entiset mokuvaimot asialla?

Minä taas olen saanut murhaavia katseita ulkomaalaisten miesten vaimoilta/tyttöystäviltä jutellessani/moikatessani heidän miehiään, monesti (vanhoja) tuttuja tavalla tai toisella, kuin kuvitellen,että minä raukka yh-äiti metsästän uutta miestä..;) Noh, vitsit vitsinä...

Se on kumma kun täällä Suomessa " mokupiireissä" jyllää jatkuvasti kauhea pahasuopaisuus, kilpailu, kateus, mustasukkaisuus yms yms. Vuosia erilaisia tilanteita ja elämäntarinoita täällä ihan Suomessa nähneenä ja juuri " mokuparien" kesken, en voi kuin ihmetellä, millainen jatkuva härdelli monilla koko ajan menossa... Kaikki ei ehkä välttämättä ymmärrä mitä tarkoitan, mutta se on vain hyvä, koska silloin olet varmasti ollut onnekas välttäseen tällaisia kokemuksia..;) Tällaisissa asioissa ja tilanteissa stereotypiat jyllää puolin ja toisin erittäin vahvana, joten eiköhän jokainen tiedä, miten eri tilanteisiin suhtautua ja niissä toimia, mitä ajatella ja miten reagoida..;)

Terv. Ainakin yksi yh-äiti, joka ei miestenne perään kuolaa ;), ikävä kyllä tilanne ollut liian usein toisten päin... :(

Mutta en missään nimessä vilkuile pahalla. Vältän tietysti avointa kyttäämistä, mutta kyllä sitä tulee katsottua ja mietittyä, että mikähän tarina tuolla pariskunnalla on. Mokuparit ovat kuitenkin vielä niin harvinaisia täällä Suomessa, että toisia samanlaisia vilkaisee kahteen kertaan. Ehkä se on joku samaistumisen tunne tai jokin. Kun olin raskaana, vilkuilin toisia raskaana olevia jne.



Ei se aina pahansuopuudesta tai vikittelystä ole kyse, jos toinen katsoo. Vaikka kyllähän se pattiin ottaa, jos joku jää haavi auki töllöttämään perään. Epäkohteliasta sellainen. Ja tottahan on epäsoveliasta lirkutella naimisissa olevalle. Kyllä itsekin pahastuisin, jos joku nainen tulisi miehelleni juttelemaan selvin aikein ja itse seisoisin vieressä.



Awan kanssa olen samaa miletä siitä pahasuopuudesta, mikä mokupiireissä monesti liikkuu. Mistä ihmeestä se voi johtua? Olen kyllä huomannut itsekin, että helpompaa vetäytyä pois. Inhottaa ja vituttaa se ainainen juoruilu ja kyttääminen, tuomitseminen jne. Tekopyhää ja julmaa, mielestäni.

Emme ole pahemmin törmänneet tälläisiin ja jos joku entinen koulukaveri tms. tulee mieheni juttusille hän yleensä ensimmäisenä esittelee minut tälle vieraalle, jollei tämä henkilö ole mieheni mielestä jotenkin vastenmielinen tuttavuus. Kerran on näin sattunut.



Mutta ei kannata välittää tälläsistä tuijottelijoista. Ulkomaalaisten ja suomalaisten suhteissa on (samaten kuin suomalaistenkin välisissä) uskottomuutta ja se vaikuttaa näitten ihmisten käyttäytymiseen ja he stereotypioi sitten kaikkia ulkkismiehiä, en tiedä.

Toisten ukot ei vois vähenpää kiinnostaa.Enemmän mulla

kokemusta miehistä jotka tulee kysymään lapseni nähtyään,

mistä maasta lasten isä on ja tietty naisetkin tulee kyselee.

Minua sellainen ei häiritse, olen jo tottunut.

Niin, ja hankkikaa hyvä itseluottamus arvon naiset, siihen

saa suomessa tottua, että muut naiset yrittävät miestänne,

vaikka sitten kadulla. Minulla on paljon kokemusta siitä,

miten röyhkeitä jotkut voivat olla.Jos luottaa mieheensä ja

itseensä tuollaisia tyrkyttelijöitä ei edes noteeraa.

