Lue keskustelun säännöt.
Anoppi toi kassillisen verran meille jouluyllätystä,
09.12.2019 |
Tokmannilta oli ostanut krääsää: jotain koristeita, valoja ja pöytäliinaa, joulumukitkin ihan 6kpl. Kyseli innoissaan mihin aion mitäkin koristetta sijoitella ja sitten jouluna on mukava joulutunnelma, kun hekin tulevat käymään, kun tavanomaisesti ei ole kuin yksi kynttelikkö ikkunalla, elävä kynttilä pöydässä ja kuusi.
Voi huoh sanon minä. Mitä mä teen, mä EN halua tuota roskaa kotiimme. Ollaan sanottu tuhat kertaa että meillä on minimalistinen koti ja emme halua tavaraa. Mitä voin tehdä??? Mies vaan sanoo että antaa sen tuoda, mutta mun vastuulle jää niiden rojujen vienti pois. Entä kun meillä ei todellakaan ole edelleenkään jouluna kuin se minimalistinen joulu, noita en aio esille laittaa.
Kommentit (722)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko anopilla tosiaan oikeutta alkaa sisustamaan toisen kotia ja vaatimaan koristeluja että sitten kun tulee kylään, niin on jouluista. Miksi ANOPILLE ei kelpaa ja riitä pelkistetty joulutunnelmasisustus? Kunhan mietin.
Sisustaako anoppi myös muiden kodit, vai rajoittuuko tuo ”viihtyvyyden maksimointi” vain omien lasten kotiin? Onko ok viedä omat koristeet mukana myös kälyn, omien vanhempien sekä pikkuserkun kotiin, jotta oikeanlainen tunnelma on taattu?
Kunhan pohdin. Oma koti on pyhä, eikä sinne tule kenenkään tuoda turhaa tavaraa.
No niinpä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tarvitsin hyvän kattilan taannoin ja kerroinkin sen äidilleni.
Hän päätti silti tuoda mulle kolme tyynyä, tietenkin oman mielensä mukaisia.
Kun siis itse välttämättä halus antaa jotain 40 v lahjaksi.
Ei kiitos ei kelvannut.
Kattila oli unohtunut, kun näki prismassa ihania tyynyjä.
😶
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.
No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.Joo kyllä mäkin tästä ryöpytyksestä otin sen verran herneen nokkaan, että pitää miettiä viitsinkö ottaa lapsia välipäiviksi hoitoon ollenkaan. Mä olen oikeastaan aika väsynyt ja töissäkin on raskasta.
Aina näissä keskusteluissa on näitä "en kyllä enää hoida lapsenlapsia, kun ei tehdä kaikkia asioita just tasan tarkkaan niin kuin haluan" marttyyreja. Älä ihmeessä ota niitä lapsia hoitoon. Ne kyllä vaistoavat, ettet oikeasti halua niiden kanssa olla vaan he ovat vain vallankäyttösi välineitä. Möllötä tiukasti yksin kotona ja hauku sitä kauheaa miniää, joka ei päästä sua määräämään omaa elämäänsä. Kaikki voittaa :). (Tai sitten voisit ajatella, että ehkä paras lahja, jonka voit kaikille antaa on viettää sitä aikaa niiden lasten kanssa. Luoda heille ihania muistoja mummosta ja unohtaa se pyytämättömän tavaran vieminen.)
Mä olen oikeasti väsynyt ja työssä on raskasta. En mä enää mikään ihan nuori ole. Hyvää hyvyyttäni olen hoitoon ottanut. Olen halunnut nuorta perhettä tukea ja auttaa mutta en mäkään jaksa jos palkaksi tulee tuommosta kiittämättömyyttä.
Miettikää kuulkaa ihan tykönänne millaista yhteiskuntaa te itsekin olette rakentamassa tuolla ainaisella anoppivalituksella ja haukkumisella. Nämä ketjut ei ole yhtään kivoja lukea. Nämä salakavalasti vaikuttaa myös sinänsä toimiviin miniä-anoppisuhteisiin.
Ei mulla muuta tähän.
Tää on just niin kummallista, että miksi tässä miniä on kiittämätön? Tai miksi ylipäätään pitäisi olla kiitollinen, kun ei toisen tarkoitus selvästikään ole ilahduttaa? Jos olisi, uskoisi Ja kuuntelisi toiveita, miettisi mistä toiset oikeasti pitää. Anoppihan tykkää shoppailla kamaa, josta itse pitää. Minä en osta lapsellenikaan oman makuni mukaisia vaatteita, vaan sellaisia, joista hän pitää. Jäisivät muuten käyttämättä. Miksi tätä itsestäänselvää asiaa on niin vaikea tajuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.
