Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Anoppi toi kassillisen verran meille jouluyllätystä,

Vierailija
09.12.2019 |

Tokmannilta oli ostanut krääsää: jotain koristeita, valoja ja pöytäliinaa, joulumukitkin ihan 6kpl. Kyseli innoissaan mihin aion mitäkin koristetta sijoitella ja sitten jouluna on mukava joulutunnelma, kun hekin tulevat käymään, kun tavanomaisesti ei ole kuin yksi kynttelikkö ikkunalla, elävä kynttilä pöydässä ja kuusi.

Voi huoh sanon minä. Mitä mä teen, mä EN halua tuota roskaa kotiimme. Ollaan sanottu tuhat kertaa että meillä on minimalistinen koti ja emme halua tavaraa. Mitä voin tehdä??? Mies vaan sanoo että antaa sen tuoda, mutta mun vastuulle jää niiden rojujen vienti pois. Entä kun meillä ei todellakaan ole edelleenkään jouluna kuin se minimalistinen joulu, noita en aio esille laittaa.

Kommentit (722)

Vierailija
561/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei onnostuisi meillä! Takaisin lähtisi anopin matkaan hetkessä jokainen tavara minkä tuo.

Annatko muutenkin aina kaikki lahjat takaisin antajalle jos et pidä niistä? Miksi pahoittaa tahallaan toisen mieli, kun ajatellut vain hyvää?

Joskus elämässä tulee paha mieli. Ei ole muiden ihmisten tehtävä suojella pahalta mieleltä. 

Muiden tehtäväkö on jakaa läheisilleen sitä kylmää kyytiä. Ajattele vähän. Tai ethän sinä tietysti osaa. Jos on lusikalla annettu, miten kauhalla voi vaatia.

Kyllä hyvää kannattaa aina antaa, edes yrittää. Se tulee varmasti moninkerroin takaisin.

Ihmisillä on oikeus rajoihinsa. Jos joku on niin mölli ettei osaa kunnioittaa niitä niin kyllä se on ihan oikein että saa nenilleen. Ehkä oppii sitten.

Anopit ovat möllejä, kun uskaltavat tarkoittaa hyvää tai muut sukulaiset myös, jos uskaltavat lahjoja tarjota. Sietävät sitten saada nenäänsä. Oppivatkohan mitä? Saat pian nähdä.

Voi nyt täällä kyllä naurattaa tuo yksinkertaisuus niin, että ne tenatkin pettää. Sori, mentävä kuivittamaan.

Anoppi on mölli jos tekee jotain vaikka on tuhat kertaa sanottu. Sitäpaitsi on todella tökeröä arvostella toisen kotia.

Näytäpä sinä möllikkä miniä, miten ollaan fiksu. Lopeta se anoppisi arvostelu. Se on tosi tökeröä. Kotiasiat hoidetaan yleensä kotona. Niitä ei levitellä.

Miten sä tuota tavaroita tuputtavaa anoppia sitten neuvoisit?

Ohis

Antaisin sen uuden tilalle kassillisen vanhoja. Kiityäisinnuusita ja antaisin ne vanhat saatesanoilla, että näitä en tarvitse uusien jälkeen, niin jos anoppi hyvä ja ottaa nämä, että pääsevät käyttöön.

Vierailija
562/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saakohan noi jotkut lahjojen antajat jotain kiksejä siitä ja marttyyriuhriutumiseen vajoamista, kun voi mennä itsesääliin ja surkutella "voi voi ei kelpaa heille mikään", pääsevät valittamaan muille miten keljuja ja inhottavia, "vaativia" minijät ym ovat, vaikka itseasiassa moni ei edes pyydä mitään, mutta lahjan antaja pitää tiukasti siitä asenteesta kiinni, että lahjahan annetaan!

No enpä usko. Kyllä elämää kokeneet ihmiset ei noin vähästä kiksejä saa. Mutta nämä miniät. Oi, oi, niille kyllä tulee monta orgasmia, kun pääsevät parjaamaan sielunsa kyllyydestä anoppejaan.