Ja mistä tiedät, että naiset on yksin, voihan niillä olla

mies kotona, jotkut miehet eivät halua kävellä vaimonsa

kanssa kadulla, ehkä tällaisessa tilanteessa olevat naiset

katsovat sinua hiukan kateellisena, kun olet liikenteessä

miehesi kanssa.

vaikka en ole yh, enkä kyttäile lasteni kanssa muiden miehiä. Saatan joskus katsoa ihan mielenkiinnosta, että minkäsnäköinen lapsi tuosta yhdistelmäsä on syntynyt - siis kyttäilen lähinnä lapsia. Ja kyllä olen huomannut, että meidänkin lasta katsotaan. Ja joskus meitäkin. No, minua ei häiritse.



Mieheni on kovin puhelias ja minun kanssa liikkuessa juttelee kyllä kaikkien kanssa, lapsista vanhuksiin. Toisinpäin en ole kyllä huomannut, vaikka ei ihan älyttömän ruma mies olekaan, niin ei kukaan ole ryhtynyt juttusille.



Minulle itselleni on sattunut pari kertaa ikävä tilanne, kun joku tummaihoinen mies on alkanut juttusille. Kerran oli tosi aggressiivinen tapaus ja rupesi haukkumaan, kun lähdin kotiin kävelemään, enkä ollut kiinnostunut hänen jutuistaan. Näitä tilanteita olen nähnyt monta kertaa tuolla julkisessa liikkuessa. Sama myös niinkinpäin, että suomalainen mies ei kerta kaikkiaan saa katsettaan irti tummaihoisesta tytöstä ja entäs sitten thaimaalaiset naiset. Mitenkään erityisesti syyllistämästä ketään, halusin vain sanoa, että monenlaista tapausta on liikkeessä ja varmasti stereotyyppisillä käsityksillä paljonkin sytytyslankaa tilanteissa.



Ja vielä enemmän on varmaan ihmisiä, jotka eivät mitenkään kiinnitä huomiota, vaikka olisi liikenteessä marsilaisen kanssa.

Luin kyllä juttua ja piti kommentoida, mutta jäi kesken, ihmettelen syvästi kirjoittajan asennetta ja sana valintoja: se että jollain on ulkomaalainen mies, ei tarkoita että meillä vaimoilla on jotain yhteistä ja että meitä miehen kanssa kiinnostaisi tutustua JOIHINKIN KUMMALLISIIN ulkomaalaisten vaimoihin ja heidän HUONOSTI KÄYTTÄYTYVIIN KAKAROIHIN . . .



samoin termi MOKU-LAPSI pisti silmään ikävästi... en kyllä ajattele omaa lastani moku-lapsena....tai käytä kenestään tälläistä sanaa...(vaikka tiedänkin sanan tarkoituksen)



Joskus tyttäreni ollessa pieni, olimme itiksessä ostoksilla ja tuntemattomat tummien lasten äidit moikkailivat minulle kun kaverilleen...se tuntui vähän oudolta kyllä, ei mielestäni se yhsistä IHAN NIIIIN paljon jos on tummia lapsia että aletaan moikkailla tuntemattomia... jotenkin asiasta tuli negatiivinen olo, että kuulutaan nyt kaikki sitten samaan kastiin, vaikka en tuntenut mitään yhteisyyden tunnetta kyseisiin ihmisiin.



Ehkä juu vähän itseluottamusta peliin...



Toisten kakarat, omat lapset....

Muiden vaimot kummallisia, itse ei.....



Tietenkin jokaisella on valinnan vapaus kenen kanssa haluaa alkaa juttusille tai kehen tutustua, pelkät ulk.maalaiset miehet eivät ole siihen mielestäni tarpeeksi hyvä syy, jos ei tunne mitään kiinnostusta kyseistä ihmistä kohtaan.

