Lue keskustelun säännöt.
Kyllä inhottaa nämä köyhien lasten toiveiden lyttääminen
11.12.2019 |
Köyhä lapsi ei saisi toivoa uutta puhelinta tai hienoja vaatteita. Köyhä lapsi ei saa unelmoida, hänen on aina tyydyttävä. Ei saa olla hienoa puhelinta, pitää erottua muista lapsista ja olla se vanha nokialainen. Ei saa olla kunnon koulureppua, pitää viedä koulukirjat lidlin muovikassissa. Köyhälle voi antaa rikkaan lapsen vanhoja vaatteita, joissa on reikiä. Oppiipahan köyhä nöyryyttä ja kädentaitoja.
On vaarallista tämä jatkuva eriarvoistumiskehitys. On yhteiskuntarauhan kannalta vaarallista, että vähävaraisia lapsia kohdellaan b-luokan kansalaisina. Katkeruus ja rikollisuus lisääntyvät. Nyt kannattaisi rikkaiden tehdä halpa investointi tulevaisuuteen ja ennaltaehkäistä tulevaisuuden kallista syrjäytymislaskua.
Kommentit (352)
Kuten useampi on jo kommentoinut, varakkaat eivät osta turhaa eivätkä anna lapsilleen kalliita asioita harkitsemattomasti vaikka rahaa on. Juuri siksi he ovat varakkaita, kun ymmärtävät rahan arvon. Ja myös heidän lapsillaan on hyvät edellytykset edelleen kasvattaa varallisuutta kun oppivat järkevää rahankäyttöä jo pienestä pitäen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten useampi on jo kommentoinut, varakkaat eivät osta turhaa eivätkä anna lapsilleen kalliita asioita harkitsemattomasti vaikka rahaa on. Juuri siksi he ovat varakkaita, kun ymmärtävät rahan arvon. Ja myös heidän lapsillaan on hyvät edellytykset edelleen kasvattaa varallisuutta kun oppivat järkevää rahankäyttöä jo pienestä pitäen!
Tämä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli köyhän tai keskituloisen tai jopa hyvätuloisenkin (superrikkaat jääkööt käsittelemättä) perheen lapsi, niin tonnin lahjatoive on aika kova. Ei meillä ole ikinä edes harkittu lapselle mitään tonnin arvoista lahjaa, vaikka minullakin bruttopalkka on 4500, miehellä enemmän. Eikä lapsi ole sellaisia edes pyydellyt.
Haaveilla aina saa mutta järki on pidettävä päässä ja kohtuus mielessä.
No, kyllä lapsille niitä kalliita lahjoja nyt ostetaan. Turhaan jeesustelet, että meidän lapsi toivoi joululahjaksi vain raamattua. Miksi kodeissa on pelikonsoleita ja uusia puhelimia? Mopoautoja? Näitä näkee paljon, ainakin puhelimia.
Vastaan tähän, koska meidän lapset ovat itse asiassa saamassa pelikonsolin lahjaksi. Tämä on nyt kolmas joulu, kun ovat sitä toivoneet, ja sanoin, että se on niin kallis, että ymmärrätte kai, ettei muita toiveita sitten voida toteuttaa. Halusivat sen silti. Jokainen saa lisäksi yhden pelin. Yritin ensin löytää käytettynä, mutta ei lykästänyt. Konsolin ja pelien arvoksi tulee n. 150 e / lapsi. Lisäksi jokainen on kuitenkin saamassa lisäksi divarista ostetut toivekirjat ja karkkia, kyniä yms. koulutarvikkeita, vaatteita, jotka pitäisi pian muutenkin hankkia ja lisäksi lahjakortit nettikirppikselle. Puhelimia ei tarvita, ne hankittiin kaksi vuotta sitten eikä niitä pidä koko ajan vaihtaa. Maksoivat noin satasen kappale. Mopoautoja eivät ole koskaan saamassa, heillä on jo bussikortit ja pyörät. Talous ei ole tiukilla, mutta emme halua hankkia uutta tarpeettomasti tai syytää rahaa pelkkiin merkkeihin, jos sillä ei saa mitään lisäarvoa (kuten eettisempi tai ekologisempi valmistustapa).
