Sinä, joka petit puolisoasi ja salasit sen:
Sinä, joka petit puolisoasi ja salasit sen:
Saiko puoliso koskaan tietää vai salasitko asian pysyvästi?
Miten käyttäydyit omaa kumppaniasi kohtaan kun tuo pettäminen/hairahtuminen/suhde oli ohi? Pyritkö olemaan ”täydellinen puoliso” ja hyvittämään kaikkea, vaikka oma kumppanisi ei olisi koskaan saanut tietää?
Ja tärkein: pääsit(te)kö suhteen / pettämisen yli vai jäikö ”janottamaan”?
Kommentit (61)
Tottakai salasin asian. Käyttäydyin kuten ennenkin. Käyn vieraissa sillointällöin. Ei se ole mikään maailmaa mullistava asia jos vieras kiinnostaa.
1) Ei saanut tietää
2) Käyttäydyin normaalisti
3) En pyrkinyt olemaan täydellinen puoliso
4) Pääsin yli
Ei mieheni epäillyt mitään, välitti niin vähän siinä vaiheessa ja eli omaa elämäänsä. Otin sitten eron, mutten kertonut mistä sain siihen viimeisen kipinän. Vähän hän hämmästeli kuinka löysin niin nopeasti "uuden" miehen, mutta piti minua lähinnä läheisyysriippuvaisena, joka tarttui ensimmäiseen laastariin.
Kumpikaan petetty ei koskaan saanut tietää. Kärsin vuosia sydänsuruista, mutta puoliso ei huomannut mitään. Tapahtumasta on jo yli yhdeksän vuotta. Ei ole ollut mitään hyvittämisen tarvetta. Elämä on jatkunut ihan tavallisesti, niin kuin varmaan yleensä. Vain elokuvissa jäädään aina kiinni ja kaikesta tulee kamalaa draamaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei mieheni epäillyt mitään, välitti niin vähän siinä vaiheessa ja eli omaa elämäänsä. Otin sitten eron, mutten kertonut mistä sain siihen viimeisen kipinän. Vähän hän hämmästeli kuinka löysin niin nopeasti "uuden" miehen, mutta piti minua lähinnä läheisyysriippuvaisena, joka tarttui ensimmäiseen laastariin.
Kyllä miehet ovat hölmöjä...
Puoliso ei saanut koskaan tietää. Käyttäydyin normaalisti, enkä hyvitellyt mitään. Suhde jatkuu, joten kai yhä janottaa.
Vierailija kirjoitti:
1) Ei saanut tietää
2) Käyttäydyin normaalisti
3) En pyrkinyt olemaan täydellinen puoliso
4) Pääsin yli
Mulla täysin samat vastaukset. Eipä ollut vaikea "päästä yli" yhden yön kännihairahduksesta randomin kanssa.
Minulla on ollut vuosien aikana useita suhteita, en osaa sanoa tietääkö puolisoni, hän ei ole koskaan sanonut mitään. En vaan voi olla olematta, pitää saada kokea huumaa, tiedän etten sovi avioliittoon, oliisn enemmänkin polyamorinen.
No minä kyllä kerroin, muttei mieheni olisi arvannut jos olisin jättänyt kertomatta. En käyttäytynyt omituisesti tai pyrkinyt olemaan täydellinen puoliso. Samoja asioita yritin parantaa suhteessamme kuin ennenkin sivusuhdetta enkä niidenkään suhteen luovuttanut vaikken niitä tarvinnut yhtä paljon. Mies ei siis vain osannut epäillä.
Myönsin sitten rehellisesti, että minulla on tunteita toiseen mieheen ja meillä on ollut suhde sekä olevani pahoillani, että olen toiminut hänen selkänsä takana ja että sitä kadun vaikken koko suhdetta. Halusin tilanteen ratkeavan joko niin, että eroamme, jolloin mies pystyisi käsitellä eroon johtaneet asiat tai jatkamme yhdessä, mutta niin, että asiat korjataan.