Siinä mielessä, että aloittajalla on hiukan erikoinen asenne. Alentuva, sanoisin. Ilmesesti hän kokee olevansa jollain tavalla parempi, kuin nuo [b]mokulasten yh:t[/b], onhan hän onnistunut pitämään kiinni ulkomaalaisesta miehestään.



Ehkäpä nuo naiset ovat ihan yksinkertaisesti halunneet vain tutustua sinuun ja mieheesi ilman sen kummempia taka-ajatuksia? Se, että sinä koet heidän jahtaavan miestäsi kuola suupielestä valuen, voi olla ihan omaa vainoharhaisuuttasi. Et ilmeisesti pidä itseäsi tai miestäsi henkilöinä niin kiinnostavina, että teihin kukaan (varsinkaan nainen) haluaisi tutustua muutoin kuin parinmuodostusmielessä? Varsinkaan yh:t, jotka kuulemma eivät muuta teekään kuin jahtaavat itselleen uutta miestä. Ainakin, jos keskustelupalstoihin on uskominen.



Muutoinkin uskoisin ongelman olevan marginaalinen. Ukko ilmeisesti on niin epäkiinnostava parinmuodostusta ajatellen, että iskuyrityksiä on ollut vain muutama, ja nekin niin, etten ole ollut paikalla todistamassa kuolan valumista ;)

Koska ei ole kokemusta- Mutta ainahan siellä on ihmisiä joita kiinnostaa minun, sinun, tai hänen mies/nainen. Jokaiselle löytyy ne omat ihailijapiirinsä, aivan varmasti.



Meille tapahtui viime syksynä sellainen juttu, että olimme tulossa illalla kotiin Helsingistä ja odottelimme omaa paikallis bussia. Yhtäkkiä viereemme kurvasi auto ja sisällä oli 3 tummaihoista miestä, mielessäni ajattelin, että olivat turkkilaisia, mutten mene vannomaan. Etuistumella oleva mies vinkkasi silmäänsä minulle, ja sanoi jotakin. Ajoivat ohitsemme monta kertaa ja aina pysäyttivät auton ja huusivat jotakin ja tööttäsivät. Arvatkaa oliko hieman urpo oli, jo miehenikin puolesta !!!!!! Minusta se oli aika törkeää käytöstä ... Miehenikin hermostui, vaikka yleensä ei juuri mistään suutu. Tuli jo sellainen fiilis, että alkoi epäilemään minua, että minulla on jotakin tekemistä heidän kanssaan.



Ja tässä ihan taannoin olimme piknikillä ja viereemme parkkeerasi nuorehko ' suomalainen' mies ja hän myöskin alkoi ahdistelemaan minua-aivan-jouduimme vaihtamaan piknikki paikkaamme, mutta tämän laitoin ihan harmituksen piikkiin, kun mies ei kyennyt myötämään, että minulla nyt oli ulkomaalainen mies. Eli halusi härnätä meitä.



Ja tähän moku-sanaan. Aivan, ei se kovin kaunis sana ole, mutta tulee sanasta monikulttuurinen, siis pelkkä lyhennys. Itse en kainostele ko. sanaa, vaikka en siitä pidäkkään.



Ja minuakin hieman tämä kakara-maininta hämmensi-ja lihava-maininta-mutta jokainenhan mainitsee asiat tavallaan.



Mutta Zatar-ketään nainen ei väkisin vie miestäsi, tai ketään mies ei väkisin vie sinua, siihen leikkiin tarvitaan aina kaksi.

t.emmi

Minäkin saatan uteliaana katsoa hieman pidempään moku-paria, tarkoittamatta mitään pahaa. Eikä minua häiritse vaikka joskus pikkutytöt (teinit) kihertävät mieheni nähdessään tai vaikka joku katsoisikin pidempään. No jos OIKEASTI joku kuola valuen tulisi miehelleni sönköttämään ja vonkaamaan, voisin kiusaantua, mutta ei mieheni ole mitään yksityisomaisuutta jota muut eivät saisi katsoa/moikata/tuntea.