Mutta miksi Joulupukki vihaa köyhiä lapsia?
Miten joku onnistuu kasvattajana niin surkeasti, että lapsi luulee joulupukin vihaavan häntä, mikäli kontista ei paljastu tonnien lahjasaalista?
Kuinka ihmeessä keskituloisten lapset eivät koe, että pukki vihaa heitä, vaikka saavat vain muutaman kohtuullisen lahjan.
Olisko syy kuitenkin vanhemmuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on paras oppia tyytymään vähempään. Niin se vain on. On ok pyytää puhelinta, mutta ei tonnin luuria.
Haluaisitko maksaa tonnin luurin nyt vai miljoona euroa myöhemmin sosiaalitukien ja syrjäytymisen muodossa? Jos lasta aina nöyryytetään, eikä hän saa tuntea onnen kokemuksia, hänestä tulee katkera ja kyyninen, eikä hänellä ole voimavaroja ponnistella elämässä.
Jos hän saa sen unelmien puhelimen, hän tuntee, että hänestä välitetään ja hän haluaa tehdä töitä tämän yhteiskunnan eteen. Hän haluaa ponnistella, jotta joku toinen vähävarainen lapsi saisi kokea sen saman ilon, jonka hän koko itse vuosia sitten. Eli tonni nyt vai miljoona myöhemmin?
Ap
Pskat.. Jos kaiken saa toisilta tekemättä mitään niin mitä siinä oppii, sen että sohvalla makaavalla on OIKEUS vaatia muita maksamaan mielihalunsa ja elämänsä.. Itse tulen todella köyhästä perheestä, äitini oli 5 lapsen yh ja teki 2 työtä, me lapset kannoimme oman kortemme kekoon joka vuosi oli joulu kun äiti säästi ja me lapset emme kinunneet sitä tätä tuota vaan tajusimme kun äiti sanoi että joulua varten pitää säästää ruokiin ym. Että katsotaan mitä se pukki tuo, saatiin jokainen n. 100mk päälahja ja onnellisia oltiin.. Meistä jokaisesta on tullut ahkera työntekijä.. Kyllä se on se kasvatus ja malli vanhemmilta joka kantaa ei se mitä muiden pitää ilmaiseksi antaa ettei katkeroidu.. Mutta tietäähän nämä sohvalla makaajat jotka vaan valittaa miten mistään ei mitään saa vaikka mitään ei itse tee, silti joka kuukausi tilille lävähtää monta tonnia, enemmän kuin minä saan tällä hetkellä palkkaa.. Ei ihan reilua ja silti tehdään lisää lapsia vaikka edellisiäkään ei pystytä elättämään, kyllä suoraan sanottuna vtuttaa.. Itse en näille anna centtiäkään, vanhusten joulukukka tervehdyksiin osallistun joka vuosi..
Miksi vanhusten? Heilläkin on omaiset joiden pitäisi se kukka ostaa? Tai hankkikoot itse.
Sulla oli äiti joka yritti kaikkensa, joillakuilla on vaan se juoppovanhempi, jonka mielestä lapsi ei tarvi yhtään mitään. Olis kiva, kun nekin lapset saisivat jotakin.
Hölmöjä nuo ovat. Joku 15-vuotias tajuaa jo, että jos toivoo monen sadan tavaraa, kukaan ei sitä hänelle osta, vaan mahdollisesti saa jotakin mitä ei edes halunnut. Jos tajuaisi pyytää jotakin halvempaa kivaa, saisi varmasti edes sen. Mutta mieluummin jää näemmä ilman. Ei ihme, että huono-osaisuus periytyy, kun ajattelumalli on tuo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli köyhän tai keskituloisen tai jopa hyvätuloisenkin (superrikkaat jääkööt käsittelemättä) perheen lapsi, niin tonnin lahjatoive on aika kova. Ei meillä ole ikinä edes harkittu lapselle mitään tonnin arvoista lahjaa, vaikka minullakin bruttopalkka on 4500, miehellä enemmän. Eikä lapsi ole sellaisia edes pyydellyt.
