Nalkutus tappaa minut hitaasti

Ottakaa omaa aikaa vaimosi kanssa ja tehkää jotain kivaa. Unohtakaa arki vähäksi aikaa ja nalkutukset myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älä hämäänny yksityiskohtiin... tapa jolla hän sinua kohtelee, voi olla asiaakin tärkeämpää. ja onkin. Älä sekoita näitä kahta.

Ok. Voisitko täsmentää? Tämä oli ensimmäinen uusi asia mitä olen kuullut.

Ap

Tarkoitan, että helposti sitä voi keskittyä asiaan josta toinen nalkuttaa ja ikään kuin unohtaa, että sanomisen sisältö ei oikeuta TAPAA kohdella toista... ts. vaikka asiansa olisi kuinka tärkeä, se ei oikeuta kohtelemaan epäkunnioittavasti. Jos ajattelee että toisella on oikeus puhua miten vain koska kyse on vain asiasta, unohtaa parisuhteen tärkeyden. 

Tämä. Tuntuu, että ihmiset unohtavat kunnioittaa toisiaan parisuhteissa, sorrutaan käytökseen jota ikinä ei työpaikoilla hyväksyttäisi. Ja kumpuaako se oma nalkutus oikeasti siisteysongelmista vai arvostuksen puutteesta, tunteesta, ettei mies arvosta työtäni kotona? Ja siihen vastataan nalkuttamalla, viemällä myös toiselta se arvostuksen tunne? En arvosta sinua etkä sinä arvosta minua, monenko askeleen päässä erosta tuossa ollaan?

Ap..nyt

Kertooko vaimo koskaan sinulle että rakastaa?

Kertooko että olet komea?

Pussaako aamulla? lähettääkö sydän tekstareita?

Itse parisuhteessa 30 vuotta ja näin meillä

Mies iltaisin muistuttaa kotitöistä..koska on itse supersiisti.

Ihan asiasta..joskus sanon et myöhemmin...mut...eri persoonat tulee toimeen jos rakastaa oikeasti.

Voimia

n52v

Aloittajan kaltainen saamaton nahjus tarvitsee syntipukin surkealle elämälleen eikä siksi uskalla lähteä liitostaan. Ketäs sen jälkeen syyttelisi?

Tuosta arjen pyörityksestä ja töiden jakamisesta hieman ohi aiheen. Miksi se on joillekin niin kauheaa, jos tiskit ovat hiukan pidempään odottamassa? Tai pyykit? Miksi ne hommat pitää tehdä niin, että tänään minä, huomenna sinä? Miksi pitää suorittaa hampaat irvessä jopa yhteisen ajan kustannuksella?

Meillä on jo pitkään ollut se tapa, että kukin hoitaa omat pyykkinsä. Siivoukset, tiskit yms hoituvat tulisitko auttamaan - tyylillä. Ja kyllä mies tulee tekemään yhdessä. Se vaatii hiukan sotkunsietokykyä. Itse ajattelen sillä tavalla, että suotta on ottaa kierroksia jostain leivänmuruista, ja siitä, että ennen ei pysty tekemään aamupalaa, ennen kuin sotkut on siivottu. Sitä sotkuahan syntyy lisää, joten ne voi siivota lopuksi. Älkää suorittako niin hermot pinkeänä koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi antaa esimerkkejä koska... luulet että sut tunnistetaan?

Jos vaimo tunnistaa niin mitä sitten?

Kuka muu sut muka tunnistaisi, tuskin huutelet kadulla mitään teidän suhteen yksityisasioita?

En mä ala tsempata ketään, jos en tiedä mistä tsemppaan. Jos olet vain joku hullu narsisti joka haluaa sääliä tuntemattomilta vaikka itse on aiheuttanut omat ongelmansa, niin ikävä kyllä sitä ei nyt heru.

