Jaaha, isonvanhempien joululahjat lapsille...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, onneksi en ole noiden lasten isovanhempi. Lapseni kertoi ajoissa jo lastensa lahjatoiveet, eli vaatetta, kirjaa, peliä yms. Oli helppo toteuttaa ja mukava paketoida, lisäksi ostin pientä yllätystä. Joulu on lahjojen antamisen ja saamisen aikaa, ei rahanjakoa ja eripuraa.

Sama täällä. Minulla 7 lapsenlasta, iältään 8-19v ja sain toivelistan jo marraskuussa. Jopa tuotekuvien kanssa ja jokaiselta kolme eri vaihtoehtoa. Kallein lahja oli leffaliput ja halvin oli muutaman euron. Ja kaikilta eka toive oli villasukat. Yhdenkään toiveena ei ollut rahaa, eikä sitä myöskään vanhempien toiveena.

Jos minun aikuiset lapset tai heidän puolisonsa pyytäisi rahaa lastensa joululahjoihin, olisin kyllä todella huolissani ja se kertoisi, perheen rahat olevan loppu ja rahavaikeuksia, eikä siihen auttaisi osallistumiset lasten lahjahankintoihin, vaan puhuttaisiin jo ruuista, vuokrasta, sähkölaskuista jne.

Ja mitä tulee kimppalahjoihin, ne perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja niistä ilmoitetaan ihan oma-aloitteisesti, jos haluaa osallistua, myös isovanhemmat.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että kaikkien vapaaehtoinen eka toive oli villasukat?

Tiedätkö, on olemassa perheitä joissa käytetään villasukkia, niitä tarvitaan oikeasti ja niitä jopa toivotaan.

Minä en käytä. Tyttäreni ei käytä. Mieheni käyttää. Neulon listan mukaan joka vuosi parikymmentä paria sukkia, koska niitä PYYDETÄÄN.

Ohis

Meilläkin käytetään, ja paljon (Itse en). 

Mutta se, että kaikki 7 lastenlasta jotenkin satumaisesti kaikki toivoisivat ihan aidosti villasukkia ensimmäisenä toiveenaan, menee kyllä jo utopian puolelle.

Mutta hyvä, että mummeli on tyytyväinen, sehän tässäkin on mitä ilmeisin tarkoitus. 

Ainakin meillä käytetään villasukkia, kun lähes kaikki vapaa-aika vietetään mökillä, ulkoillaan paljon, käydään vaeltamassa ja laskettelemassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, onneksi en ole noiden lasten isovanhempi. Lapseni kertoi ajoissa jo lastensa lahjatoiveet, eli vaatetta, kirjaa, peliä yms. Oli helppo toteuttaa ja mukava paketoida, lisäksi ostin pientä yllätystä. Joulu on lahjojen antamisen ja saamisen aikaa, ei rahanjakoa ja eripuraa.

Sama täällä. Minulla 7 lapsenlasta, iältään 8-19v ja sain toivelistan jo marraskuussa. Jopa tuotekuvien kanssa ja jokaiselta kolme eri vaihtoehtoa. Kallein lahja oli leffaliput ja halvin oli muutaman euron. Ja kaikilta eka toive oli villasukat. Yhdenkään toiveena ei ollut rahaa, eikä sitä myöskään vanhempien toiveena.

Jos minun aikuiset lapset tai heidän puolisonsa pyytäisi rahaa lastensa joululahjoihin, olisin kyllä todella huolissani ja se kertoisi, perheen rahat olevan loppu ja rahavaikeuksia, eikä siihen auttaisi osallistumiset lasten lahjahankintoihin, vaan puhuttaisiin jo ruuista, vuokrasta, sähkölaskuista jne.

Ja mitä tulee kimppalahjoihin, ne perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja niistä ilmoitetaan ihan oma-aloitteisesti, jos haluaa osallistua, myös isovanhemmat.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että kaikkien vapaaehtoinen eka toive oli villasukat?

Luetun ymmärtäminen. Meidän lapsilla ja teineilla se oli eka lahjatoiveena, mutta tämähän ei tarkoita, että se olisi myös muiden lasten ja teinien toive. Aika moni teini ei villasukkaa jalkaansa pistä tai edes ehdi, kun äiti kantaa krääsälahjat avaamattomana roskikseen.