Ihmeellistä kyllä mies ei halunnut erota, mutta halusi sivusuhteen loppuvan ja lopetinkin sen. Johtuu ehkä siitä, että olemme toistemme ensirakkaudet eikä meille oikeasti olisi oikeampaa kumppania. Tämä on elämäni pisin ja tärkein ihmissuhde. Sitten aloimme panostaa parisuhteeseemme aivan uudella liekillä. Kai mieskin tajusi mitä tarvittiin.
Hyvin vähän on ollut ikävä sitä toista miestä sen jälkeen, hänkin on onnistunut jatkamaan elämää ilman katkeruutta vaikka ei heti suhteen lopettaessani ollut samaa mieltä. Mutta sen jälkeen päässyt yli hänkin.
Jäikö janottamaan? Ei sillä tavalla. Mm. seksi sinut tuntevan ja osaavan miehen kanssa on parasta mahdollista. Välillä se kaipaa uusien ulottuvuuksien etsimistä, jotta se on täysin tyydyttävää. Onneksi seksuaalisuus muuntuu elämän aikana ja näin löydettävää tulee lisää (enkä tarkoita perusteita, jotka jokainen ottaa haltuun hyvin nopeasti vaan oikeita yksilöllisiä ja kahdenvälisiä asioita, joiden ansiosta mielenkiinto säilyy). Kuitenkin uudessa suhteessa vaihtelu ja jännitys on erilaista ja siinä on omat kicksinsä, kuka ei nauttisi sellaisestakin?
Käytin sivusuhteessani kondomia eikä miehellä ollut herpestä. Mieheni ei myöskään joutunut "jälkiliukkaille" suhteen aikana. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka hoidin mielestäni kohtalaisen siististi vaikka väärin siitä huolimatta.
Jostain syystä en ajattele, että suhde toiseen olisi vähentänyt tuntemaani kunnioitusta ja rakkautta puolisoani kohtaan aina. Ei kai elämässä mikään ole mustavalkoista vaikka oma keissini olisikin synkempi. Mielestäni sekään ei todista kunnioituksen ja rakkauden olevan suurta, että pystyy välttämään kiusauksen kokeilla muuta ja nauttia elämästä vain menettämisen pelon vuoksi. Vaikkei joku pettäisi ei hän välttämättä kunnioita tai rakasta, on tietysti luotettava, ja vaikka joku pettäisi voi hän kunnioittaa ja rakastaa vaikkei ole yhtä luotettava.
Jos mieheni aloittaisi suhteen toiseen olisin varmasti mustasukkainen. Mieheni ei voi saada enää lapsia ja jos hän ei riskeeraisi terveyttäni suhtautuisin pettämiseen luultavasti melko heppoisesti. Polyamorinen en ole siinä mielessä, että yhteiselämä tai seurustelu usean kumppanin kanssa minkäänlaisessa ketjussa ei ole ensisijainen haaveeni. Kai suurimman osan ihmisistä olisi periaatteessa mahdollista olla suhteessa useampaan ihmiseen kerralla varsinkin ilman valtavan suuria tunteita. Parasta on kuitenkin elää suhteessa ihmiseen, jota eniten rakastaa ja jonka kanssa ei jää mitään vaille.
Vierailija kirjoitti:
Jo on pettureilla selitykset. 😀
Eihän tässä sinulle ole kukaan mitään selitellyt vai oletko kenenkään vastanneen kanssa suhteessa? :D Sinähän ulkopuolisena parhaiten tiedät toisten parisuhdeasiat?
Vierailija kirjoitti:
Tottakai salasin asian. Käyttäydyin kuten ennenkin. Käyn vieraissa sillointällöin. Ei se ole mikään maailmaa mullistava asia jos vieras kiinnostaa.
Tässä nähdään että naiset ovat pettäviä sikoja.
Vierailija kirjoitti:
No minä kyllä kerroin, muttei mieheni olisi arvannut jos olisin jättänyt kertomatta. En käyttäytynyt omituisesti tai pyrkinyt olemaan täydellinen puoliso. Samoja asioita yritin parantaa suhteessamme kuin ennenkin sivusuhdetta enkä niidenkään suhteen luovuttanut vaikken niitä tarvinnut yhtä paljon. Mies ei siis vain osannut epäillä.