En kaipaa sääliä. Lakkasin kaipaamasta edes myötätuntoa kun erehdyin kerran mainitsemaan asiasta ystävälleni. Miesten palaute = naisten palaute = vaikeassa parisuhteessa pysyvä mies on luuseri. Tunnen vain suunnatonta häpeää ja peittelen asiaa.

Kirjoitan nyt purkautuakseni etten räjähdä kappaleiksi ja toisaalta siksi, että jos joku ketjussa on tällaisessa kvuiossa antavana osapuolena hän voisi hetken pohtia mitä se kaiken p**kan kaataminen toisen niskaan oikeasti tekee.

Ap

Miksi taistelet järkipuhetta vastaan? Mitä hyödyt siitä, että haukut kaikkien muiden sanomisia paskapuheeksi? Mitä sinulle sitten pitäisi sanoa? Paijata päätä, ymmärtää ja tukea sinua, vaikka sanoisit mitä outoa?

Olen nähnyt veljeni kituvan tälläisessä liitossa ja kun aloin kannustaa häntä lähtemään minusta tuli "mustasukkainen sisko joka tahtoo pilata hyvän avioliiton". Hyvän?  Kuudessa vuodessa veljestäni tuli ahdistunut hermoraunio joka tunsi että vaikka mitä tekee, niin mikään ei riitä eikä ole oikein. Esimerkkinä kun kerran  olin siellä kahvilla ja tämä vaimo tuli kotiin " Keitit sitten kahvia pesemättömällä pannulla? Sori Mari, varmaan tosi hyvää kun tuo ääliö ei"..... ja se pannu oli samana aamuna käynyt pesukoneessa! Ei vika ollut kahvipannussa,  piti  vain jostain löytää moitittavaa. Ihan mistä vain.  Sohvalle riisutusta hupparista. Väärän merkkisestä margariinista. Vinossa olevasta matosta. 

Netti on todellakin pullollaan self helpiä ja tietoa parisuhteen dynamiikasta ja ongelmien ratkaisusta. Mutta mielummin sitten vaan kärsitään eikä tehdä asialle yhtään mitään. Tai no, tehdään av:lle tyhjä avaus asiasta. 

Muutos lähtee siitä, että ymmärrät kuvion ja oman osuutesi siinä. Sitten voit lähteä vaikuttamaan toiseen, jotta hän voi tehdä oman osuutensa. Homma ei tule ikinä menemään niin, että vain toinen lakkaa nalkuttamisen etkä sinä muuta itsessäsi mitään. 

Luin aloituksen ja pari kolme sivua.

Lapset mainittu ap:n toimesta ja näkökulma ap:n. Entä lasten näkökulma? Miten he kokevat kodin ilmapiirin? Kokemuksesta tiedän (vaikka lapset ovat yksilöitä tietenkin ja reagoivat jokainen tavallaan), että vanhempien ero on tosi vaikuttava asia lapsen elämässä ja menee aikaa ennen kuin lapsi ymmärtääkään että on syntynyt kaksi eri porukkaa ja pitää kulkea kahden eri osoitteen väliä, jos mielii viettää aikaa molempien vanhempien kanssa. Aluksi on varmasti vaikeaa, mutta aikaa myöten lapsi huomaa että saa viettää aikaa rennommassa ilmapiirissä, kun vanhemmat mitä ilmeisimmin voivat paremmin kun saavat olla toisistaan erossa.

Tärkein pointti koko tässä asiassa on se, että pariskunnalla on lapsia. Ja tärkein näkökulma ja lähestymistapa asiaan on lasten etu ja hyvinvointi.

Oonkohan vähän yksinkertanen, kun luulin aluksi, että AP tarkoitti aloituksessaan, että jokin Ylen puheohjelma telkkarista nalkuttaa taustalla kokoajan (ihmettelin hetken, että miksi AP ei laita telkkaria kiinni, niin ei tarvitse kuunnella Ylen ohjelmaa)

En ikinä voisi kunnioittaa ihmistä, jolle pitää huomautella kotitöistä jotka oma lapsi on oppinut tekemään ilman huomautusta alle 10 vuotiaana.

