Lue keskustelun säännöt.
Olenko sika kun torjuin nettideiteissä vammaisen miehen?
14.12.2019 |
Tutustuin nettideittailussa taannoin mieheen jonka kirjoitus kolahti aika lujaa. Meillä synkkasi hyvin ja oltiin juuri siirtymässä suorempaan viestintää, kuvien vaihtoon ja sen sellaiseen kun ajattelin että googlaampa häntä kokeeksi. Mies kertoili hyvin avoimesti itsestään joten hänet oli varsin helppo löytää.
Paljastui että mies on vammainen. Vammastaan huolimatta hän kyllä elää somensa perusteella ihan vauhdikasta elämää mutta vamma tarvitsee jokapäiväistä hoitoa, rajoittaa harrastuksia/liikkumista eikä ainakaan ajan kanssa parane.
Jotenkin järkytyin koska mies ei ollut millään tavalla vihjannut tästä pitkän viestittelymme aikana, jälkikäteen huomasin miten hän aina ovelasti väisti ne kohdat missä se olisi tullut esiin esim pohtiessa mitä yhteistä meillä voisi olla.
Lopetin viestittelyn hallitusti vedoten aivan muihin syihin. Paha mieli jälkikäteen mutta minusta tuntui etten oikeasti jaksa vamman aiheuttamaa ylimääräistä säätöä ja herätti epäluuloa miksi mies piilotteli asiaa vaikka olisi ollut useita tilaisuuksia missä sen olisi voinut tuoda esiin koska sillä olisi ollut merkitystä.
Olenko sika?
N36
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minäkin torjuin miehen, kun kävi ilmi että istui pyörätuolissa. Tarvitsen ja haluan miehen, jonka kanssa sänkypuuhat ovat villiä touhua. Mies, jolla eivät jalat toimi, ei voi pyörittää minua mielensä mukaan.
Juuri eilen sain villiä seksiä ihanan urheilullisen miehen kanssa, nosteli minua asennosta toiseen jne. En jaksa odottaa seuraavia treffejä!
Ei sitä miestä tämä minun kaksarini haitannut, katsoi sen sijaan silmiä, huulia, rintoja, pakaroita, reisiäni jne.
T: Sama 52 kg painava kaksarinainen kuin aiemmin
Katkerat "kilt ti mie het" alapeukuttaa, kun joku kauneusstandardien ulkopuolella oleva nainen saa hyvää seksiä urheilulliselta mieheltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Et ole sika. En itsekään alkaisi esim. neliraajahalvaantuneen kanssa mihinkään. Lähihoitajan töitä vammaisten kanssa tehneenä tuntisin olevani koko ajan töissä. Olisi eri asia, jos pitkäaikainen seurustelukumppani onnettomuuden myötä vammmautuisi. Pakit saa antaa mistä syystä vaan, jos siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et sika, mutta ennakkoluuloinen olet. Yleensä se aiheuttaa eniten harmia itselle ei sille ennakkoluulojen kohteelle. Itse olen tyytyväinen siihen että olen ollut ennakkoluuloton tutustuessani ihmisiin. Parisuhdetta en vammaisen henkilön kanssa ole solminut mutta monta ystävää vähemmän minulla olisi ellen olisi uskaltanut heihin tutustua.
Mullakin on ystävinä vammaisia, mutta parisuhteeseen en ryhtyisi liikuntaeajoitteisen kanssa..valitettavasti vain miehessä fyysinen pystyvyys on se mikä herättää halun. Ja ilman halua voi olla vain kaveri.
Pystyvyyden suhteen itse olen joutunut kokemaan kaikkein suurimmat yllätykset (myönnän sen suhteen olleeni joskus ennakkoluuloinen itsekin). Siihen että parisuhdetta ei ole syntynyt on ihan toiset syyt ja ne samat syyt aiheuttaisi "pakit" myös ei vammaiselle.
En tiedä mitä tarkoitat pystyvyydellä, mutta mä sitä että juoksee, nostaa, kantaa, kiipeää jne. ja kehon kielestä näkee miten kroppa on hallinnassa.