Emme muutenkaan pyöri missään suurissa moku-piireissä, joten olen autuaan tietämätön pahansuopaisuudesta ja kateudesta.

Mitä minä olen jutellut tuntemattomien monikulttuuristen ja monikulttuurisesta suhteesta eronneiden kanssa esim. leikkikentällä, niin enemmän he ovat tehneet tuttavuutta minulle kuin miehelleni. Vertaistukea on selvästi haettu, joskus hyvin kaukaistakin... Siis tarkoitan, että jos jollakulla on ollut ex-mies esim. pohjois-afrikasta ja omani on balkanilta (=ei minusta kovin samanlainen kulttuuri), niin ollaan voitu kysellä hyvin henkilökohtaisia kysymyksiä vaikkapa miehen ulkona käymisestä tai uskonnollisesta suuntautumisesta. Siis asioista, joista ei kyllä normaalisti tulisi tuntemattoman kanssa pulistua... Mutta en minä pahastu! :o) Jos tuntuu, että kysymys on liian tungetteleva, osaan sen kyllä hienon sievästi kiertää ja jos taas kysymys on harmiton, niin saahan sitä kysellä.

Mutta tuollaiset " miehen perään kuolaamiset" on kyllä ihan tuntemattomia juttuja minulle. Joskus kauan sitten baarissa muutaman kerran pari naista liehitteli miestäni, mutta äkkiäkös mies lopun sellaisista osasi tehdä, yksinkertaisesti esittelemällä minut heille vaimonaan...

Minä olen kyllä kuullut näistä entisistä miehenkipeistä mokuvaimoista toisilta mokuvaimoilta(monikulttuurinen sanasta lyhenne siis, olen itsekkin mokuvaimo eikä se minusta ole halventavaa, mitenkä se itsetunto juttu siis olikaan?)

Sitten tämä bussipysäkillä tapaamamme nainen oli sellanen noin 40v. todella homssusen näkönen ja poika oli puolivilli joka veteli roskia roskiksesta ja heittelin iloisesti nauraen äidin vienoista kielloista huolimatta ennenkuin oli kunnolla päässyt sinne bussikatoksen alle, ja perkelettä ja muita kirosanoja tuli suusta vaikka ikä ei takuulla vielä kouluun riittänyt. Mutta tämä nainen jäi ihan tuijottaan miestäni suu auki (hän on komea tiedän sen) se oli jotenkin ällättävää ja sivistymätöntä. Mieheni sanoi että ei halunnut nousta edes samaan bussiin mutta kun oli pakko, lähinnä sen takia että tämä lapsi käyttäytyi jotenki arvaamattomasti ja meinäs sitten jäädä sen bussin allekin joka sitten viimein tuli. En tiennyt oikeesti oisko itkenyt vai nauranut.

Vai että siitäkö se nyt sitten elämä kiikasti, että n. 4-kymppinen, hompsuinen naikkonen miestäsi tuijotteli ;) Parempi kai sitten olisi ollut, että siinä olisikin ollut monttu (ja herraties mikä muu) auki tuijottelemassa hyvin hoidettu, pirtsakka pikku-blondi? Vai eikö miehesi kuitenkaan sitten olekaan tarpeeksi komea? No joo... leikki leikkinä ja... munat pois mun taikinasta ;) Mutta ihmeellinen tapa sinulla kyllä on tuomita ihmisiä ulkonäön perusteella. Ja mikä myös ihmetytti: moku-exätkö ovat sitten aina vähemmän timmissä kunnossa olevia akkoja, joiden kersatkin ovat ihan p**seestä? Hyvä itsetunto minullakin on, mutta sitä ei onneksi tarvitse pönkittää toisia morkkaamalla *-)



En yleensä kiinnitä ihmeesti huomiota, kuka meitä tuijottelee. Mutta sen verran on viime aikoina pistänyt välillä silmään, että paikkakuntamme afro-naisten huomion saamme ihmeteltävän usein. Liekö kyse sitten vain siitä, että pistämme pitkänä parina vain helpommin silmään.