Ja minä pääten asuuko lapsi jossakin haisevassa läävässä, jossa on tiskit ja likapyykit levällään. Jos minä en tee tuota päätöstä, lastensuojelu päättää puolestani.

Vierailija kirjoitti:

Luin aloituksen ja pari kolme sivua.

Lapset mainittu ap:n toimesta ja näkökulma ap:n. Entä lasten näkökulma? Miten he kokevat kodin ilmapiirin? Kokemuksesta tiedän (vaikka lapset ovat yksilöitä tietenkin ja reagoivat jokainen tavallaan), että vanhempien ero on tosi vaikuttava asia lapsen elämässä ja menee aikaa ennen kuin lapsi ymmärtääkään että on syntynyt kaksi eri porukkaa ja pitää kulkea kahden eri osoitteen väliä, jos mielii viettää aikaa molempien vanhempien kanssa. Aluksi on varmasti vaikeaa, mutta aikaa myöten lapsi huomaa että saa viettää aikaa rennommassa ilmapiirissä, kun vanhemmat mitä ilmeisimmin voivat paremmin kun saavat olla toisistaan erossa.

Tärkein pointti koko tässä asiassa on se, että pariskunnalla on lapsia. Ja tärkein näkökulma ja lähestymistapa asiaan on lasten etu ja hyvinvointi.

Kyllä tässä tapauksessa ensimmäisenä huolenaiheena on mielestäni lemmikkien hyvinvointi.

Onko kanat ruokittu ja kissoilla vettä kupeissa?

Entäpä kiinteistön kunto?

Onko katto koska uusittu ja viemäröinti uudistettu nykypäivän standardien mukaiseksi?

Tiilitaloissa asuu tutkimusten perusteella onnellisempia ihmisiä, joten muutto voisi olla tilanteessa hyvä ratkaisu.

Itsestäänselvien asioiden tunkiolta on niin helppo kommentoida.

Pelastakaa edes lapset ry.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi antaa esimerkkejä koska... luulet että sut tunnistetaan?

Jos vaimo tunnistaa niin mitä sitten?

Kuka muu sut muka tunnistaisi, tuskin huutelet kadulla mitään teidän suhteen yksityisasioita?

En mä ala tsempata ketään, jos en tiedä mistä tsemppaan. Jos olet vain joku hullu narsisti joka haluaa sääliä tuntemattomilta vaikka itse on aiheuttanut omat ongelmansa, niin ikävä kyllä sitä ei nyt heru.

En kaipaa sääliä. Lakkasin kaipaamasta edes myötätuntoa kun erehdyin kerran mainitsemaan asiasta ystävälleni. Miesten palaute = naisten palaute = vaikeassa parisuhteessa pysyvä mies on luuseri. Tunnen vain suunnatonta häpeää ja peittelen asiaa.

Kirjoitan nyt purkautuakseni etten räjähdä kappaleiksi ja toisaalta siksi, että jos joku ketjussa on tällaisessa kvuiossa antavana osapuolena hän voisi hetken pohtia mitä se kaiken p**kan kaataminen toisen niskaan oikeasti tekee.

Ap

Miksi taistelet järkipuhetta vastaan? Mitä hyödyt siitä, että haukut kaikkien muiden sanomisia paskapuheeksi? Mitä sinulle sitten pitäisi sanoa? Paijata päätä, ymmärtää ja tukea sinua, vaikka sanoisit mitä outoa?

Viittasin teihin, jotka teette tätä kotonanne puolisollenne en ketjun muutamiin merkityksettömiin ölinäviesteihin. En puhunut p*skapuheesta vaan oman p*skan kaatamisesta toisen niskaan.