Haaveilla aina saa mutta järki on pidettävä päässä ja kohtuus mielessä.
No, kyllä lapsille niitä kalliita lahjoja nyt ostetaan. Turhaan jeesustelet, että meidän lapsi toivoi joululahjaksi vain raamattua. Miksi kodeissa on pelikonsoleita ja uusia puhelimia? Mopoautoja? Näitä näkee paljon, ainakin puhelimia.
Vastaan tähän, koska meidän lapset ovat itse asiassa saamassa pelikonsolin lahjaksi. Tämä on nyt kolmas joulu, kun ovat sitä toivoneet, ja sanoin, että se on niin kallis, että ymmärrätte kai, ettei muita toiveita sitten voida toteuttaa. Halusivat sen silti. Jokainen saa lisäksi yhden pelin. Yritin ensin löytää käytettynä, mutta ei lykästänyt. Konsolin ja pelien arvoksi tulee n. 150 e / lapsi. Lisäksi jokainen on kuitenkin saamassa lisäksi divarista ostetut toivekirjat ja karkkia, kyniä yms. koulutarvikkeita, vaatteita, jotka pitäisi pian muutenkin hankkia ja lisäksi lahjakortit nettikirppikselle. Puhelimia ei tarvita, ne hankittiin kaksi vuotta sitten eikä niitä pidä koko ajan vaihtaa. Maksoivat noin satasen kappale. Mopoautoja eivät ole koskaan saamassa, heillä on jo bussikortit ja pyörät. Talous ei ole tiukilla, mutta emme halua hankkia uutta tarpeettomasti tai syytää rahaa pelkkiin merkkeihin, jos sillä ei saa mitään lisäarvoa (kuten eettisempi tai ekologisempi valmistustapa).
Mutta miksi Joulupukki vihaa köyhiä lapsia?
Miten joku onnistuu kasvattajana niin surkeasti, että lapsi luulee joulupukin vihaavan häntä, mikäli kontista ei paljastu tonnien lahjasaalista?
Kuinka ihmeessä keskituloisten lapset eivät koe, että pukki vihaa heitä, vaikka saavat vain muutaman kohtuullisen lahjan.
Olisko syy kuitenkin vanhemmuudesta?
On varmaan, mutta ne lapset ei ole vanhempiaan valinneet.
Vierailija kirjoitti:
Näissä ketjuissa opetetaan ja holhotaan niin kovasti köyhiä. Itse en arvosta näitä kyttääjiä ja lyötyjen lyöjiä, vaan niitä ihmisiä joilta kerran vuodessa löytyy ripaus auttamishalua.
Holhotaan? Eikö holhous ole just sitä, että muut maksaa, antaa ja elättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hölmöjä nuo ovat. Joku 15-vuotias tajuaa jo, että jos toivoo monen sadan tavaraa, kukaan ei sitä hänelle osta, vaan mahdollisesti saa jotakin mitä ei edes halunnut. Jos tajuaisi pyytää jotakin halvempaa kivaa, saisi varmasti edes sen. Mutta mieluummin jää näemmä ilman. Ei ihme, että huono-osaisuus periytyy, kun ajattelumalli on tuo.
Miten tuo asia on maksettu heille esittää? Onko sanottu, että toivo jotain minkä joku voisi toteuttaa helposti? Vai sanottu, että voi toivoa mitä tahansa?
Mulla ei olisi itselle varaa ostaa Gucci- repoua(kopio tai ei) tai tonnin iPhonea, vaikka käyn töissä. Olin ajatellut ostaa lahjoja näille vähävaraisille lapsille, tyyliin leffaliput tai lahjakortti h&m, muta jätänpä tekemättä, sillä taitaa nämä vähävaraiset perheet näköjään olla varakkaampia kuin itse
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli köyhän tai keskituloisen tai jopa hyvätuloisenkin (superrikkaat jääkööt käsittelemättä) perheen lapsi, niin tonnin lahjatoive on aika kova. Ei meillä ole ikinä edes harkittu lapselle mitään tonnin arvoista lahjaa, vaikka minullakin bruttopalkka on 4500, miehellä enemmän. Eikä lapsi ole sellaisia edes pyydellyt.