Muutoin komppaan Awa-79:ää, aktiivisen moku-työurani ansiosta kun tunnen hirmuisen määrän ihmisiä, myös niitä miehiä, ja noloja tilanteita on ollut useita. Kun aikoinaan erosin exästäni, ei olisi tullut mieleenkään lähteä uutta äijää etsimään, saati, että olisi pitänyt napata jonkun toisen mies. Kun en toisten miehiä ole harrastanut muutenkaan. Jätkien touhuja vuosia sivusta seuranneena en myöskään olisi voinut kuvitellakaan ottavani jotakuta täällä vuosia roikkunutta, naisesta toiseen lentelevää ukkelia. Hyvin todennäköistä on, että jollen olisi nykyiseen mieheeni taannoin törmännyt (Suomen ulkopuolella), olisin edelleen yh. Ja ihan tyytyväinen elämääni. Minä kun en ole koskaan tarvinnut miestä pönkittämään asemaani tässä yhteiskunnassa tai ylipäätään elämässä.



Mutta... summa summarum... olen kyllä törmännyt tuohon Zatarin mainitsemaan epätoivoisempaankin ilmiöön. Mitä siitä näin mutu-tuntumalla osaan sanoa, niin melko moni niistä toisten miesten vokottelijoista ei ole koskaan yhtäkään miestä varsinaisesti nalkkiin saanutkaan, suhteesta tuloksena on yleensä vain lapsi, jos sitten sitäkään. Jos taas ko. naiset ovat ihan pysyvässä parisuhteessa olleetkin, niin uskollisuus ei ole ollut heikäläisillä se tärkein periaate. Ja siksipä liitto on sitten jossain vaiheessa kupsahtanutkin.



Loppuajatuksena: ketään ei voi suhteeseen pakottaa, ei myöskään siinä pysymään. Jos joku toista pettää, petetty ei asiaa pysty muuttamaan, vaan muutoksen on lähdettävä pettäjästä itsestään. Eli jos jollakin on meneminen verissä, ei sitä estä minkäänsortin vahtiminen, närkästyminen tms.



Mukavaa alkavaa viikkoa :)

Ihan sama minkäikänen tämä nainen oli, mutta kyllä siitä lapsesta sori nyt näki että kuria ei kotona ollut. Siinä oli pysäkillä muitakin ihmisiä ja ne katto kanssa ihmeissään sen lapsen riehumista. Mitenkä sinun lapsesi sitten käyttäytyvät jos paatoksellinen kiroilu on ihan tavallista ton ikäiseltä? Lapsi oli agressiivinen. Se äitee vaan hoki välistä että " älähän nyt" ja naureskeli sen oloisena kuin ois tuuminut että " kyllä tämän meidän poika sitten osaa."

Kyllä minun mies on tosi komea ja fiksu myös, älä epäile, hän on oikea silmänilo. Kyllä hänet huomataan mihin ikinä menemmekin. Eikä se haittaa,se on vaan plussaa, kunhan se ei ole noin päällekäypää kuin tässä tapauksessa.

Eiköhän nyt kaikille tullut hyvin selväksi, millainen tämä teitä järkyttänyt lyyli oli kauhukakaransa kera... Jos ei muuta, niin luehan omat kuvauksesi uudestaan läpi ja huomaa,että kuvailemallasi naisella ei varmasti elämä kovin paljon hymyillyt. Kaikki me olemme varmasti törmänneet ties millaisiin ihmisiin, olimme sitten näitä erikoisia mokuimmeisiä tai tavallisia kaduntallaajia, mutta hieman ymmärrystä ja avarakatseisuutta, vaikka ei kaikkea tarvitsekaan sietää. Kiitos mrs_O:lle taas kaiken kattavasta kommentista! :)