Tämä oli jotenkin vaikea ymmärtää?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuosta arjen pyörityksestä ja töiden jakamisesta hieman ohi aiheen. Miksi se on joillekin niin kauheaa, jos tiskit ovat hiukan pidempään odottamassa? Tai pyykit? Miksi ne hommat pitää tehdä niin, että tänään minä, huomenna sinä? Miksi pitää suorittaa hampaat irvessä jopa yhteisen ajan kustannuksella?

Meillä on jo pitkään ollut se tapa, että kukin hoitaa omat pyykkinsä. Siivoukset, tiskit yms hoituvat tulisitko auttamaan - tyylillä. Ja kyllä mies tulee tekemään yhdessä. Se vaatii hiukan sotkunsietokykyä. Itse ajattelen sillä tavalla, että suotta on ottaa kierroksia jostain leivänmuruista, ja siitä, että ennen ei pysty tekemään aamupalaa, ennen kuin sotkut on siivottu. Sitä sotkuahan syntyy lisää, joten ne voi siivota lopuksi. Älkää suorittako niin hermot pinkeänä koko ajan.

Tää on vaan niin osaksi oma päähänpinttymä. Toiset tarvii kaljaa ja tupakkaa rentoutuakseen ja itse tarvitsem siistin kodin. On se kivempi tulla puhtaaseen kotiin kuin kaaokseen. Pääsee heti laittamaan ruokaa tai vaikka rentoutumaan vaikka käsitöiden tai tv:n ääreen kun tietää että ei tarvitse pestä pyykkiä tai viedä roskia tms. Vähän sama ku kaupassa käynti, vaikea rentoutua jos tietää että pitäisi käydä ruokaostoksilla ja yrittää suoriutua kauppaan ennen ruuhkaa tai sulkemisaikaa. Tästä myös päästään siihen miten paljon v*tuttaakaan jos kahvinpurut tai maito on loppu AAMULLA 😂

Olen kyllä yrittänyt työstää ajatusmaailmaani siivousasteen suhteen ja miettimällä että oikeastihan meillä on kaikki hyvin. Ollaan terveitä(ainakin vielä) rahasta on välillä tiukkaa, mutta pärjätään silti. Lapset on ihania ja elämäni tähän asti paras parisuhde kuitenkin.

Kerrankos eletään kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuosta arjen pyörityksestä ja töiden jakamisesta hieman ohi aiheen. Miksi se on joillekin niin kauheaa, jos tiskit ovat hiukan pidempään odottamassa? Tai pyykit? Miksi ne hommat pitää tehdä niin, että tänään minä, huomenna sinä? Miksi pitää suorittaa hampaat irvessä jopa yhteisen ajan kustannuksella?

Meillä on jo pitkään ollut se tapa, että kukin hoitaa omat pyykkinsä. Siivoukset, tiskit yms hoituvat tulisitko auttamaan - tyylillä. Ja kyllä mies tulee tekemään yhdessä. Se vaatii hiukan sotkunsietokykyä. Itse ajattelen sillä tavalla, että suotta on ottaa kierroksia jostain leivänmuruista, ja siitä, että ennen ei pysty tekemään aamupalaa, ennen kuin sotkut on siivottu. Sitä sotkuahan syntyy lisää, joten ne voi siivota lopuksi. Älkää suorittako niin hermot pinkeänä koko ajan.

Tää on vaan niin osaksi oma päähänpinttymä. Toiset tarvii kaljaa ja tupakkaa rentoutuakseen ja itse tarvitsem siistin kodin. On se kivempi tulla puhtaaseen kotiin kuin kaaokseen. Pääsee heti laittamaan ruokaa tai vaikka rentoutumaan vaikka käsitöiden tai tv:n ääreen kun tietää että ei tarvitse pestä pyykkiä tai viedä roskia tms. Vähän sama ku kaupassa käynti, vaikea rentoutua jos tietää että pitäisi käydä ruokaostoksilla ja yrittää suoriutua kauppaan ennen ruuhkaa tai sulkemisaikaa. Tästä myös päästään siihen miten paljon v*tuttaakaan jos kahvinpurut tai maito on loppu AAMULLA 😂

Olen kyllä yrittänyt työstää ajatusmaailmaani siivousasteen suhteen ja miettimällä että oikeastihan meillä on kaikki hyvin. Ollaan terveitä(ainakin vielä) rahasta on välillä tiukkaa, mutta pärjätään silti. Lapset on ihania ja elämäni tähän asti paras parisuhde kuitenkin.