Sitä on ihan hirveän vaikea selittää, koska se on asia joka pitää kokea. Sille toki minä en voi mitään jos sinä etsitä ennakkoluulojesi taki edes halua kokea.
Onko se ihan selvää että ei vammaton tai ei pyörätuoli käyttävä pystyy juoksemaan, nostamaan, kantamaan ja kiipeämään vai kannattaisiko noita kysyä suoraan deittaillessa oli vammaa tai ei jos se estää lähemmän tutustumisen kokonaan.
Tiedän mistä tykkään ja se ei liity ennakkoluuloihin.
Mä näen sen omin silmin kyllä, ei sitä voi kysyä. Menee treffeille miehen kanssa ja tekee siellä liikunnallisia juttuja. Siinä näkee kyllä miten yhtä miehen mieli ja keho ovat.
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Jos miehellä on selkeä vamma, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, treffailuun, yhdessä tekemiseen jne., se pitää tuoda esiin. Asia paljastuu joka tapauksessa, miksi salata se?
Kuinka pian tällainen asia pitää sitten kertoa? Ei sitä hetikään voi töksäyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Jos miehellä on selkeä vamma, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, treffailuun, yhdessä tekemiseen jne., se pitää tuoda esiin. Asia paljastuu joka tapauksessa, miksi salata se?
Kuinka pian tällainen asia pitää sitten kertoa? Ei sitä hetikään voi töksäyttää.
Mitä pikemmin asennevamma vastapuolelle selviää sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kun tämä ratakelaaja Tähti oli julkisuudessa kovin närkästynyt siitä, kun joku nainen oli kai hänelle antanut pakit vammaisuuden takia. Luuliko vai tiesikö, en muista. Mutta miksei hän sitten itse deittaile pyörätuolia käyttävää tai muuten liikuntavammaista naista?
Ei ainakaan kannattaisi närkästyä julkisesti.
Olet ymmärtänyt kyseisen haastattelun täysin väärin. Ei ollut mistään närkästynyt. Tähti on myös seurustellut nuorempana vammaisen naisen kanssa.
Tapasin seksimerkeissä mieheen netissä. Hän kertoli, miten on joskus tavannut ylipainoisen naisen ja koetti hyväksyä tämän tosiasian. Hänellä itsellään vaikea vamma ja haisee vanhukselta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Jos miehellä on selkeä vamma, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, treffailuun, yhdessä tekemiseen jne., se pitää tuoda esiin. Asia paljastuu joka tapauksessa, miksi salata se?
Kuinka pian tällainen asia pitää sitten kertoa? Ei sitä hetikään voi töksäyttää.
Mitä pikemmin asennevamma vastapuolelle selviää sen parempi.
Nyt kyse onkin tyypistä, joka haluaa salailla . Yrittää saada toisen kiinnostumaan ennen kuin kertoo . Sitten jos saa pakit voi nyyhkiä toisen julmuutta, syyttää ennakkoluuloista yms. Ja sivuuttaa oman epärehellisyytensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole. Jos miehellä on selkeä vamma, joka vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, treffailuun, yhdessä tekemiseen jne., se pitää tuoda esiin. Asia paljastuu joka tapauksessa, miksi salata se?
Kuinka pian tällainen asia pitää sitten kertoa? Ei sitä hetikään voi töksäyttää.
Mitä pikemmin asennevamma vastapuolelle selviää sen parempi.
Vikahan on siinä toisessa ja sen asennevammassa. Parisuhdehan on hyväntekeväisyyttä.Aina voi syyllistää niitä jotka ei tykkää juuri minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ottaa pakit paremmin siksi, koska tietävät että pian seuraava rakas jo odottelee vuoroaan. Miehillä ei useinkaan ole samoin ja siksi pakit ottaa koville, jokainen tilaisuus saattaa olla se joka ratkaisee elääkö yksin loppuelämänsä vai ei.