En sitten mistään sivulauseestasikaan, Zatar-hyvä, tullut ymmärtäneeksi, että suurin ongelmasi olikin se huonosti kasvatettu tenava 8-) Minä kun luulin, että [b]ongelma[/b] oli se miestäsi antaumuksella tuijotteleva hompsukka ;) Ja sitäpä myös kommentoin. Mistälie keksit sitten meikälikankin tenavat juttuun mukaan tempaista... beats me ;)



Joka tapauksessa ainakaan minun elämäni ei siitä sekaisin mene, jos joku ei-missimäinen, tai vaikka missimäinenkin, miestäni liian pitkään tuijottelee, tai jonkun lapset eivät satu saaneen oppia edes alkeellisimmista käytöstavoista. Vastuussa olen, ja voin olla, ainoastaan omasta jälkikasvustani... ja itsestäni.



Enpä kyllä epäillytkään miehesi komeutta, kunhan vitsin yritin murjaista ;) Mutta... kauneushan on kyllä katsojan silmässä... saattaapihan tuo sitten päteä komeuteenkin ;)



Yhdynpä edelleen Awan kommenttiin :)



Vielä mukavampaa alkavaa viikkoa :)

Minäkin luulin, että tuijotteleva nainen oli se ongelma, mutta itse asiassa se olikin se ' kakara'

Zatar-tämä maailma ei ole meidän, eikä se pyöri napojemme ympärillä, joten kaikkea riittää ja kaikille, ei vain yhdelle tai kahdelle.

Sinun miehesi on sinun mielestä (onneksi) komea ja monien muidenkin, muttei toki kaikkien ihmisten mielestä. Se tekee juuri tästä elämästä elämän, että vastaukset eivät ole itsenn selvyyksiä. Ajattele kaikkia näitä maapallon ihmisiä, sieltä löytyy joka lähtöön, eli se joka koiran hännän itse nostaa, se sen myöskin laskee ...



Enkä halua haastaa eripuraa tai riitaa, ajattelin vain kirjoittaa, koska itsekkin olen aikaisemmin kärsinyt vastaavanlaisesta ' ongelmasta' eli itseluottamuksen puutteesta, silloin kaikkien katseet, sanat ym häiritsevät, mutta kun itseluotto on kohdallaan, sitä ei edes huomaa, katseleeko joku vaiko ei. Tässä parisuhteessani olen joutunut kasvamaan, myös tällä osa-alueella.



Mustasukkaisuus ja epävarmuus on ihan luonnillisia asioita ja kuuluvat meidän jokaisen elämään, mutta raja täytyy vetää jonnekin. Äläkä ajattele vain miehestäsi, että hän on komea ja fiksu vaan myöskin itsestäsi, että olet kaunis ja viehättävä + älykäs, ja tiedät miksi miehesi on valinnut juuri sinut näiden kaikkien naisten joukosta. Tämän jälkeen muiden ihmisten katseet katoavat savuna ilmaan ja saat rauhassa olla rakkaasi kanssa ...



ps) mustatsukat on maailman ihanin asia, mutta saattaa muodostua myös ylipääsemättömäksi ongelmaksi. Kaunista maanantaita kaikille t.emmi

eikä täällä saa puhuu kuin joistakin aiheista jotka sinä arvon rouva Mrs_o päätät? Molemmat olivat minusta ja HUOM! myös miehestäni varsin huonosti käyttäytyviä ja meistä koko tilanne oli heidän kannaltaan ( ei siis meidän kannalta) aika nolo. Ymmärsin sinun kommenteista että se on minä jonka tulisi hävetä tässä ja sinä otit tämän kumman henkilökohtaisesti, se on outo eikä mitenkään fiksua.

Ei muuta tälläkertaa.

Sitten rva Emmi, minä EN ole epävarma itsestäni vaan tiedän olevani ihan hyvännäköinen. Olen pitkä, hoikka ja vaalea. En ole todellakan mustis jollekin hompsahtavalle naikkoselle jotka miehenikin ällös ja jonak tuijotus huvitti häntä.

onko niin että se koira älähtää johon kalikka kalahtaa? Olen pettynyt siihen kuinka rahvaanoloisia te olette. Ei muuta tälläkertaa.

