Serkut tapaavat kahdesti vuodessa. Minua ei koskaan kutsuta.
Eikä ole koskaan kutsuttu, eikä kutsuta tulevaisuudessakaan, näin kertoi yksi serkuista, joka tapaamisia on perinteisesti järjestänyt.
Nämä ovat serkkujani isän puolelta, joita en oikeastaan edes tunne. Tunnen huonosti myös isosiskoni, jona on minua 14 vuotta vanhempi ja joka näihin tapaamisiin aina osallistuu. Meillä on eri äidit ja hän jäi asumaan oman äitinsä kanssa isän erottua.
Isäni oli sisarussarjansa nuorin ja minä synnyin hänen toisesta liitostaan ja olen siis huomattavasti serkkujani nuorempi. Meillä ei ole yhteistä lapsuutta enkä muista isovanhempia, joiden luona nämä muut ovat luonnollisesti lapsena aikaansa viettäneet. Lisäksi isä muutti eri paikkakunnalle, kauas entisestä elämästään, joten senkin puolesta olen ollut suvustani kaukana.
Nyt vanhemmiten olen halunnut tutustua sukulaisiini ja varsinkin, kun olen kuullut tästä serkkujeni tapaamisestä kesäisin ja talvisin pikkujouluristeilyn merkeissä.
Olen siis selvittänyt serkkujani ja otin yhteyttä serkkuun, joka on ns, järjestäjä näissä tapaamisissa ja vastaus oli tyly
"Olemme tunteneet jo lapsuudesta lähtien ja pitäneet kauan yhteyttä, jo kauan ennen, kuin sinä edes olet syntynyt. Olemme kokoontuneet tällä samalla porukalla jo vuosia, joten olisi varmasti kaikkien mielestä hyvin omituista ja vaivaannuttavaa, jos nyt yhtäkkiä mukaan tulisi lähes kaikille tuntematon yllätysserkku, jota me emme tunne ja joka ei tunne meitä ja jolle pitäisi alusta saakka kertoa muistelot mummola-ajoilta lähtien, ajoilta, jossa sinä et ehtinyt olla mukana. Sinä tuntisit olosi ulkopuoliseksi ja me muut varmasti myös tuntisimme myös olomme aika ahdistuneiksi, koska se tuttu vapaamielisyys olisi poissa, koska pitäisi alkaa miellyttämään yhtä uutta henkilöä. Siksi on parempi, että et tulevaisuudessakaan osallistu meidän serkustapaamisiimme, koska se ei ole enää luonnollista. En estä sinua olemasta muihin serkkuihisi yhteydessä ja yrittää järjestää tapaamista heidän kanssaan, mutta omalta osaltani en näe enää syytä alkaa tutustumaan. Se ei vaan enää onnistu. Sukulaisuus ei kuitenkaan velvoita tutustumaan eikä pitämään yhteyttä väkisin, jos se ei tunnu luonnolliselta.
Hyvää jatkoa ja rauhallista Joulunaikaa!"
Minusta tuossa on varmasti isoin ongelma se että et olisi aloittamassa lähempää yhteydenpitoa vain serkkujesi kanssa. Olisit nyt myös lähentymässä sisaruspuoleesi joka tuossa serkkuporukassa jo on.
Tälle sisaruspuolellesi voi olla yhä vielä hyvin arka paikka se että isänne jätti hänen äitinsä - mahdollisesti vielä sinun äitisi vuoksi ap. Vaikuttaa myös siltä että isänne ei pahemmin ollut enää kiinnostunut vanhasta perheestään koska muutti muualle päin Suomea ja et ole tutustunut hyvin sisaruspuoleesi. Tämä on ollut varmasti todella kamalaa aikaa sisaruspuolellesi kun isä otti ja jätti ja perusti uuden perheen jossain kaukana (ja toki tämä on ollut hyvin surullista hänen äidilleen myös).
Sinun sisaruspuolesi ja serkkusi ovat olleet läheisissä tekemisissä nähtävästi koko ikänsä. Tottakai heistä olisi siis hyvin hyvin epämukavaa jos mukaan porukkaan tulisi henkilö joka olemassaolollaan muistuttaa tuosta kipeästä asiasta jota yksi serkuksista - sisaruspuolesi - on joutunut nuoruudessaan kokemaan.