Siinähän onkin sitten miniällä ”päänsärky” illalla aviovuoteessa. Päivä ollut jo yhtä orgasmia läyhäämisestä. Ei kai siinä enää jaksa ku selkänsä kääntää tyytyväisenä huo,raa,mi,ses,ta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
563/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten vielä sanotaan, että lapsiperheillä on rahat tiukassa.

Mikään ei kelpaa "kun meillä on tämä tyyli, josta pidetään kiinni". Saako arvata, että rouva on "tyylin" takana?

Tuota... Tipahtaako perheen tilille rahaa, kun muorin krääsäkassi otetaan vastaan, vai lähteekö sitä jos kassista kieltäydytään?

Olen kuullut lähipiirissä, että joltain on jopa tippunut sitä tulevaa rahaa poiskin sieltä tileiltä. Sitä on turha sitten määkiä ja marista jälkeen päin.

Loukkaantuneinkaan anoppi ei voi viedä perheeltä penniäkään sellaista rahaa, mikä perheelle kuuluu. Joku ehdollinen, liki kiristykseen perustuva lahja ei ole perheen rahaa ennen kuin se on siirtynyt perheen tilille, joten ei sitä voi poiskaan ottaa.

Ei todellakaan pennejä viedä.

Vierailija
564/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Vierailija
565/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meidän perheessä (löytyy miniää ja anoppia) kaikki kirjoittavat lahjatoivelistan. Siitä muut voivat valita mitä haluavat antaa. Porukka viestittää toisilleen mitä ovat hankkineet niin ei tule lahjoja kaksin kappalein. Toimii hyvin. Suosittelen.

Vierailija
566/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millainen äiti haluaa ehdoin tahdoin loukata omaa aikuista lastaan?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
567/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Tämä on ihan normaali tapa nykyisin. Toivon että kukaan ei vedä tästä hernettä nenuun. Aion itse keskustella tästä perillisteni ja heidän puolisoidensa kanssa jotta eivät luule että minulla on jotain heitä vastaan sitten kun minusta aika jättää.

Vierailija
568/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Minun veli teki myös tälläisen testamentin aikoinaan. Tulikin tosi tarpeeseen. Pian veljen kuoleman jälkeen heidän miniänsä lähti toisen miehen matkaan. Eipä saanut kuitenkaan veljenpoikaa kynittyä puhtaaksi. Naisella ei ollut mitään avio-oikeutta veljeltäni perittyyn runsaaseen omaisuuteen. Kyllä oli poikansa enemmän kun tyytyväinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
569/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Normaali käytäntö siinä missä avioehtokin. Mutta miten se liittyy kassilliseen Tokmanni-krääsää, vai onko sekin rajattu testamentissa?

Vierailija
570/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et laita niitä esille. Kerrot kysyttäessä suoraan mutta kohteliaasti, että tavarat eivät sovi teidän tyyliinne, kun suositte tällaista minimalistista sisustusta. Sinä et ole vastuussa anopin tunteista.

Näin mun on tehtävä, koska mun joulu on rauhaa, eikä mitään krääsärällätystä eikä mun mieskään tykkää mistään romusta. Mä otan puheeksi asian ennen joulua niin anoppi ei järkyty, kun aattona vierailevat. ap

Tuleeko siitä rauhallinen joulu, jos loukkaat anoppia? ohis

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
571/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Millainen äiti haluaa ehdoin tahdoin loukata omaa aikuista lastaan?

Jos tarkoitat testamentillä loukkaamista, niin sehän on juurikin oman aikuisen lapsemme suojelemista. Kaikkea muuta kuin loukkaamista. Tuo testamentti kannattaakin tehdä ajoissa. Niin, ettei vielä edes tunne tulevia miniöitään tai vävyjään.

Vierailija
572/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Normaali käytäntö siinä missä avioehtokin. Mutta miten se liittyy kassilliseen Tokmanni-krääsää, vai onko sekin rajattu testamentissa?