Ja kyllä mun lastenlapset kaikki saavat villasukat, mikä minä olen kieltämään heidän toiveitaan tai olla toteuttamasta niitä, kun voin toteuttaa sen helposti.

Luulit siis, että tässä tarkoitettiin kaikkien maailman mummujen lapsenlapsia, eikä vain noita sinun seitsemääsi? Elät vielä enemmän jossakin mikä-mikä-maassa kuin aluksi vaikutti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, onneksi en ole noiden lasten isovanhempi. Lapseni kertoi ajoissa jo lastensa lahjatoiveet, eli vaatetta, kirjaa, peliä yms. Oli helppo toteuttaa ja mukava paketoida, lisäksi ostin pientä yllätystä. Joulu on lahjojen antamisen ja saamisen aikaa, ei rahanjakoa ja eripuraa.

Sama täällä. Minulla 7 lapsenlasta, iältään 8-19v ja sain toivelistan jo marraskuussa. Jopa tuotekuvien kanssa ja jokaiselta kolme eri vaihtoehtoa. Kallein lahja oli leffaliput ja halvin oli muutaman euron. Ja kaikilta eka toive oli villasukat. Yhdenkään toiveena ei ollut rahaa, eikä sitä myöskään vanhempien toiveena.

Jos minun aikuiset lapset tai heidän puolisonsa pyytäisi rahaa lastensa joululahjoihin, olisin kyllä todella huolissani ja se kertoisi, perheen rahat olevan loppu ja rahavaikeuksia, eikä siihen auttaisi osallistumiset lasten lahjahankintoihin, vaan puhuttaisiin jo ruuista, vuokrasta, sähkölaskuista jne.

Ja mitä tulee kimppalahjoihin, ne perustuvat aina vapaaehtoisuuteen ja niistä ilmoitetaan ihan oma-aloitteisesti, jos haluaa osallistua, myös isovanhemmat.

Kuvitteletko ihan oikeasti, että kaikkien vapaaehtoinen eka toive oli villasukat?

Tiedätkö, on olemassa perheitä joissa käytetään villasukkia, niitä tarvitaan oikeasti ja niitä jopa toivotaan.

Minä en käytä. Tyttäreni ei käytä. Mieheni käyttää. Neulon listan mukaan joka vuosi parikymmentä paria sukkia, koska niitä PYYDETÄÄN.

Ohis

Meilläkin käytetään, ja paljon (Itse en). 

Mutta se, että kaikki 7 lastenlasta jotenkin satumaisesti kaikki toivoisivat ihan aidosti villasukkia ensimmäisenä toiveenaan, menee kyllä jo utopian puolelle.

Mutta hyvä, että mummeli on tyytyväinen, sehän tässäkin on mitä ilmeisin tarkoitus. 

Sehän on sitten vastavuoroista se ilahduttaminen. Niin kuin ihmissuhteet yleensäkin ovat, vastavuoroisia. Mummon ilahduttamiseen ei käytetty tokmannikrääsää, vaan aineeton toive. Toiseen suuntaan tulee sitten villasukat, jotka eivät kuormita käytön jälkeen ympäristöä, koska ne voi kompostoida.

No niin. Eihän tässä ilahduteta ketään muuta kuin mummelia, jonka annetaan innoissaan kutoa sukkia kaikille lapsenlapsille - kun se oli heidän eka toiveensa!

Ettei sittenkään vähän olisi noiden toiveiden asettelussa mietitty, että mistä se mummeli tulee iloiseksi vs. mitä lapsenlapset ihan aidosti olisivat halunneet..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä nykyisin joululahjatoiveet alkavat käydä mummojen kukkarolle, kun mitään halvempaa lahjaa ei huolita, vaan se on krääsää.

Minullekin vanhemmat (äiti) ilmoitti teinin lahjatoiveista eli Marimekon verhot ja tyynyliinat, kangas 37€/m ja kangasta 6,5m eli ompeluineen yli 300€.

Kyllä nykylahjat vetää hiljaiseksi, kun huomioi palkkatason ja eläkkeiden suuruuden, mitä jää verojen jälkeen käteen. Ja jos vielä useampi lastenlapsi. Siinä saa tehdä monta päivää töitä, että irtoaa edes se yksi lahja.

Jos osaisit lukea niin täällä puhutaan 20 - 50 euron summasta. Ja pienempikin käy. Vain sitä turhaa krääsää ei haluta.

