 10 oppilaat on sopeutuneita taviksia. Ei muuta kuin hyvä muisti mutta omaa ajatusta ei osaa muodostaa, kopioi kyllä tehokkaasti ja toistaa, eli pelkkiä lampaita ja tulostimia.
Tämä on yleinen harhaluulo, tarina jota hellitään, koska se on jotenkin emotionaalisesti tyydyttävä. Se on vähän kuin satu rumasta ankanpoikasesta tai Tuhkimosta. Todellisuutta se on erittäin, erittäin harvoin.
Jos oikeasti perehtyy nerojen elämäkertoihin, voi todeta, että useimmiten opettaja on tunnistanut lahjakkuuden jo varhain, eikä oppilasta ole ainakaan tyhmänä ja outona pidetty.
Minun aineessani kympin oppilas on se, jolla on aina oma idea, joka osaa ratkaista ongelmia, joka luo uutta jne. On pelkkää kateellisten panettelua leimata kympin oppilaat tulostimiksi tai lampaiksi. Kukaan ei saa yläkoulusta kymppiriviä ilman lahjakkuutta ja keskitasoa selvästi parempaa älyä.
Sellainen on tuleva nero, joka ajattelee omilla aivoillaan, luottaa itseensä, keksii uusia juttuja ja on kiinnostunut asioista.
Ope