Viimeisenä tahtonani julistan, että miniä ei ole oikeutettu Tokmannikassin sisältöön ja ihaniin joulukrääsiin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
573/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millainen äiti haluaa ehdoin tahdoin loukata omaa aikuista lastaan?

Jos tarkoitat testamentillä loukkaamista, niin sehän on juurikin oman aikuisen lapsemme suojelemista. Kaikkea muuta kuin loukkaamista. Tuo testamentti kannattaakin tehdä ajoissa. Niin, ettei vielä edes tunne tulevia miniöitään tai vävyjään.

Tarkoita kyllä ihan ketjun aihetta eli joulukrääsää. Jos se oma lapsikaan ei halua krääsää kotiinsa, niin on loukkaavaa tuoda sitä väkisin.

Vierailija
574/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Normaali käytäntö siinä missä avioehtokin. Mutta miten se liittyy kassilliseen Tokmanni-krääsää, vai onko sekin rajattu testamentissa?

Viimeisenä tahtonani julistan, että miniä ei ole oikeutettu Tokmannikassin sisältöön ja ihaniin joulukrääsiin!

Kyllä miniää sitten harmittaa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
575/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.

No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.

Joo kyllä mäkin tästä ryöpytyksestä otin sen verran herneen nokkaan, että pitää miettiä viitsinkö ottaa lapsia välipäiviksi hoitoon ollenkaan. Mä olen oikeastaan aika väsynyt ja töissäkin on raskasta.

Aina näissä keskusteluissa on näitä "en kyllä enää hoida lapsenlapsia, kun ei tehdä kaikkia asioita just tasan tarkkaan niin kuin haluan" marttyyreja. Älä ihmeessä ota niitä lapsia hoitoon. Ne kyllä vaistoavat, ettet oikeasti halua niiden kanssa olla vaan he ovat vain vallankäyttösi välineitä. Möllötä tiukasti yksin kotona ja hauku sitä kauheaa miniää, joka ei päästä sua määräämään omaa elämäänsä. Kaikki voittaa :). (Tai sitten voisit ajatella, että ehkä paras lahja, jonka voit kaikille antaa on viettää sitä aikaa niiden lasten kanssa. Luoda heille ihania muistoja mummosta ja unohtaa se pyytämättömän tavaran vieminen.)

Mä olen oikeasti väsynyt ja työssä on raskasta. En mä enää mikään ihan nuori ole. Hyvää hyvyyttäni olen hoitoon ottanut. Olen halunnut nuorta perhettä tukea ja auttaa mutta en mäkään jaksa jos palkaksi tulee tuommosta kiittämättömyyttä.

Miettikää kuulkaa ihan tykönänne millaista yhteiskuntaa te itsekin olette rakentamassa tuolla ainaisella anoppivalituksella ja haukkumisella. Nämä ketjut ei ole yhtään kivoja lukea. Nämä salakavalasti vaikuttaa myös sinänsä toimiviin miniä-anoppisuhteisiin. 

Ei mulla muuta tähän.

Tässä tulikin ne klassiset:

"Hyvää hyvyyttäni.. "

"Palkaksi tulee kiittämättömyyttä"

Vierailija
576/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Tämä on ihan normaali tapa nykyisin. Toivon että kukaan ei vedä tästä hernettä nenuun. Aion itse keskustella tästä perillisteni ja heidän puolisoidensa kanssa jotta eivät luule että minulla on jotain heitä vastaan sitten kun minusta aika jättää.

No minä kyllä vetäisin herneen nenuun, jos minulle tultaisiin selittämään miksi minä en ole appivanhempien testamentissa. Sehän osoittaisi heidän kuvittelevan, että odotan käsi ojossa. Hoitakoot he asiansa poikansa kanssa ja puhukoot hänen kanssaan selväksi. Asia ei kuulu minulle eikä minua kiinnosta.