Myönsin sitten rehellisesti, että minulla on tunteita toiseen mieheen ja meillä on ollut suhde sekä olevani pahoillani, että olen toiminut hänen selkänsä takana ja että sitä kadun vaikken koko suhdetta. Halusin tilanteen ratkeavan joko niin, että eroamme, jolloin mies pystyisi käsitellä eroon johtaneet asiat tai jatkamme yhdessä, mutta niin, että asiat korjataan.
Ihmeellistä kyllä mies ei halunnut erota, mutta halusi sivusuhteen loppuvan ja lopetinkin sen. Johtuu ehkä siitä, että olemme toistemme ensirakkaudet eikä meille oikeasti olisi oikeampaa kumppania. Tämä on elämäni pisin ja tärkein ihmissuhde. Sitten aloimme panostaa parisuhteeseemme aivan uudella liekillä. Kai mieskin tajusi mitä tarvittiin.
Hyvin vähän on ollut ikävä sitä toista miestä sen jälkeen, hänkin on onnistunut jatkamaan elämää ilman katkeruutta vaikka ei heti suhteen lopettaessani ollut samaa mieltä. Mutta sen jälkeen päässyt yli hänkin.
Jäikö janottamaan? Ei sillä tavalla. Mm. seksi sinut tuntevan ja osaavan miehen kanssa on parasta mahdollista. Välillä se kaipaa uusien ulottuvuuksien etsimistä, jotta se on täysin tyydyttävää. Onneksi seksuaalisuus muuntuu elämän aikana ja näin löydettävää tulee lisää (enkä tarkoita perusteita, jotka jokainen ottaa haltuun hyvin nopeasti vaan oikeita yksilöllisiä ja kahdenvälisiä asioita, joiden ansiosta mielenkiinto säilyy). Kuitenkin uudessa suhteessa vaihtelu ja jännitys on erilaista ja siinä on omat kicksinsä, kuka ei nauttisi sellaisestakin?
Käytin sivusuhteessani kondomia eikä miehellä ollut herpestä. Mieheni ei myöskään joutunut "jälkiliukkaille" suhteen aikana. Nämä ovat sellaisia asioita, jotka hoidin mielestäni kohtalaisen siististi vaikka väärin siitä huolimatta.
Jostain syystä en ajattele, että suhde toiseen olisi vähentänyt tuntemaani kunnioitusta ja rakkautta puolisoani kohtaan aina. Ei kai elämässä mikään ole mustavalkoista vaikka oma keissini olisikin synkempi. Mielestäni sekään ei todista kunnioituksen ja rakkauden olevan suurta, että pystyy välttämään kiusauksen kokeilla muuta ja nauttia elämästä vain menettämisen pelon vuoksi. Vaikkei joku pettäisi ei hän välttämättä kunnioita tai rakasta, on tietysti luotettava, ja vaikka joku pettäisi voi hän kunnioittaa ja rakastaa vaikkei ole yhtä luotettava.
Jos mieheni aloittaisi suhteen toiseen olisin varmasti mustasukkainen. Mieheni ei voi saada enää lapsia ja jos hän ei riskeeraisi terveyttäni suhtautuisin pettämiseen luultavasti melko heppoisesti. Polyamorinen en ole siinä mielessä, että yhteiselämä tai seurustelu usean kumppanin kanssa minkäänlaisessa ketjussa ei ole ensisijainen haaveeni. Kai suurimman osan ihmisistä olisi periaatteessa mahdollista olla suhteessa useampaan ihmiseen kerralla varsinkin ilman valtavan suuria tunteita. Parasta on kuitenkin elää suhteessa ihmiseen, jota eniten rakastaa ja jonka kanssa ei jää mitään vaille.
Toivottavasti miehesi pettäisi sinua niin paljon kun kerkeäsi. Olisit sen ansainnut. Pettäminen pitäisi olla rikos josta vähintään sakko.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut vuosien aikana useita suhteita, en osaa sanoa tietääkö puolisoni, hän ei ole koskaan sanonut mitään. En vaan voi olla olematta, pitää saada kokea huumaa, tiedän etten sovi avioliittoon, oliisn enemmänkin polyamorinen.