Mitä kohtaa sinä et osannut lukea? Lapsenlapsen toivelahja maksaa 300 euroa, ja sitähän tuossa kommentoitiin.

Minä osaan lukea tämän ketjun aloituksineen. Sinä osaat lukea yhden herjaviestin.

Aaah, taas tämä aloitus aloitus ALOITUS-kaloriina. Joo, aloitus ja aloitus, mutta jos joku kommentoi asiaa sivuten johonkin toiseen viestiin tai kertoo hieman erilaisen jutun niin sinä olet aina pillittämässä KU ALOTUKSESSA SANOTTIIIIIIIIIIINNNN!!!! Painu v*ttuun aloituksinesi. Aika saakelin lyhyet ketjut olisi, jos kaikki viestit liittyisivät natsimaisen tiukasti pyhään aloitukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Lahjan antajan ilo on se että ilahduttaa saajaa.

Ei uff ota kaikkea vastaan ja riesa se on sekin sinne kantaa. Ja tuikkukippomies näemmä herännyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.

Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.

Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.

Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.

Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.

Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.

Hammasharja ei ole ikinä ollut mikään sovelias lahja.

Vai niin. Oma seitsenvuotias toivoi joulupukilta omaa hammastahnatuubia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Lahjan antajan ilo on se että ilahduttaa saajaa.

Ei uff ota kaikkea vastaan ja riesa se on sekin sinne kantaa. Ja tuikkukippomies näemmä herännyt.

Mikä *tun tuikkukippomies? Huomaa hyvin minkä sosiaalisen viiteryhmän ihmisiä täällä pääasiassa kirjoittelee, kun ensimmäisenä aletaan nimittelemään. Meilläpäin sellaista kutsutaan moukaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Lahjan antajan ilo on se että ilahduttaa saajaa.

Ei uff ota kaikkea vastaan ja riesa se on sekin sinne kantaa. Ja tuikkukippomies näemmä herännyt.

Mikä *tun tuikkukippomies? Huomaa hyvin minkä sosiaalisen viiteryhmän ihmisiä täällä pääasiassa kirjoittelee, kun ensimmäisenä aletaan nimittelemään. Meilläpäin sellaista kutsutaan moukaksi.

Sinä. Kirjoitustyylisi on tunnistettava. Riehut täällä muita solvaten. Taas on uusi yksinäinen aamu koittanut, näemmä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Mutta millaisen mallin ja esimerkin lapsi saa kotoa joululahjoista, jos nuori päättää toivoa joululahjaksi uuden 500€ arvoisen tietokoneen?

Kyllä mennään ojasta allikkoon, jos nuori totutetaan jo lapsena saamaan tuon hinta luokan lahjoja jouluna ja ei ihme, jos sen jälkeen pidetään pörrösukkia, yöasuja jne. krääsänä ja tarpeettomana, kun lahjaodotukset ja toiveet ovat pilvissä ja saadaan mitä keksitään pyytää, oli ne hinnaltaan miten kalliita tahansa.

Opittu malli toistuu myös seuraavina jouluna ja jos nuoren paketista paljastuukin sitten 100€ arvoinen lahja, niin se on suuri pettymys ja suuttumuksen aihe, kun nuori on tottunut saamaan kalliita lahjoja, mitä on keksinyt toivoa ja pyytää.

Maailma hukkuu pskaan ja täällä viestistä toiseen puolustellaan lähes kertakäyttöisten muovisten lahjojen ostoa.

Maailma hukkuu paskaan, joten olisi parempi ettei anneltaisi lahjoja ollenkaan. Tahat voi jokainen itse hankkia töitä tekemällä. Siinä sitä oppii sen rahan arvon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Lahjan antajan ilo on se että ilahduttaa saajaa.

Ei uff ota kaikkea vastaan ja riesa se on sekin sinne kantaa. Ja tuikkukippomies näemmä herännyt.

Mikä *tun tuikkukippomies? Huomaa hyvin minkä sosiaalisen viiteryhmän ihmisiä täällä pääasiassa kirjoittelee, kun ensimmäisenä aletaan nimittelemään. Meilläpäin sellaista kutsutaan moukaksi.

Sinä. Kirjoitustyylisi on tunnistettava. Riehut täällä muita solvaten. Taas on uusi yksinäinen aamu koittanut, näemmä.