Vierailija
577/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Pitäisi eritellä, mikä on krääsää.  Onko joulumukit krääsää?  Minä taitaisin tykätä, jos saisin sellaisia ja vielä sen 6 kpl.  Keljua on, jos saa vain yhden mukin.  Jos haluaa tarjota kavereille vaikka jouluglögit, niin yhdellä mukilla sitä ei voi tehdä.

Jouluisille kaitaliinoille minä löytäisin aina paikan.  Joka joulu ei tarvitse laittaa niitä samoja, olisihan valinnan varaa.  Ja mitä olen katsellut, niin ne Tokmannin joululiinat on ihan viehättäviä, ihan samoja olen nähnyt kyllä myynnissä jossain ns. paremmassa sisustuskaupassakin.  Joten krääsää vai ei?

Mutta niin, jos sitä on niin kovasti pidettävä kiinni jostain "meidän tyylistä," niin sittenhän noita voi aina laittaa vaikka pikkujoululahjoiksi tai viedä johonkin punaisen ristin kirpputorille tai kierrätyskeskukseen.  Aina löytyy ihmisiä, joille kelpaa kyllä.  Minusta on jokseenkin kamala ajatus tuo, että vihaisena työntäisin toisen hyvää hyvyyttään tuomat tavarat hänelle itselleen ja kylmästi sanoisin, että en ota.  Kerran täällä tai jossain toisella palstalla yksi ihminen kirjoitti, että jos hänelle joku toisi lahjaksi jonkun tietyn viinipullon (en muista enää mitä merkkiä), niin se tuoja näkisi heti välittömästi, kuinka hän kaataisi sen suoraan viemäriin.  Tekeekö joku oikeasti näin, vai onko kyseessä vain vahvasti liioiteltu kielikuva?  

Muistan yhden kaukaisen joulun, kun olimme ex-mieheni kanssa vasta hiljakkoin avioituneet ja olimme viettämässä joulua hänen kotonaan.  MIeheni haukkui ja arvosteli joka ikisen lahjan, jonka minulta tai minun perheeltäni sai.  Esim. äitini neulomat tosi kauniin kirjoneulevillasukat hän heitti lattialle ja sanoi, että mitä helvettiä minä tuollaisilla teen.  Muista sen kaamean häpeän tunteen, joka levisi sisuksiini ja joka paikkaan.  Koko jouluni oli pilalla ja minua itketti koko ajan.  Anoppi naureskeli siinä vieressä, oli ilmeisesti tyytyväinen.

Miehen narsismi tuli siinä viimein oikein kunnolla todistetuksi.  Liittomme jäikin lyhyeksi.  Olen sitä mieltä, että jonkinlaista narsismia edustavat nämä täälläkin toisten tuomisia arvostelevat kirjoittajat.  Onko mukavaakin saada olla syvästi loukkaantunut, kun joku ei tuo täydellisiä täsmälahjoja?  Kuinka kukaan voi toisen pään sisälle mennä ja tietää tasan, mitä toinen haluaa?  Jonkinlaista käyttäytymistä voisi odottaa silti, vaikka lahjapussin sisältö ei olisikaan mielenmukainen.  

Kyllä se satuttaa kun lahja ei kelpaa. Ymmärrän hyvin sinua. Se hävettää ja se kelpaamattomuuden tunne on kova.

Oman anoppitaipaleeni oli surkea. Miehelläni on useita miniöitä ja heidän kanssaan olen tullut aina hyvin toimeen. Käsitöitä on pyydetty tekemään, niitä on kiitelty ja oikeasti käytetty. Ostolahjat on ostettu toiveiden mukaan. Tosin toiveet on olleet ylimalkaisia, esim käsipyyhkeitä. Olemme ostaneet sitten kalliimmasta päästä ja neutraaleja värejä. Käytössä ovat olleet ja kiitokset on saatu. Miehen lapsen lapsile olen tuonut työmatkoilta vaatteita. Hyvin on käyneet, oikeaa kokoa ja hillityn värisiä. Kaikki on olleet käytössä ja ihan pyydetty katsomaan löytyisikö jotain tiettyä vaatetta esim Gapilta tai muusta kaupasta jouta ei ttäälä Suomessa ole.