Haaveilla aina saa mutta järki on pidettävä päässä ja kohtuus mielessä.
No, kyllä lapsille niitä kalliita lahjoja nyt ostetaan. Turhaan jeesustelet, että meidän lapsi toivoi joululahjaksi vain raamattua. Miksi kodeissa on pelikonsoleita ja uusia puhelimia? Mopoautoja? Näitä näkee paljon, ainakin puhelimia.
Vastaan tähän, koska meidän lapset ovat itse asiassa saamassa pelikonsolin lahjaksi. Tämä on nyt kolmas joulu, kun ovat sitä toivoneet, ja sanoin, että se on niin kallis, että ymmärrätte kai, ettei muita toiveita sitten voida toteuttaa. Halusivat sen silti. Jokainen saa lisäksi yhden pelin. Yritin ensin löytää käytettynä, mutta ei lykästänyt. Konsolin ja pelien arvoksi tulee n. 150 e / lapsi. Lisäksi jokainen on kuitenkin saamassa lisäksi divarista ostetut toivekirjat ja karkkia, kyniä yms. koulutarvikkeita, vaatteita, jotka pitäisi pian muutenkin hankkia ja lisäksi lahjakortit nettikirppikselle. Puhelimia ei tarvita, ne hankittiin kaksi vuotta sitten eikä niitä pidä koko ajan vaihtaa. Maksoivat noin satasen kappale. Mopoautoja eivät ole koskaan saamassa, heillä on jo bussikortit ja pyörät. Talous ei ole tiukilla, mutta emme halua hankkia uutta tarpeettomasti tai syytää rahaa pelkkiin merkkeihin, jos sillä ei saa mitään lisäarvoa (kuten eettisempi tai ekologisempi valmistustapa).
Mutta miksi Joulupukki vihaa köyhiä lapsia?
Miten joku onnistuu kasvattajana niin surkeasti, että lapsi luulee joulupukin vihaavan häntä, mikäli kontista ei paljastu tonnien lahjasaalista?
Kuinka ihmeessä keskituloisten lapset eivät koe, että pukki vihaa heitä, vaikka saavat vain muutaman kohtuullisen lahjan.
Olisko syy kuitenkin vanhemmuudesta?
On varmaan, mutta ne lapset ei ole vanhempiaan valinneet.
Eivät ole, mutta ei näiden yltiöhintaisten turhakkeiden lahjoittaminen vie lapsen asiaa eteenpäin. Pian pyytävät tekoripsiensä takaa xxxxl -kokoisia vaatteita ja hajuvettä myös äipälle.
Koulutus ja työ sekä niiden tukeminen vievät eteenpäin.
Omassa lapsuudessani monet olivat kesät lapsenpiikana hankkiakseen koulurahat, eikä meistä monikaan syrjäytynyt, vaikka lähes kaikki haaveet pystyi toteuttamaan itse töitä tekemällä.
12vuotiaasta tätä tehtiin. Ollaan kiitollisia, että nyton toisin, mutta tähän verrattuna ei nykyään montaa köyhää ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietenkään ei ole lapsen vika, jos vanhempi on työtön, sairastunut tai yksinhuoltaja, mutta ihan totta: ihan hyvin toimeentulevatkaan vanhemmat eivät välttämättä voi ostaa tonnin puhelimia yhdellä kerralla vaikkapa kolmelle lapselleen. Ihan tavallisilla perheillä, joissa molemmat vanhemmat käyvät töissä, voi olla tiukkaa jouluna. Ruokiin, vaatteisiin ja lahjoihin menee paljon rahaa. Se saattaa vaatia säästötoimenpiteitä pitkin vuotta, jos kaikille halutaan ostaa jotain arvokkaampaa.
