Kyllä inhottaa nämä köyhien lasten toiveiden lyttääminen
Köyhä lapsi ei saisi toivoa uutta puhelinta tai hienoja vaatteita. Köyhä lapsi ei saa unelmoida, hänen on aina tyydyttävä. Ei saa olla hienoa puhelinta, pitää erottua muista lapsista ja olla se vanha nokialainen. Ei saa olla kunnon koulureppua, pitää viedä koulukirjat lidlin muovikassissa. Köyhälle voi antaa rikkaan lapsen vanhoja vaatteita, joissa on reikiä. Oppiipahan köyhä nöyryyttä ja kädentaitoja.
On vaarallista tämä jatkuva eriarvoistumiskehitys. On yhteiskuntarauhan kannalta vaarallista, että vähävaraisia lapsia kohdellaan b-luokan kansalaisina. Katkeruus ja rikollisuus lisääntyvät. Nyt kannattaisi rikkaiden tehdä halpa investointi tulevaisuuteen ja ennaltaehkäistä tulevaisuuden kallista syrjäytymislaskua.
Kommentit (352)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan joululahjaksi lohikäärmeen, kuka antaa?
Tottakai voit toivoa! Minäkin toivoisin toimivan lääkkeen sairauteeni, ei tule toteutumaan.
No siks toivoinkin lohikäärmettä koska se on todennäköisempää saada kuin sairauteeni toimiva lääke.
Ylävitonen! Samassa veneessä ollaan!
Ei olla, sillä itse en ole vielä kadottanut empatia-kykyäni.
Sinusta huokuu kyynisyys, toinen kertoo mitä toivoo, sinä vedät sairauskortin esille ja lyttäät hänen toiveen ja päälle vielä haukut empatiakyvyttömäksi.
Katsoppa kultaseni peiliin. Eikö jouluna saanutkaan toivoa sitä mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan joululahjaksi lohikäärmeen, kuka antaa?
Tottakai voit toivoa! Minäkin toivoisin toimivan lääkkeen sairauteeni, ei tule toteutumaan.
No siks toivoinkin lohikäärmettä koska se on todennäköisempää saada kuin sairauteeni toimiva lääke.
Ylävitonen! Samassa veneessä ollaan!
Ei olla, sillä itse en ole vielä kadottanut empatia-kykyäni.
Mistähän hitosta sinä sen empatiakykyni näet?
Siitä, että ivaat pienen tytön toivetta anonyymisti.
Olen itse pienituloinen, mutta olen lahjoittanut pieniä summia tai lahjakortteja näihin vähävaraisten perheiden lahjakeräyksiin. Nyt kun luin tämän iltiksen jutun, meni maku koko touhuun. Ei ne oikeasti tarvitse tai edes arvosta noita meidän vähistä rahoista lahjoittamia lahjakortteja tai rahoja, kun toiveet on tuota luokkaa. En tunne ketään lasta tai nuorta, jolla olisi tuollaisia lahjatoiveita, oli rahaa paljon, vähän tai ei ollenkaan.
Tänä jouluna ja tästä eteenpäin lahjoitan pienet lahjoitukseni rahana eläintensuojeluun, ostan ruokaa tai leluja. Ne menee tarpeeseen ja tiedän varmasti, että lahjojen saajat arvostavat niitä.
11-vuotias ei tiedä vielä mitään Gucceista, tuo toive on tainnut tulla av-mamman kynästä! Kuinka helvetin naiiveja ihmiset voi olla...
Vierailija kirjoitti:
Olen köyhän lapsen kummi ja ostan hänelle aina parasta, mitä kaupasta löytyy. Tiedän kyllä, että sille rahalle olisi käyttöä ja äiti saattaa ajatella, että antaisi osan rahana, mutta jos lapsi toivoo jotain, ei saisi viedä unelmia. On tärkeää saada jotain upeaa edes kerran elämässään.
Olet ihana ihminen ja oivaltanut olennaisen: unelmia ei saa viedä! Hienoa, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on ❤️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan joululahjaksi lohikäärmeen, kuka antaa?
Tottakai voit toivoa! Minäkin toivoisin toimivan lääkkeen sairauteeni, ei tule toteutumaan.
No siks toivoinkin lohikäärmettä koska se on todennäköisempää saada kuin sairauteeni toimiva lääke.
Ylävitonen! Samassa veneessä ollaan!
Ei olla, sillä itse en ole vielä kadottanut empatia-kykyäni.
Mistähän hitosta sinä sen empatiakykyni näet?