Samaa se on kuule meille kolmekymppiselle tavisnaisille. Ihan jo tutkimustenkin mukaan miehet pommittavat deittisivustoilla nuoria ja kauniita parikymppisiä naisia vaikka olisivat itse millaisia möhömahoja. Itse olen ollut sinkkuna jo 10 vuotta. Monta kertaa lupaava deittailu päättynyt siihen että joku toinen on kiinnostavampi. Mutta en myöskään halua että kukaan olisi kanssani vain säälistä, mielummin yksin kuin paska parisuhde missä mies haikailee koko ajan muiden naisten perään.
Nelikymppisistä puhumattakaan. Kun minut jätettiin, niin tajusin kyllä, että vietän loppuelämäni ilman parisuhdetta. Naisilla ikä tekee sen, että jossain vaiheessa uuden suhteen löytäminen on erittäin epätodennäköistä. Jos kelpuuttaisi kenet tahansa, siis todellakin aivan kenet tahansa, niin sitten olisi vähän helpompaa, mutta harva sitä haluaa tehdä. Eiväthän miehetkään siihen ole valmiita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minäkin torjuin miehen, kun kävi ilmi että istui pyörätuolissa. Tarvitsen ja haluan miehen, jonka kanssa sänkypuuhat ovat villiä touhua. Mies, jolla eivät jalat toimi, ei voi pyörittää minua mielensä mukaan.
Sama. Minusta on ihanaa kun mies kantaa minut sänkyyn tai pystyy kannattelemaan jossain tietyssä seksiasennossa.
Kyllä tämäkin hoituu hlökohtaisen avustajan tai kahden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä minäkin torjuin miehen, kun kävi ilmi että istui pyörätuolissa. Tarvitsen ja haluan miehen, jonka kanssa sänkypuuhat ovat villiä touhua. Mies, jolla eivät jalat toimi, ei voi pyörittää minua mielensä mukaan.
Sama. Minusta on ihanaa kun mies kantaa minut sänkyyn tai pystyy kannattelemaan jossain tietyssä seksiasennossa.
Kyllä tämäkin hoituu hlökohtaisen avustajan tai kahden kanssa.
Tosi kiihottavaa. Not. Tai ehkä jos vammaisen poistetaan sieltä sängystä.
No mietippä minkä takia ihminen ei kerro heti vammastaan tai sairaudestaan. Eihän kukaan täräytä heti pöytään että " ainiin mä muuten sit sairastan diabetesta! " jos on yhtään sosiaalista silmää ja osaa flirttailla... Ihmiset haluaa että heitä katsotaan muunkin kuin vamman tai sairauden kautta, monesti sitä tulee hylätyksi heti vamman tai sairauden takia ja se särkee sydämen, sillon ei pääse sille toiselle ihmiselle koskaan näyttämään kuinka hyvä tyyppi oikeasti on kun tuntuu että se vamma tai sairaus näyttelee aina pääroolia elämässä..... Voi olla että ap:n kumppaniehdokas kokee että hänellä olisi paljon annettavaa, mutta ei ole päässyt sitä koskaan näyttämään vamman takia koska tulee usein heti torjutuksi ja siksi ei päättänyt kertoa ap:lle heti vammastaan. Halusi että ap näkisi vamman sijaan hänen ulkonäkönsä ja persoonallisuutensa hyvät puolet! Onko se liikaa vaadittu jos ei deittailu vaiheessa halua heti kertoa niitä huonoja puolia itsestään...? Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua joten aloittajana antaisin miehelle mahdollisuuden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mietippä minkä takia ihminen ei kerro heti vammastaan tai sairaudestaan. Eihän kukaan täräytä heti pöytään että " ainiin mä muuten sit sairastan diabetesta! " jos on yhtään sosiaalista silmää ja osaa flirttailla... Ihmiset haluaa että heitä katsotaan muunkin kuin vamman tai sairauden kautta, monesti sitä tulee hylätyksi heti vamman tai sairauden takia ja se särkee sydämen, sillon ei pääse sille toiselle ihmiselle koskaan näyttämään kuinka hyvä tyyppi oikeasti on kun tuntuu että se vamma tai sairaus näyttelee aina pääroolia elämässä..... Voi olla että ap:n kumppaniehdokas kokee että hänellä olisi paljon annettavaa, mutta ei ole päässyt sitä koskaan näyttämään vamman takia koska tulee usein heti torjutuksi ja siksi ei päättänyt kertoa ap:lle heti vammastaan. Halusi että ap näkisi vamman sijaan hänen ulkonäkönsä ja persoonallisuutensa hyvät puolet! Onko se liikaa vaadittu jos ei deittailu vaiheessa halua heti kertoa niitä huonoja puolia itsestään...? Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua joten aloittajana antaisin miehelle mahdollisuuden.