Jatkan vielä, että kai sitä jostain syystä on aina joku asia mistä voi sitten avautua.😁 jos ei muutakaan tekemistä ole paitsi se siivous. Ehkä se on omasta lapsuudesta opittu asia, mikä seurannut tähän asti ja lapsena kun on enemmän tai vähemmän kokenut sitä ettei ole arvostettu niin jotenkin jäänyt sitte päälle

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.

Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.

Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.

Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.

Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.

Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.

Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.

Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.

Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.

Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.

Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.

Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?

"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"

Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?

Ap

PS

Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **

Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.

Samaa mietin, että miksi pieniä lapsia on useampi, jos kerran parisuhde on ollut jo kauan huono.

Ap on nyt masentunut uhriutuja, jonka pitäisi käydä itse ammattiauttajalla juttelemassa huonosta olostaan. Siitä voi kyllä tulla pitkä tie, mutta useimmiten ap:n kaltaisten ongelmat ovat syvällä lapsuudessa ja nyt hänellä olisi hyvin aikaa niitä selvittää.

Muiden, tässä tapauksessa vaimon syyttely ei ole se paras konsti yrittää saada häntä muuttumaan, jos ei ole itse valmis muuttumaan. Koska ap ei selkeästi myöskään kykene antamaan mitään todellisia esimerkkejä vaimon "nalkuttamisesta", niin se kertoo jo sen, että ongelma on muualla kuin vaimon tekemisissä.

Harmi vain, että lapset imevät itseensä kaiken ikävän, mitä kotona on. He eivät muunlaisesta toiminnasta tiedä ja heidän mukanaan ap:n paha olo kertautuu vielä vuosikymmenienkin päähän. Ap:n tulisi siis ryhdistäytyä ja hakea apua ensin itselleen ammattiauttaja kautta ja sitten sitä myötä alkaa tervehdyttämään perheensä elämää askel askeleelta. Valittaminen ei auta enää, kun pazka on jo housuissa.

Tämä: Koska ap ei selkeästi myöskään kykene antamaan mitään todellisia esimerkkejä vaimon "nalkuttamisesta", niin se kertoo jo sen, että ongelma on muualla kuin vaimon tekemisissä.

Ihminen, jota kohdellaan huonosti, osaa kertoa, mitä hänelle tehdään ja mistä häntä syytetään. Ap ei osaa kertoa, mitä vaimo sanoo ja mistä nalkuttaa. Paha olo kumpuaa siitä, että puoliso PUHUU. Jopa voinnin kyseleminen on huono asia.

Taitaa tilanne olla se, että VAIMO ei voi tehdä mitään ilman, että ap kokee sen nalkuttamisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et voi antaa esimerkkejä koska... luulet että sut tunnistetaan?

Jos vaimo tunnistaa niin mitä sitten?

Kuka muu sut muka tunnistaisi, tuskin huutelet kadulla mitään teidän suhteen yksityisasioita?

En mä ala tsempata ketään, jos en tiedä mistä tsemppaan. Jos olet vain joku hullu narsisti joka haluaa sääliä tuntemattomilta vaikka itse on aiheuttanut omat ongelmansa, niin ikävä kyllä sitä ei nyt heru.