Kannattaa miettiä viettääkö täällä liikaa aikaa, jos alkaa vainoharhaisesti "tunnistelemaan" kirjoittajia foorumille, jossa kirjoittaa tuhansia eri ihmisiä.

Mikä tässä nyt on ongelma, paitsi ap. tilin saldo on parikymppiä pienempi, kun pyynnöstä huolimatta isovanhemmat eivät suostuneet antamaan rahaa ap. tilille.

Ja se parikymppisen ostovoima on todella pieni, jos puhutaan laadukkaista ja kalliista lahjasta.

Ja se tärkein, teini sai sen laadukkaan ja kalliin joululahjansa, mitä oli toivonutkin.

Missä ongelma?

Ja tuskin isovanhempien 20€ pörrösukilla on mitään vaikutusta ympäristökuormitukseen, vaan paljon suurempi ongelma teinin toivomassa elektroniikassa esim. akku.

Pörrösukat voi laittaa sekajätteisiin ja joku saa siitä vielä lämpöä kotiinsa, kun lämpö kierrätetään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lukiolaisella on paljon isoja menoja. On todella järkevää antaa niihin liittyviä lahjoja. Esim me annamme nyt kosmetologi-lahjakortin koska vanhojen tanssit. Kahtena edellisenä vuonna annettiin mm tietokoneeseen rahaa ja leirikoulu-taskurahaa.

Nuorempi on kuvataidepainotuksessa ja hän saa painotukseen liittyviä lahjoja. Mtös esim rahaa.

Ihanko oikeasti nykyään paremmissa piireissä nuoret ja heidän vanhempansa pyytävät rahaa lahjaksi?

Olen köyhän perheen lapsi ja rahat oli todella tiukoilla, mutta kyllä jo vanhemmat opastivat, ettei rahaa kerjätä, vaikka saimmekin sitä ilman pyytämättä juuri lukioikäisenä.

Saman olen opettanut lapsilleni.

Mietin vain, onko kasvatustavat vääriä, kun meillä perheessä on kaksi lukiolaista ja se maksaa, vaikka ei olla ihan pienituloisia, mutta ainahan rahalle olisi käyttöä, vaikka sijoitusmielessä.

Miksi nimität sitä kerjäämiseksi? Se on lahjatoive, erittäin järkevä sellainen.

Minulle taas on opetettu, että rahaa saa halutessaan toivoa, mutta monet (etenkin vanhat) ihmiset eivät halua antaa niin persoonatonta lahjaa ja sitä pitää ymmärtää. Tällainen asenne on jotenkin täysin vieras, että mikään muu kuin raha ei kelpaa vaan johtaa jopa kiukutteluun. Kyllä minun lapsuudessani kasvatettiin paremmin.

Ja mihin noilla opeilla on päästy? Vähävarainen suku jossa ei osata käsitellä rahaa ja jossa vaalitaan perheen ulkopuolisten ihmisten narsistisia tunteita. Sen sijaan että ne suvun aikuiset keskittyisi tukemaan niitä suvun nuoria, että nämä pääsisi pois sieltä huono-osaisuuden suosta.

Sinulla on joku ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä ihmeestä tiedät jo etukäteen, vaikka lahjoja ei ole edes avattu, että ne olisi krääsää tai teini ei tykkäisi niistä? Va eikö teinilläkään ole lupa tykätä, jos äiti ei tykkää.

Meillä kolme teiniä ja isovanhemmat antavat noita pieniä paketteja ja teinit ovat niistä tykänneet. Viime jouluna saivat esim. nahkarukkaset ja kaulaliinat, jotka ovat olleet pakkasilla ahkerassa käytössä, kun ulkoiluttavat paljon koiraa, samoin noita pörrösukkia, kun ulkoilet tai käyvät laskettelemassa.

Eikö täällä mainitut "krääsät" ole olleet aikaisemmin perinteisiä joululahjoja mitä annetaan läheisille.

Harvemmin kait annetaan tietokoneita, kun se kuuluu vähän vanhempien ostettavaksi, ihan samalla tavalla kuin lukiokirjat, ruoka tai asuminen.

 

Eiköhän se ap tuntene jo ne isovanhempien tavat.

Ja ap tietää mitä teinit toivoo, eikä ne toiveet pakkaannu nyssäköihin.