Siitä, että ivaat pienen tytön toivetta anonyymisti.
Miten minä ivaan? Ja mistä tiedät etten itsekin ole pieni tyttö?
No, anteeksi että kommentoin tänne, ei saa siis toivoa täällä mitään.
T. 17v Melina Tampereen syöpäosastolta
Viime vuonna jossain oli toiveena tapaaminen Lionel Messin kanssa.
Lahjatoiveet eivät ole niin vakavia. Ensimmäisistä jouluista lähtien jokainen tietää sen ettei kaikki toiveet toteudu.
IL:ltä tehokasta uutisointia, laittanut kukkahatut hyrräämään.
Ja tuo kaikki tulee vanhemmilta. Fiksu ymmärtää ettei kaikkea voi saada, eikä oikeasti edes tarvitse.
Uutta puhelinta ei tarvitse, mulla olisi vara ostaa mutta miksi ostaisin kun tämä vanha menee ihan hyvin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on paras oppia tyytymään vähempään. Niin se vain on. On ok pyytää puhelinta, mutta ei tonnin luuria.
Haluaisitko maksaa tonnin luurin nyt vai miljoona euroa myöhemmin sosiaalitukien ja syrjäytymisen muodossa? Jos lasta aina nöyryytetään, eikä hän saa tuntea onnen kokemuksia, hänestä tulee katkera ja kyyninen, eikä hänellä ole voimavaroja ponnistella elämässä.
Jos hän saa sen unelmien puhelimen, hän tuntee, että hänestä välitetään ja hän haluaa tehdä töitä tämän yhteiskunnan eteen. Hän haluaa ponnistella, jotta joku toinen vähävarainen lapsi saisi kokea sen saman ilon, jonka hän koko itse vuosia sitten. Eli tonni nyt vai miljoona myöhemmin?
Ap
Mitenköhän ne normaalituloisten töissäkäyvien vanhempien lapset onnistuvat välttymään katkeruudelta ja kyynisyydeltä, vaikkeivät saakaan tonnin puhelimia? Ajatella, että Suomi on täynnä aikuisia, jotka jaksavat elää ja yrittää, vaikka eivät koskaan älyttömän kalliita lahjoja saaneet. Ihmisiä, jotka kokevat tulleensa lapsena rakastetuiksi, vaikka merkkilaukut ja muotiluurit jäikin haaveiden tasolle. Mitenköhän se on mahdollista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Köyhän on paras oppia tyytymään vähempään. Niin se vain on. On ok pyytää puhelinta, mutta ei tonnin luuria.
Haluaisitko maksaa tonnin luurin nyt vai miljoona euroa myöhemmin sosiaalitukien ja syrjäytymisen muodossa? Jos lasta aina nöyryytetään, eikä hän saa tuntea onnen kokemuksia, hänestä tulee katkera ja kyyninen, eikä hänellä ole voimavaroja ponnistella elämässä.
Jos hän saa sen unelmien puhelimen, hän tuntee, että hänestä välitetään ja hän haluaa tehdä töitä tämän yhteiskunnan eteen. Hän haluaa ponnistella, jotta joku toinen vähävarainen lapsi saisi kokea sen saman ilon, jonka hän koko itse vuosia sitten. Eli tonni nyt vai miljoona myöhemmin?
Ap
Kai olet hoitanut oman osuutesi tämän syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja kustantanut tonnin puhelimen toivojalle? Jos et ole niin miksi et?
Mun ainut toive lapsena oli, että mun kiusaaminen lopetetaan. Ei loppunut.
Sain aikuisena parantumattoman sairauden, ollut kokoaikuis iän kamalia kipuja ja kuolen vuoden sisällä.
Ei aina saa mitä haluaa ja elämä ei ole koskaan reilua.
Tonnin puhelin ei opeta elämän arvoa, mitä teet kun se hajoaa viikon sisällä, pyydät uuden?
Ai kauheaa ap. Mun lapseni aloitti koulun kirpparilta ostetussa repussa ja isoveljen vanhoissa verkkareissa. Puhelin oli isänsä vanha. Nyt on jo yläkoululainen, huolii edelleen käytetyn vaatteen ja satasen kännykän. Mahtaa siitä nyt kasvaa katkera (not).
Perheen bruttotulot 90 000e vuodessa.
Epärealistinen toive saada monen sadan lahjoja jos köyhästä perheestä. Eriasia ne joilla on varaa ja kaikki ei osta edes kallista lahjaa vaikka oisi varaakin. Opettavat että rahankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan joululahjaksi lohikäärmeen, kuka antaa?