Mutta tuntuu, että sanoi hyvästi tai pahasti tällä palstalla niin aina se ymmärretään väärällä tavalla.



Sanoinko-että sinä et olisi kaunis, viisas tmv ? En sanonut. Minäkin olen mielestäni ollut kaunis ja viisas(nyt jo ikääntynyt, mutta edelleen kunnossa) mutta ne asiat, kun eivät kuitenkaan tee kenestäkään itsevarmaa. Itse kärsin todella huonosta itsetunnosta, vaikka harrastuksenikin puolesta jouduin olemaan paljon parrasvaloissa, mutta sekään ei riittänyt.( tämän kerroin ihan vain esimerkkinä)

Itsetunto ei tule kauniista ulkokuoresta (blondi ja pitkä ) vaan siihen vaikuttavat hyvin monet tekijät, enemmänkin siellä pääkopan sisäpuolella olevat tekijät, muttei se viisaus. Nuoruudella ja kokemattomuudella saattaa olla siihen vaikuttavia seikkoja, ja sitten vain on ihmisiä joiden itsetunto ei ole kuin VALION-maito, aina hyvää ja kylmää. Näin on näreet.



Zatar-kaikessa ystävällisyydessä-asioihin kannattaa suhtautua maltillisesti, ei hyppäämällä. Säästyt monelta. Mustasukkaisuus ei ole heikkoudun merkki vaan kiintymyksen, silloin kun se on normaali rajoissa.



Ja sinä kun syytit, että Mrs_0 otti tämän hompsuisen kakaran kanssa liikenteessä olleen naisen omakseen niin sinähän myös reagoit asiaan vieläpä voimakkaammin-inholla-Mrs_0 puollusti häntä, kun taas sinä olit varma, että hän on metsästämässä sinun miestäsi kuolavanan kera-joten mites se menikään-se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa ... Jos hän oli mitään sanomaton nainen niin miksi hän nosti ' karvasi' pystyyn ? Ettei vain ollut kauniinpi kuin sinä, blondimpi ja vieläkin pidempi-vitsi-vitsi-vitsi :-D Terv.yksi ruskeahiuksinen pätkä !!!

Minun piti vielä kysyä, että mikä tässä naisessa ja hänen kakarassaan sinua noin paljon ärsytti ? Asutko sellaisella alueella, ettei siellä paljon kakaroita ole, joten huomionne siksi kiinnittyi lapseen. Mutta, jos kumpikin ällötti niin miksi-lapsi saattoi mm. sairastaa jotakin sairautta, mikä aiheuttaa ylivilkkautta, mietitkö sitä mahdollisuutta ? Tai hän saattoi kuulua ns. sosiaali-ryhmiin, eli kotona ongelmia ymv.



Miksi tämä äiti oli niin vastenmielinen ? Oliko hän kopio sinusta, äidistäsi vaiko sisarestasi ? Kaikelle yleensä löytyy psykologinen vastike-miksi jokin asia ärsyttää-koska se muistuttaa sinua jostakin. Vai tuliko sinulle pahamieli, kun huomasit, että lapsi oli monikulttuuriset-parisuhteen hedelmä, ja sinäkin kuulut ko. kategoriaan ..



Olen pahoillani, koska tiedän, että vedät herneen nenään taas kerran, mutta, kaikilla on oikeus sanoa mielipiteensä.

En sen kummemin ala tässä kinaan tästä aiheesta kuitenkaan,aihe on outo. En ole törmännyt ao.ilmiöön.



Mutta sanonpa sen että kyllä minuakin huonosti käyttäytyvät ihmiset ärsyttää. Siinä mielessä ymmärrän Zataria aika hyvin ja ilmeiseti toiset jotka puollustelee ao.tyyppejä, äryttävät sitten lisää.



Mutta ei kait nyt herrraisä kukaan normaalisti omaa äitiään ja siskojaan inhoa ???? Minä ainakin rakastan omaa sukuani.