En kaipaa sääliä. Lakkasin kaipaamasta edes myötätuntoa kun erehdyin kerran mainitsemaan asiasta ystävälleni. Miesten palaute = naisten palaute = vaikeassa parisuhteessa pysyvä mies on luuseri. Tunnen vain suunnatonta häpeää ja peittelen asiaa.

Kirjoitan nyt purkautuakseni etten räjähdä kappaleiksi ja toisaalta siksi, että jos joku ketjussa on tällaisessa kvuiossa antavana osapuolena hän voisi hetken pohtia mitä se kaiken p**kan kaataminen toisen niskaan oikeasti tekee.

Ap

Miksi taistelet järkipuhetta vastaan? Mitä hyödyt siitä, että haukut kaikkien muiden sanomisia paskapuheeksi? Mitä sinulle sitten pitäisi sanoa? Paijata päätä, ymmärtää ja tukea sinua, vaikka sanoisit mitä outoa?

Viittasin teihin, jotka teette tätä kotonanne puolisollenne en ketjun muutamiin merkityksettömiin ölinäviesteihin. En puhunut p*skapuheesta vaan oman p*skan kaatamisesta toisen niskaan.

Tämä oli jotenkin vaikea ymmärtää?

Ap

Onko sinulle jotenkin periaatteellisesti tai kyvyllisesti mahdotonta tulle toista puolitiehen vastaan? Vai oliko hän tuollainen jo alusta asti? Jos tilanne on mennyt tuohon, hän tarvisisi sinulta toisenlaista suhtautumista, jotta tilanne normalisoituisi. Jos taas et aio kuin pahentaa tilannetta (tällä hetkellä kokeilemasi tavat), voisi olla terveellisintä hajaantua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:n vaimo tarvitsisi kumppanikseen miehen, eikä hiirulaista joka nielee naiseltaan millaista käytöstä tahansa.

Prkele lyö nyrkkiä pöytään ja kerro että nyt tuo vitun nalkutus loppuu tai se laitetaan loppumaan. Viime kädessä siten, että tämä ukko kerää kamppeensa ja häipyy.

Oletettavasti tilanne ei ole enää korjattavissa millään terapialla tai perheneuvonnalla.

Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies, joka pelkää jätetyksi tulemista ja alistuu mille tahansa kohtelulle kohtaavat, on lopputulos molempien kannalta surullista katseltavaa.

Nainen ei voi hyvin lassukkamiehensä kanssa, jota voi syyttää kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan väliltä.

Miehenkuvatus ei voi hyvin kun pelkää Justiinaansa enemmän kuin mitään muuta ja ennenkaikkea matalaksi poljetun itsetuntonsa seurauksena näkee silmissään yksinäisen juopon rukkarin kohtalon lähiökapakan samanlaisessa seurakunnassa.

Voihan vitalis mikä kohtalo molemmilla.

Tee Ap. palvelus itsellesi ja vaimollesi. Pakkaa kamasi ja lähde.

Kun yksi ovi sulkeutuu, pystyy näkemään ne sadat muut ovet, avaamaan ne ja astumaan niistä sisään.

Tässä on yksi oikea pointti ja toisaalta sitten tämä käsittämätön käsitys.

Se oikea pointti on lähteminen. Myönnän ajattelevani sitä yhä useammin. En kuitenkaan kykene pienten lapsieni takia. En tahdo särkeä heidän kotiaan. En kykene ajattelemaan elämää, jossa en näkisi heitä joka päivä.

Käsittämätön käsitys on se, että jos nainen on ihmissuhteessa, jossa hän kokee henkistä tai fyysistä väkivaltaa on vastuussa väkivaltainen mies. Jos mies on tällaisessa suhteessa hän on "l**ssukka" koska... Niin siis miksi olen l**sukka? Siksikö etten tuki vaimoni t urpaa nyrkillä?