Sitten tulee joku köyhempi perhe ja olettaa, että ”joku muu” saa ostaa heidän lapsilleen ne tonnin puhelimet ja merkkivaatteet ja jos näin ei tapahdu, se on jotenkin epäreilua. Jos perheessä on muutamakin lapsi, niin he saattavat saada Kelalta aika tuntuvankin summan asumiseen joka kuukausi. He voivat siis asua vaikka yli 1000 euroa kuukaudessa maksavassa vuokra-asunnossa. Samoin esimerkiksi kaupungin asunnoissa voi vain ilmoittaa, että jääkaappi meni rikki ja joku kiikuttaa paikalle uuden. Yksinhuoltajat saavat lapsilisiin korotuksen ja sosiaalitoimistosta voi saada rahaa huonekaluihin ja lasten harrastuksiin.
Työssäkäyvien lasten vanhemmat maksavat kaikki nuo asiat itse. Rikkoontuneen pesukoneen, asumiskustannukset, harrastukset ja huonekalut. Onko se sitten epäreilua jotain muuta kohtaan, jos säästämisen jälkeen he ostavat myös sen tonnin puhelimen?
Joku viitsii olla kateellinen kaupungin asunnossa asuvalle yksinhuoltajalle. Ei hemmetti.
Eikö noi keräykset ole aika pitkälti huostaanotetuille lapsille? Tai sellaisille joilla ainakin on lastensuojelukontakti? Miksiköhän oletus on että nämä ovat aina köyhistä oloista? Kyllä myös todella varakkaita perheitä on lastensuojelun piirissä, ja myös huostaanotettuja lapsia on kaikissa yhteiskunta luokissa. Varmasti on joukossa paljon lapsia joiden vanhemmat oikeasti on köyhiä, mutta noinkohan noita lahjansaajia on mitenkään eritelty tulojen perusteella..? Luulisin että kriteerinä lahjan toivomiselle on ainoastaan lastensuojelun asiakkuus/ sijoitus kodin ulkopuolelle. Voi siis olla että osa on tottunut hyvinkin korkeaan elintasoon, ja luultavasti useimmat oikeasti saavat lahjoja myös perheiltään. Eiköhän myös lastensuojelulaitokset saa kunnilta jotain määrärahoja joulun järkkäämiseen. Vaikea kuvitella että oikeasti ihan vaan hyväntahtoisten lahjoittajien varassa lasten lahjat olisi. Onkohan niin että köyhät perheet joissa lapsista köyhyydestä huolimatta pidetään hyvää huolta, eivätkä siten ole lastensuojelun piirissä, ei auta kukaan? He kai sitten saavat lahjaksi sukkia ja jotain pientä krääsää vanhemmiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näissä ketjuissa opetetaan ja holhotaan niin kovasti köyhiä. Itse en arvosta näitä kyttääjiä ja lyötyjen lyöjiä, vaan niitä ihmisiä joilta kerran vuodessa löytyy ripaus auttamishalua.
Auttamishalun puuttuminen ei varmaan ole se ongelma monenkaan kohdalla. Vaan siitä että toiveet ovat niin poskettomia ettei edes tavallinen työssäkäyvä osta niin kalliita tavaroita omille lapsilleen.
Minä olen monena vuonna lahjoittanut Joulupuu-keräykseen noin 20-30€ arvoisen lahjan riippuen omasta rahatilanteestani. Olen työssäkäyvä köyhä mutta olen ajatellut, että voin hyvin antaa vähästäni jollekin nuorelle, joka ei välttämättä saisi muuten yhtään lahjaa. Olen sitten aina neulonut villasukat, ostanut alesta jonkin nuortenkirjan muutamalla eurolla ja lisäksi 15-20€ lahjakortti esim. H&M:ään. Nytkin mulla olisi kirjat ja sukat valmiina kahdelle nuorelle, mutta tämä keskustelu on saanut miettimään, pitäisikö jättää kuitenkin osallistumatta, koska tällaiset lahjat taitavatkin olla just niitä jotka jäävät jonnekin sosiaalitoimen nurkkiin pölyyntymään / jaetaan jossain perhekerhossa väkisin niille jotka eivät edes tarvitse.