Jos se ei ole ap:lle pikkujuttu vaan totaalinen turn off. On törkeää pyytää antaa mahdollisuus silloin.
Esihistoriasta saakka naiset ovat olleet hypergaamisia. Se on lajin säilymisen kannalta täysin välttämätöntä. Huonot geenit on karsittava populaatiosta, ja tämä rotuhygienia on naisten vastuulla.
Normaali nainen antaa ilman muuta pakit jo pelkästään kaljuuden, pienituloisuuden tai huonojen hampaiden takia. Vammaisuus on aikamoinen juttu noihin verrattuna!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mietippä minkä takia ihminen ei kerro heti vammastaan tai sairaudestaan. Eihän kukaan täräytä heti pöytään että " ainiin mä muuten sit sairastan diabetesta! " jos on yhtään sosiaalista silmää ja osaa flirttailla... Ihmiset haluaa että heitä katsotaan muunkin kuin vamman tai sairauden kautta, monesti sitä tulee hylätyksi heti vamman tai sairauden takia ja se särkee sydämen, sillon ei pääse sille toiselle ihmiselle koskaan näyttämään kuinka hyvä tyyppi oikeasti on kun tuntuu että se vamma tai sairaus näyttelee aina pääroolia elämässä..... Voi olla että ap:n kumppaniehdokas kokee että hänellä olisi paljon annettavaa, mutta ei ole päässyt sitä koskaan näyttämään vamman takia koska tulee usein heti torjutuksi ja siksi ei päättänyt kertoa ap:lle heti vammastaan. Halusi että ap näkisi vamman sijaan hänen ulkonäkönsä ja persoonallisuutensa hyvät puolet! Onko se liikaa vaadittu jos ei deittailu vaiheessa halua heti kertoa niitä huonoja puolia itsestään...? Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua joten aloittajana antaisin miehelle mahdollisuuden.
Jos se ei ole ap:lle pikkujuttu vaan totaalinen turn off. On törkeää pyytää antaa mahdollisuus silloin.
No kannattaa miettiä miksi toisen sairaus tai vamma on totaalinen turn off, etenkin jos se ei vaikuta henkiseen puoleen eli on ihan ikäisensä tasolla. Onhan se tietynlaista empatian puutetta hylätä toinen ihminen pelkän sairauden tai vamman takia, vaikka muuten synkkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mietippä minkä takia ihminen ei kerro heti vammastaan tai sairaudestaan. Eihän kukaan täräytä heti pöytään että " ainiin mä muuten sit sairastan diabetesta! " jos on yhtään sosiaalista silmää ja osaa flirttailla... Ihmiset haluaa että heitä katsotaan muunkin kuin vamman tai sairauden kautta, monesti sitä tulee hylätyksi heti vamman tai sairauden takia ja se särkee sydämen, sillon ei pääse sille toiselle ihmiselle koskaan näyttämään kuinka hyvä tyyppi oikeasti on kun tuntuu että se vamma tai sairaus näyttelee aina pääroolia elämässä..... Voi olla että ap:n kumppaniehdokas kokee että hänellä olisi paljon annettavaa, mutta ei ole päässyt sitä koskaan näyttämään vamman takia koska tulee usein heti torjutuksi ja siksi ei päättänyt kertoa ap:lle heti vammastaan. Halusi että ap näkisi vamman sijaan hänen ulkonäkönsä ja persoonallisuutensa hyvät puolet! Onko se liikaa vaadittu jos ei deittailu vaiheessa halua heti kertoa niitä huonoja puolia itsestään...? Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua joten aloittajana antaisin miehelle mahdollisuuden.