"Kun voimakastahtoinen nainen, joka ei tiedä mitä tahtoo ja heikkotahtoinen mies"

Onko vaimoaan pahoinp*televä mies siis "voimakastahtoinen"? Onko vaimonsa väkivall*n (koska väkiv*ltaa tämä on) todellakin heikkotahtoinen`? Siitäkö parisuhdev**ivallassa lopulta onkin kysymys? Niinkö todella?

Ap

PS

Omituinen sensuuri pakotti lisäämään **

Minkä ihmeen takia olet mennyt nussimaan niitä lapsia useamman, jos vaimosi kerran on niin kamala nalkuttaja?!? Ihan taatusti olet tiennyt asiasta, joten olisit nyt lopettanut alkuunsa lapsien vääntämisen ja vaihtanut maisemia. Mutta etpä sinä tietenkään, sinä valitat. Valitat, itket ja ruikutat. Uskomatonta.

Samaa mietin, että miksi pieniä lapsia on useampi, jos kerran parisuhde on ollut jo kauan huono.

Ap on nyt masentunut uhriutuja, jonka pitäisi käydä itse ammattiauttajalla juttelemassa huonosta olostaan. Siitä voi kyllä tulla pitkä tie, mutta useimmiten ap:n kaltaisten ongelmat ovat syvällä lapsuudessa ja nyt hänellä olisi hyvin aikaa niitä selvittää.

Muiden, tässä tapauksessa vaimon syyttely ei ole se paras konsti yrittää saada häntä muuttumaan, jos ei ole itse valmis muuttumaan. Koska ap ei selkeästi myöskään kykene antamaan mitään todellisia esimerkkejä vaimon "nalkuttamisesta", niin se kertoo jo sen, että ongelma on muualla kuin vaimon tekemisissä.

Harmi vain, että lapset imevät itseensä kaiken ikävän, mitä kotona on. He eivät muunlaisesta toiminnasta tiedä ja heidän mukanaan ap:n paha olo kertautuu vielä vuosikymmenienkin päähän. Ap:n tulisi siis ryhdistäytyä ja hakea apua ensin itselleen ammattiauttaja kautta ja sitten sitä myötä alkaa tervehdyttämään perheensä elämää askel askeleelta. Valittaminen ei auta enää, kun pazka on jo housuissa.

Tämä: Koska ap ei selkeästi myöskään kykene antamaan mitään todellisia esimerkkejä vaimon "nalkuttamisesta", niin se kertoo jo sen, että ongelma on muualla kuin vaimon tekemisissä.

Ihminen, jota kohdellaan huonosti, osaa kertoa, mitä hänelle tehdään ja mistä häntä syytetään. Ap ei osaa kertoa, mitä vaimo sanoo ja mistä nalkuttaa. Paha olo kumpuaa siitä, että puoliso PUHUU. Jopa voinnin kyseleminen on huono asia.

Taitaa tilanne olla se, että VAIMO ei voi tehdä mitään ilman, että ap kokee sen nalkuttamisena.

Voihan se olla siinäkin että Ap ei uskalla oikeasti alkaa selvittämään asiaa jottei pahoita nalkuttavan puolison mieltä, mutta ihan tosiasia on se, että ei tuo asia selviä päiviä kelailemalla, kyllä nyt Ap menee kotiin puolison luokse ja halaa sekä avaa tämän keskustelun, että saadaan tietää mikä on homman nimi. Mikä Ap:n mielestä nyt pahim seuraus tästä voisi olla?

Vaimo voisi jutella ammattiauttajan kanssa jolloin hän saisi kaataa pahanolonsa neutraalin ihmisen niskaan ja ap välttyisi tältä? Veikkaan että heti auttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia et sitten tee niinkuin pyydetään jo ennenkuin se pyyntö tulee ja kehkeytyy nalkuttamiseksi? Miksi annat aihetta nalkuttamiseen?

Mä käsitin niin että teki,sanoi,oli,ei ollut,ihan sama,niin se nalkutus on ainaista ja jatkuvaa,ilman syytä tai jostain joutavasta.