Vaikuttaa siltä, että nämä keräykset onkin tarkoitettu siihen, että varakkaat ostavat kalliita merkkitavaroita tuntemattomille lapsille. Meidän pienituloisten kannattaa varmaan pistää vähät rahamme esim. eläinten suojeluun, silloin ne ainakin menevät tarvitseville.
Vierailija kirjoitti:
Eikö noi keräykset ole aika pitkälti huostaanotetuille lapsille? Tai sellaisille joilla ainakin on lastensuojelukontakti? Miksiköhän oletus on että nämä ovat aina köyhistä oloista? Kyllä myös todella varakkaita perheitä on lastensuojelun piirissä, ja myös huostaanotettuja lapsia on kaikissa yhteiskunta luokissa. Varmasti on joukossa paljon lapsia joiden vanhemmat oikeasti on köyhiä, mutta noinkohan noita lahjansaajia on mitenkään eritelty tulojen perusteella..? Luulisin että kriteerinä lahjan toivomiselle on ainoastaan lastensuojelun asiakkuus/ sijoitus kodin ulkopuolelle. Voi siis olla että osa on tottunut hyvinkin korkeaan elintasoon, ja luultavasti useimmat oikeasti saavat lahjoja myös perheiltään. Eiköhän myös lastensuojelulaitokset saa kunnilta jotain määrärahoja joulun järkkäämiseen. Vaikea kuvitella että oikeasti ihan vaan hyväntahtoisten lahjoittajien varassa lasten lahjat olisi. Onkohan niin että köyhät perheet joissa lapsista köyhyydestä huolimatta pidetään hyvää huolta, eivätkä siten ole lastensuojelun piirissä, ei auta kukaan? He kai sitten saavat lahjaksi sukkia ja jotain pientä krääsää vanhemmiltaan.
Ei ole. Toimeentulotukea saavat esim voivat noita lahjoja saada.
Vierailija kirjoitti:
Hölmöjä nuo ovat. Joku 15-vuotias tajuaa jo, että jos toivoo monen sadan tavaraa, kukaan ei sitä hänelle osta, vaan mahdollisesti saa jotakin mitä ei edes halunnut. Jos tajuaisi pyytää jotakin halvempaa kivaa, saisi varmasti edes sen. Mutta mieluummin jää näemmä ilman. Ei ihme, että huono-osaisuus periytyy, kun ajattelumalli on tuo.
Samaa mietin. Näissä mennään helposti sen taakse, että lapsi ja joulupukki ja mitä niitä nyt oli. Lapset lopettavat uskomasta joulupukkiin noin 8-vuotiaana (joo, kohta joku huutaa, että heidän 15v erityinen uskoo edelleen, mutta noin niinkuin normaalisti). Eli tuo joulupukki tuo lahjat argumentti pätee 0-8 -vuotiaisiin, joista valtaosa on niin pieniä, ettei oikein osaa toivoa mitään kuin vanhempien sanelemana. Sitten nämä lähempänä 8v ikää olevat, vaikka uskoisivatkin pukkiin, niin omaavat pukin tuomista lahjoista juuri sen käsityksen, mikä kotona on opetettu. Useimmille, että pukki tuo kaikille pari pientä kivaa toivetta, koska kaikille lapsille pitää riittää. Näillä pärjätään keskituloisissa talouksissa, niin miten jouluapu -köyhät sitten ovat sitä mieltä, että lapsi luulee pukin häntä vihaavan, jos ei tonnilla tipu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä ketjuissa opetetaan ja holhotaan niin kovasti köyhiä. Itse en arvosta näitä kyttääjiä ja lyötyjen lyöjiä, vaan niitä ihmisiä joilta kerran vuodessa löytyy ripaus auttamishalua.
Auttamishalun puuttuminen ei varmaan ole se ongelma monenkaan kohdalla. Vaan siitä että toiveet ovat niin poskettomia ettei edes tavallinen työssäkäyvä osta niin kalliita tavaroita omille lapsilleen.