Toivottavasti miehesi eroaisi sinusta. Pettäjät pitäisi tuomita maksamaan kymmenien tuhansien korvaukset uhrille eli petetylle. Melkoisia sikoja nämä suominaiset.
Vierailija kirjoitti:
Puoliso ei saanut koskaan tietää. Käyttäydyin normaalisti, enkä hyvitellyt mitään. Suhde jatkuu, joten kai yhä janottaa.
Toivon että miehesi pettäisi sinua oikein urakalla. Sinähän varmaan nauttisit siitä :D Alhaisempaa olentoa ei olekaan kuin pettäjät. Samaa tasoa pedofiilien ja murhaajien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut vuosien aikana useita suhteita, en osaa sanoa tietääkö puolisoni, hän ei ole koskaan sanonut mitään. En vaan voi olla olematta, pitää saada kokea huumaa, tiedän etten sovi avioliittoon, oliisn enemmänkin polyamorinen.
Toivottavasti miehesi eroaisi sinusta. Pettäjät pitäisi tuomita maksamaan kymmenien tuhansien korvaukset uhrille eli petetylle. Melkoisia sikoja nämä suominaiset.
Ja pettäjät jo alapeukuttaa urakalla :D Miehelle petetyksi tuleminen on yhtä karu kokemus kuin naiselle raiskatuksi joutuminen. Vain toisen te tietysti tuomitsette ja toista pidätte hassutteluna ja voimaannuttavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut vuosien aikana useita suhteita, en osaa sanoa tietääkö puolisoni, hän ei ole koskaan sanonut mitään. En vaan voi olla olematta, pitää saada kokea huumaa, tiedän etten sovi avioliittoon, oliisn enemmänkin polyamorinen.
Toivottavasti miehesi eroaisi sinusta. Pettäjät pitäisi tuomita maksamaan kymmenien tuhansien korvaukset uhrille eli petetylle. Melkoisia sikoja nämä suominaiset.
Ja pettäjät jo alapeukuttaa urakalla :D Miehelle petetyksi tuleminen on yhtä karu kokemus kuin naiselle raiskatuksi joutuminen. Vain toisen te tietysti tuomitsette ja toista pidätte hassutteluna ja voimaannuttavana.
Jos sinua yhtään lohduttaa niin minut on puskar%iskattu eikä tekijää saatu kiinni. - ensin lainattu
Näiltä naisilta olisi hyvä kysyä että joko olet lakannut pettämästä miestäsi kuten väkivaltaisilta naisilta kysytään joko olet lakannut hakkaamasta vaimoasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on ollut vuosien aikana useita suhteita, en osaa sanoa tietääkö puolisoni, hän ei ole koskaan sanonut mitään. En vaan voi olla olematta, pitää saada kokea huumaa, tiedän etten sovi avioliittoon, oliisn enemmänkin polyamorinen.
Toivottavasti miehesi eroaisi sinusta. Pettäjät pitäisi tuomita maksamaan kymmenien tuhansien korvaukset uhrille eli petetylle. Melkoisia sikoja nämä suominaiset.
Ja pettäjät jo alapeukuttaa urakalla :D Miehelle petetyksi tuleminen on yhtä karu kokemus kuin naiselle raiskatuksi joutuminen. Vain toisen te tietysti tuomitsette ja toista pidätte hassutteluna ja voimaannuttavana.
Jos sinua yhtään lohduttaa niin minut on puskar%iskattu eikä tekijää saatu kiinni. - ensin lainattu
Oli ainakin vierasta jännittävää munaa?
Ei saanut tietää, eikä myöskään petturin puoliso. Kumpikin vähän epäili jotain. Mutta tästä on aikaa toistakymmentä vuotta ja olemme kaikki hyvissä väleissä ja tapaamme säännöllisesti. itse en oikeastaan ole koskaan enää edes muistanut tuota, paitsi nyt kun kysyit.
Mutta ihan paskamainen temppuhan tuo oli. EIkä siihen ole mitään puolusteltavaa. Mutta mitään tunteita ei tuota ihmistä kohtaan ole.