Jos se ei ole ap:lle pikkujuttu vaan totaalinen turn off. On törkeää pyytää antaa mahdollisuus silloin.
No kannattaa miettiä miksi toisen sairaus tai vamma on totaalinen turn off, etenkin jos se ei vaikuta henkiseen puoleen eli on ihan ikäisensä tasolla. Onhan se tietynlaista empatian puutetta hylätä toinen ihminen pelkän sairauden tai vamman takia, vaikka muuten synkkaa.
Fyysiseen m
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mietippä minkä takia ihminen ei kerro heti vammastaan tai sairaudestaan. Eihän kukaan täräytä heti pöytään että " ainiin mä muuten sit sairastan diabetesta! " jos on yhtään sosiaalista silmää ja osaa flirttailla... Ihmiset haluaa että heitä katsotaan muunkin kuin vamman tai sairauden kautta, monesti sitä tulee hylätyksi heti vamman tai sairauden takia ja se särkee sydämen, sillon ei pääse sille toiselle ihmiselle koskaan näyttämään kuinka hyvä tyyppi oikeasti on kun tuntuu että se vamma tai sairaus näyttelee aina pääroolia elämässä..... Voi olla että ap:n kumppaniehdokas kokee että hänellä olisi paljon annettavaa, mutta ei ole päässyt sitä koskaan näyttämään vamman takia koska tulee usein heti torjutuksi ja siksi ei päättänyt kertoa ap:lle heti vammastaan. Halusi että ap näkisi vamman sijaan hänen ulkonäkönsä ja persoonallisuutensa hyvät puolet! Onko se liikaa vaadittu jos ei deittailu vaiheessa halua heti kertoa niitä huonoja puolia itsestään...? Kuka tahansa meistä voi vammautua tai sairastua joten aloittajana antaisin miehelle mahdollisuuden.
Jos se ei ole ap:lle pikkujuttu vaan totaalinen turn off. On törkeää pyytää antaa mahdollisuus silloin.
No kannattaa miettiä miksi toisen sairaus tai vamma on totaalinen turn off, etenkin jos se ei vaikuta henkiseen puoleen eli on ihan ikäisensä tasolla. Onhan se tietynlaista empatian puutetta hylätä toinen ihminen pelkän sairauden tai vamman takia, vaikka muuten synkkaa.
Kenenkään ei tarvitse ryhtyä suhteeseen säälistä. Parisuhde on muutakin kuinka henkistä synkkaa mistä ja empatiaa toista kohtaan. Jos fyysinen halu toiseen ei syty , niin silloin on turha väkisin yrittää.
Parisuhde vai hoitosuhde? Siinäpä vasta pulma. Olettaisin että aloittaja hakee tasavahvaa elämänkumppania mahdolliseen perheen perustamiseen ja yhteisen elämän rakentamiseen. Tällöin tavalla tai toisella vammainen ehdokas on heikommassa asemassa deittimarkkinoilla kuin normaalikuntoinen tallaaja. Harva lähtee ehdoin tahdoin rakentamaan elämää eteenpäin sellaisen henkilön kanssa johon saattaa kehittyä hoivasuhde jo prosessin alkuvaiheissa.
On aivan eri asia jos jo pidempään jatkuneessa suhteessa jompikumpi äkillisesti vammautuu ja puoliso ryhtyy omaishoitajaksi.
Paljon riippuu vamman laadusta, pelkkä sokeus tai kuurous ei haittaa mutta esimerkiksi pyörätuolipotilaan kanssa seurustelu tuo muun kuin hoitoalan ihmisen elämään asioita joista ei välttämättä halua tietää.
Sitä on ihan hirveän vaikea selittää, koska se on asia joka pitää kokea. Sille toki minä en voi mitään jos sinä etsitä ennakkoluulojesi taki edes halua kokea.
Onko se ihan selvää että ei vammaton tai ei pyörätuoli käyttävä pystyy juoksemaan, nostamaan, kantamaan ja kiipeämään vai kannattaisiko noita kysyä suoraan deittaillessa oli vammaa tai ei jos se estää lähemmän tutustumisen kokonaan.