Ap on kiittämätön rahanhimoinen lellitty lapsonen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paljon ajatuksia herättävä keskustelua.

Jotenkin tuntuu, että monien vanhempien ja teinien joululahjatoiveet ovat kyllä menneet överiksi. Esim. Savonia-sarjan aterimia pidetään krääsänä tai Teemaa. Lämpösukat, yöasut, tyynyliinat, hammasharjat jne. Savonia aterimet maksat lähes 200€.

Ja kun huomioidaan suomalaisten ostovoima.

Suurin osa palkansaajista on pieni- ja keskituloisia ja vain hyvin pieni osa, joiden palkkataso on yli 5000€/kk. bruttona, josta maksetaan vielä verot. Ja kun huomioidaan elinkustannukset, jotka ovat Suomessa maailman kalliimpia, ei luulisi rahaa olevan kalliisiin lahjoihin. Ei edes isovanhemmilla, kun keskim. eläke on noin 1400€/kk brutto eli reilut tonni käteen.

Ostetaanko joululahjat sitten velaksi tai pyydetäänkö rahaa muilta? Ja suututaan, jos raha ei tule.

Jos huomioi vanhempien vaatimustason joululahjoihin, ei ihme jos moni on ylivelkaantunut tai ulosotossa (näin tilastot kertovat) kun halutaan pitää korkeaa ja ylellistä elintasoa yllä, johon ei edes rikkailla ole varaa.

Hammasharja ei ole ikinä ollut mikään sovelias lahja.

Vai niin. Oma seitsenvuotias toivoi joulupukilta omaa hammastahnatuubia.

Juuri näin. Ja se on lähes puolta kalliimpi kuin suklaalevy. Eilen ostin hammastahnaa ja maksoi 4.20 ja suklaalevy 2.50.

Täällähän on taottu laadukkaista lahjoista.

Hehheh...kaikesta ne ihmiset pahoittavat mielensä kun 20€, kun eivät isovanhemmat laittaneet ap. tilille, vaan ostivat pörrösukat.

Aloituksesta päätellen, ap. antaa ymmärtää olevansa hyvätuloinen ja varakas, kun kelpuuttaa vain laadukkaita ja kalliita joululahjoja.

Jätä ap. yksi kahvilareissu väliin, se kaksikymppinen on säästetty siinä.

Ja teini sai mitä oli toivonutkin joululahjaksi.

Sen laadukkaan ja kalliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se mukavaa avata pikkupaketteja. Jännitys ja lapsuuden joulun tuntu tulee niistä paketeista. Kallit lahjat ja lahjakortit ovat niin kliinisiä.

Mitvit, kalliit lahjat on yleensä laadukkaampia, ekologisempia, oikeaan tarpeeseen ja toiveeseen, ja usein myös mielenkiintoisempia kuin joku paketti jossa villasukat ja konvehtirasia. Itse toki rakastin edesmenneen isotädin villasukkalahjoja, kun ne oli itse rakkaudella tehty, mutta toisaalta onhan niitä nyt varastossa tarpeeksi luultavasti loppuelämäksi.

Joo kuten litiumakut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän isovanhempiakin. Osa sitä jouluun valmistautumista on näpertely pakettien kanssa.

Kai nyt jotain pientä tarpeellista olisit voinut keksiä?

Käsineet? Tavalliset sukat? Suihkusaippua (sopivaa merkkiä)? Jotain herkkua? Ehkä jo jotain omilleen muuttamista varten, sekin kun koittaa yllättävän pian?

Tuo viimeinen. Ai tsiisus. Sitten vaan oikeasti tarpeeseen. Itse sain 15-vuotiaasta lähtien vaikka mitä lakanoita ja ruokailuvälineitä aina kun oli lahjoja mistä tahansa syystä, kun "kohtahan muutat omillesi sitten". Ja suurin osa edelleen paketeissa vaikka on jo oma perhe koska niitä kertyy aivan liikaa ja omaan kotiin muuttaessa haettiin myös yhtenäistä tyyliä johon ei sitten nämä sekalaiset kapiolahjat sopineet. Samalla veljeni sai lahjaksi esimerkiksi oman tietokoneen. Joo, vähän olen katkera ettei kysytty tai kuunneltu lahjan saajan toiveita. Vain vanhemmat ja kummitäti antoivat järkeviä lahjoja, ja kummitäti melkein aina rahaa. Paras kummitäti ikinä.