Sitten tuli minulle se oma miniä. Ajattelin mennä samalla opilla. Toiveita pyydetään ja huomioidaan asunnossa käytössä oleva tyyli ja värit. Ja edelleen vähän kalliimpaa kuin joku Tokmanni tai Prisma.

Eipä käynyt. Kaikki väärin. Liian hienoja, kalliita, outoja tai kertakaikkiaan muuten ihan kevlvottomia. Kastoin että vihreää hän käyttää. Keräsin kuluvaa tavaraa (kosmetiikkaa, suklaata yms) hemmottelujuttuja ns väriteemalahjan. Se oli kuulema ihan kiva jos tykkää. Hän ei tykännyt. Lapsen lapselle ostin toppapuvun. Kysyin ensin, että ostanko. Laitoin kuvan ja kokovaihtoehdot. Käykö tämä? Joo, osta vaan. Hintaa puvulla oli enemmän kuin viitsin edes kertoa. Käyttökertojahan sille tuli sitten se nolla.

Päättelin tästä, että ei minulla ole onnistumisen mahdollisuuksia. Jos veisin pinon kultaharkkoja,joku vika niissäkin olisi. Liian raskaita, hankalan mallisia, ja huonosti kiiltää 😆

Tämä miniä on nyt jo onneksi historiaa. Mutta olipa kokemus sekin.

Vierailija
578/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oma anoppi ei ole koskaan ollut mikään joulukoristelija, kynttelikkö on, yksi tonttu ikkunalla eikä hän ole halunnut edes joulukuusta vuosiin. Minulle tuli tämän ketjun luettuani ihan hillitön himo ostaa kassillinen joulukoristetta Tokmannilta ja käydä koristelemassa hänen kotinsa. Kuitenkaan en sitä tee, koska kunnioitan anopin mielipidettä siitä, millaisena hän haluaa kotinsa pitää. Ei tule pieneen mieleenkään sisustaa myöskään omien lasten koteja. Kysyn kyllä toiveita ja joko hankin ne itse tai annan rahat. Kummallisia kommentteja näiltä kiukuttelevilta anopeilta on ollut tässä.

Vierailija
579/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et laita niitä esille. Kerrot kysyttäessä suoraan mutta kohteliaasti, että tavarat eivät sovi teidän tyyliinne, kun suositte tällaista minimalistista sisustusta. Sinä et ole vastuussa anopin tunteista.

Näin mun on tehtävä, koska mun joulu on rauhaa, eikä mitään krääsärällätystä eikä mun mieskään tykkää mistään romusta. Mä otan puheeksi asian ennen joulua niin anoppi ei järkyty, kun aattona vierailevat. ap

Tuleeko siitä rauhallinen joulu, jos loukkaat anoppia? ohis

Varmasti tulee, koska eihän se anoppi mene aplle jouluna tämän jälkeen.

Vierailija
580/722 |
10.12.2019 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No meillä on ainakin tehty testamentit ja niissä miniät rajattu ulos kaikesta. Ihan yhteisymmärryksessä, tietävät kyllä ja hyväksyneet.

Normaali käytäntö siinä missä avioehtokin. Mutta miten se liittyy kassilliseen Tokmanni-krääsää, vai onko sekin rajattu testamentissa?

Viimeisenä tahtonani julistan, että miniä ei ole oikeutettu Tokmannikassin sisältöön ja ihaniin joulukrääsiin!

Kyllä miniää sitten harmittaa!

Tää on niin paras! No, TODELLAKIN harmittaa. Se kun on se kaikki ”krääsä” siinä vaiheessa anopin elämää (mennyttä elämää) jo niin laaja käsite, että siitä saattaisi miniäkin olla jo todella kiinnostunut. Mutta ei vaan voi enää mitään. Ei helmiä sijoille kuitenkaan, Ja anoppi nauraa haudassaan.