Minä olen monena vuonna lahjoittanut Joulupuu-keräykseen noin 20-30€ arvoisen lahjan riippuen omasta rahatilanteestani. Olen työssäkäyvä köyhä mutta olen ajatellut, että voin hyvin antaa vähästäni jollekin nuorelle, joka ei välttämättä saisi muuten yhtään lahjaa. Olen sitten aina neulonut villasukat, ostanut alesta jonkin nuortenkirjan muutamalla eurolla ja lisäksi 15-20€ lahjakortti esim. H&M:ään. Nytkin mulla olisi kirjat ja sukat valmiina kahdelle nuorelle, mutta tämä keskustelu on saanut miettimään, pitäisikö jättää kuitenkin osallistumatta, koska tällaiset lahjat taitavatkin olla just niitä jotka jäävät jonnekin sosiaalitoimen nurkkiin pölyyntymään / jaetaan jossain perhekerhossa väkisin niille jotka eivät edes tarvitse.
Vaikuttaa siltä, että nämä keräykset onkin tarkoitettu siihen, että varakkaat ostavat kalliita merkkitavaroita tuntemattomille lapsille. Meidän pienituloisten kannattaa varmaan pistää vähät rahamme esim. eläinten suojeluun, silloin ne ainakin menevät tarvitseville.
Tämän tarkoitus oli ihan yksinomaan köyhien mustamaalaus ja oman itsekkyyden puolustelu.
Vierailija kirjoitti:
Kuten useampi on jo kommentoinut, varakkaat eivät osta turhaa eivätkä anna lapsilleen kalliita asioita harkitsemattomasti vaikka rahaa on. Juuri siksi he ovat varakkaita, kun ymmärtävät rahan arvon. Ja myös heidän lapsillaan on hyvät edellytykset edelleen kasvattaa varallisuutta kun oppivat järkevää rahankäyttöä jo pienestä pitäen!
Muuten pitää paikkansa, paitsi boldaamani kohta. Varakkaat ovat jo lähtöjään hyväpalkkaisia ja paremmassa asemassa säästämään. On helpompi säästää viiden tonnin kk-tuloista kuin 1500 euron palkasta.
Se on yleisesti totta että varakkaat ovat parempia rahan käytössä. Mutta se on heille jo lähtökohtaisesti helpompaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö noi keräykset ole aika pitkälti huostaanotetuille lapsille? Tai sellaisille joilla ainakin on lastensuojelukontakti? Miksiköhän oletus on että nämä ovat aina köyhistä oloista? Kyllä myös todella varakkaita perheitä on lastensuojelun piirissä, ja myös huostaanotettuja lapsia on kaikissa yhteiskunta luokissa. Varmasti on joukossa paljon lapsia joiden vanhemmat oikeasti on köyhiä, mutta noinkohan noita lahjansaajia on mitenkään eritelty tulojen perusteella..? Luulisin että kriteerinä lahjan toivomiselle on ainoastaan lastensuojelun asiakkuus/ sijoitus kodin ulkopuolelle. Voi siis olla että osa on tottunut hyvinkin korkeaan elintasoon, ja luultavasti useimmat oikeasti saavat lahjoja myös perheiltään. Eiköhän myös lastensuojelulaitokset saa kunnilta jotain määrärahoja joulun järkkäämiseen. Vaikea kuvitella että oikeasti ihan vaan hyväntahtoisten lahjoittajien varassa lasten lahjat olisi. Onkohan niin että köyhät perheet joissa lapsista köyhyydestä huolimatta pidetään hyvää huolta, eivätkä siten ole lastensuojelun piirissä, ei auta kukaan? He kai sitten saavat lahjaksi sukkia ja jotain pientä krääsää vanhemmiltaan.
Ei ole. Toimeentulotukea saavat esim voivat noita lahjoja saada.
Ok, no sitten varmaan ihan tarpeeseen menee kyllä. Mutta toiveet aika kohtuuttomia tosiaan!
Ihan vaan tiedoksi: Keskituloisten lapset eivät edes toivo tuollaisia, kuin joulupuu köyhät. Heidät on jo kasvatettu ymmärtämään, että mikä on kohtuullista ja heille ne luistimetkin ovat lahja.