Tottakai voit toivoa! Minäkin toivoisin toimivan lääkkeen sairauteeni, ei tule toteutumaan.
No siks toivoinkin lohikäärmettä koska se on todennäköisempää saada kuin sairauteeni toimiva lääke.
Ylävitonen! Samassa veneessä ollaan!
Ei olla, sillä itse en ole vielä kadottanut empatia-kykyäni.
Mistähän hitosta sinä sen empatiakykyni näet?
Siitä, että ivaat pienen tytön toivetta anonyymisti.
En usko lapsen toiveeksi alkuunkaan. Toimin ao ikäisten parissa ja ovat todella fiksua ja tiedostava porukkaa sekä ymmärtävät jo rahan arvostakin yllättävän paljon. Olisko joku muu perheestä toiveen takana?
Saa sitä toivoa mutta kukaan ei osta vieraalle lapselle tonnin lahjaa.
Poikien pelikoneet maksoi 1700 euroa.
Toinen maksoi omansa ja toisen koneen maksoin osamaksulla.
Kuopus käyttää honoria ja oliko se jotain 400 kun se ostettiin, onneksi ei tykkää i phonesta.
Itse tykkään i phonesta ja mun puhelin kiertää aina esikoisen kautta.
Moni lapsi ei saa tonnin puhelinta vaikka vanhemmat on keskituloisia.
Lisäksi liian arvokas kännyt lapselle tai nuorelle.
Jääkö tuo laukkua toivonut nyt sitten ilman kun toive noin kallis.
Siskoni oli aikoinaan vähän yksinkertainen ja 4 lapsen yh.
Ekalla kerralla, kun sossussa kysyttiin lahjatoiveita, laittoi jokaiselle ehkä 5 toivetta . Jouluna huomasi ne halvimmat toteutuivat ja yli 50 e ei.
Ei sitä tyhmä tarvinut olla. Seuraavina vuosina kirjoitti jokaiselle lapselle 10 toivetta, hinnat alkaen alle 10 e max 20.
Tästä on reilu 5 v, kun oli lahjoituksia tullut aivan hirveesti. He saivat yhteensä lähes 100 pakettia. Olivat monessa keräyslistassa mukana ja toiveet olivat hyvin helppo toteuttaa , esim pitkät kalsarit koko 116, väritoive vihreä - musta - sininen, vesivärit, tyttömäinen penaali jne. Lisäksi tuli lahjakortteja esim h et m.lle, sai haettua talvitakin tai vst.
Sisko oli itkenyt onnesta.
Nyt siskolla on asiat kunnossa, mutta vieläkin saavat paketteja. Viime vuonna saivat jostain lapsijutusta, koska hänellä on edelleen 4 lasta ja on yh, mutta sai jouluruokia muovikassillisen ja saivat muistaakseen villasukat.
Järki käteen niissä pyynnöissä. Kokemuksesta voin sanoa 10 e lahjoille löytyy ostajia, 1000 e ei.
Säälittää lasten ja nuorten puolesta tämä nykymeno. Jos Cuccin minireppu (1500 €), on 11v tytön toiveena, niin mistä se kertoo? Netti. Instagram yms. alustat saavat lapset haluamaan luxustuotteita, joihin heillä eikä vanhemmillaan ole varaa. Koulussa sinua ei hyväksytä joukkoon, jos sinulla ei ole kallista puhelinta, tiettyjä vaatteita. Lasta kiusataan vanhasta puhelimesta ja vaatteista. Millä köyhän äidin lapsi saa näitä tuotteita, hyvä kun on ruokaa laittaa pöytään? Säälittää oman lapsen puolesta, kun häpeää puhelintaan ja vaatteitaan, eikä pääse "porukoihin".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saa pyytää uutta puhelinta ja uusia vaatteita, mutta onhan tuo nyt pöyristyttävää että ilmaiseksi kinutaan merkkikamoja.
Ja kyse oli jo 11-vuotiaasta.
Ota huomioon, että merkkivaatteilla ja muilla kamoilla on myös jälleenmyyntiarvoa.
Nii just, pitää muistaa, että kaikki köyhät ovat narkkareita.
Niimpä! Myös tupakka maistuu kun heilutaan se kalja pullo kädessä päivät pitkät!
Tässäkin jos Gucci-toive oli 11v. tytön, niin esim konvehtirasia ja glitter/hm 25e lahjakortti olisi voinut olla aika kiva!
Mitä jos toiveen on kirjoittanut yh-isä, joka ei välttis ees tiedä että Gucci on merkki?