Koska antoi rahaa. Rahalla näköjään SAA rakkautta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän isovanhempiakin. Osa sitä jouluun valmistautumista on näpertely pakettien kanssa.

Kai nyt jotain pientä tarpeellista olisit voinut keksiä?

Käsineet? Tavalliset sukat? Suihkusaippua (sopivaa merkkiä)? Jotain herkkua? Ehkä jo jotain omilleen muuttamista varten, sekin kun koittaa yllättävän pian?

Tuo viimeinen. Ai tsiisus. Sitten vaan oikeasti tarpeeseen. Itse sain 15-vuotiaasta lähtien vaikka mitä lakanoita ja ruokailuvälineitä aina kun oli lahjoja mistä tahansa syystä, kun "kohtahan muutat omillesi sitten". Ja suurin osa edelleen paketeissa vaikka on jo oma perhe koska niitä kertyy aivan liikaa ja omaan kotiin muuttaessa haettiin myös yhtenäistä tyyliä johon ei sitten nämä sekalaiset kapiolahjat sopineet. Samalla veljeni sai lahjaksi esimerkiksi oman tietokoneen. Joo, vähän olen katkera ettei kysytty tai kuunneltu lahjan saajan toiveita. Vain vanhemmat ja kummitäti antoivat järkeviä lahjoja, ja kummitäti melkein aina rahaa. Paras kummitäti ikinä.

Koska antoi rahaa. Rahalla näköjään SAA rakkautta

Koska kuunteli toiveet ja ajatteli saajaa, ei itseään ja miminäminämielihyvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tavallaan näitä isovanhempia. Raha on aika tylsää. Isovanhemmat varmaankin haluavat katsella lasten iloa paketteja availlessa. Heille lapsenlapset usein ovat pienempiä lapsia kuin ovatkaan. Ilahduttaa he vain haluavat, vaikka lahja ei ihan osuisikaan enää kohdalleen iän puolesta. Minun ollessa teini, isoäiti ei oikein tiennyt mitä antaa lahjaksi. Hän sitten antoi rahaa kymmenen markkaa ja kirjoitti korttiin, että mene vaikka leffaan ja jätskille sen jälkeen. Ikävä kyllä mummo oli vähän pudonnut inflaation kelkasta, sillä leffalippu pelkästään tuolloin maksoi viisitoista merkkaa :D Kiitin kauniisti koska ymmärsin asian laidan.

Niin. Jos isovanhemmat haluaisivat ilahduttaa, he antaisivat sellaisen lahjan mitä lapsi toivoo.

Jankuti jankuti jankuti. Aijaa, lahjan antaja ei saa kokea minkäänlaista iloa siitä että antaa lahjan, vaan pyhä perhe vain merkitsee. Se v lahja on ilmainen, jos et tykkää, tiputa uffille. Varmasti joku tykkää. Jos kiittämättömät pentusi vikisevät lahjoista, on parempi etteivät he silloin sellaisia saa.

Puolet nykysuomalaisista saisi lähettää yksisuuntaiselle matkalle siperiaan.

Lahjan antajan ilo on se että ilahduttaa saajaa.

Ei uff ota kaikkea vastaan ja riesa se on sekin sinne kantaa. Ja tuikkukippomies näemmä herännyt.

Ikävä kyllä, on paljon, niin kuin tästäkin keskustelusta on huomattu, ettei jotkut lahjansaajat edes osaa iloita tai olla kiitollisia mistään lahjasta, eikä mikään ole riittävästi tai tarpeeksi hyvää ja laadukasta. Jotkut taas iloitsevat saamistaan pörrösukista tai suklaalevystä tai keväällä nähdystä ensimmäisestä leskenlehdestä.

Luulen, vaikka isovanhemmat olisi yksin ostaneet teinille 600€ läppärin, niin se ei olisi ollut riittävän laadukas ja vaadittaisiin 1000€ läppäriä.

Kyllähän se on nähty isovanhempien lastenhoitoavusta, vaikka jotkut hoidattavat lapsiaan viikottain, niin sekään ei ole riittävästi, vaan vaaditaan lisää ja lisää ja paheksutaan, jos isovanhemmat kielyäytyvät.

Joillakin lasi on aina vajaa.