No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.Rahansa saa jokainen laittaa mihin haluaa. Ei siitä tarvitse mesota. Se on jokaisen oma asia.
Miniäsi pärjää varmasti ilman sinun lahjojasi ja hyvän joulun toivotuksiasi. Jossain vaiheessa itsekäs ja epämiellyttävä luonteesi olisi kuitenkin paljastunut ja miniäsi olisi joutunut ottamaan etäisyyttä. Säästyypä miniältäsi sekin vaiva ja hän pystyy keskittymään mukaviin ihmissuhteisiin.
Noinko kovalle miniällä ottaa?
Anoppi soitti ja kysyi mitä haluaisin lasitehtaan myymälästä.
Sanoin että kirkasta lasia, kerroin sarjan jota kerädin ja toivoin arkikäyttöön leipälautasia.
Anoppi toi ruskeat konjakkilasit. Kun kuulemma ne mun toiveet oli ihan väärät ja turhat.
Kukaan meillä ei juo konjakkia. Ja asuimme 35 neliön asunnossa ilman säilytysvarastoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttelin mieheni kanssa myös niistä sydänmukeista. Mä meinasin jo myöntyä niille. Mutta mies nimenomaan oli sitä mieltä että tulee olla samaa sarjaa kaikki meidän mukit eli sitä valkoista teemaa. Hän on kuulemma saanut tarpeekseen viiden eri sarjan teekalustoista lapsuuskodissaan ja kasapäisistä erilaisista mukeista. Eli jos tarvitaan joskus lisää mukeja, ne on teemaa. ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onneksi osasin aikanaan sanoa anopille, että meille ei tuoda yhtään mitään krääsää, ei mitään sellaista, mihin en ole etukäteen antanut lupaa. Hänkin halusi ilahduttaa meitä tonttukrääsällä ja enkelikynttilänjaloilla.
Nykyisin hän antaa tyttärelleen 200 e "joulumielen hankintaan" eli tarpeettoman krääsän ostoon. Meille ei euroakaan, kun anopin sanoin "ette niin arvosta joulua". Käly ostaa sillä rahalla mieleistään tavaraa eikä anoppi muista, onko ovikoriste uusi vai vanha.
Yläpeukku siitä, kun anoppisi ei antanut sinulle edes sitä 200 euroa! Hyvin oivallettu anopilta.
Miksi käytät 200 euron kohdalla sanaa edes? Sehän on tolkuttoman suuri rahasumma. En ymmärrä sitäkään, miksi äiti antaa tyttärelleen ison summan rahaa, mutta ei anna pojalleen mitään. Luulisi, että lapsiaan kohtaan on tasapuolinen. Miniällä ei tuossa tilanteessa mitään osaa eikä arpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anoppi soitti ja kysyi mitä haluaisin lasitehtaan myymälästä.
Sanoin että kirkasta lasia, kerroin sarjan jota kerädin ja toivoin arkikäyttöön leipälautasia.
Anoppi toi ruskeat konjakkilasit. Kun kuulemma ne mun toiveet oli ihan väärät ja turhat.
Kukaan meillä ei juo konjakkia. Ja asuimme 35 neliön asunnossa ilman säilytysvarastoja.
On kyllä hyvin ajattelematonta anopin taholta. Ja miten noita laittaa pois, esim jos konmarittaa. Kiitos ja hyvästi konjakkilasit ja anoppi alkaa riehumaan....
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hyvä, jos
a) anoppi kuuntelisi paremmin ja yrittäisi olla vähemmän epäitsekäs eikä joka vi-tun asiasta vetäisi hernettä nenään, jos ei mene niinkuin hän tahtoo
b) minijä ja poikansa yrittäisivät olla kohteliaita
Millä tavalla tässä kohteliaita? Ai että ottaisivat ton roinan kotiinsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi soitti ja kysyi mitä haluaisin lasitehtaan myymälästä.
Sanoin että kirkasta lasia, kerroin sarjan jota kerädin ja toivoin arkikäyttöön leipälautasia.
Anoppi toi ruskeat konjakkilasit. Kun kuulemma ne mun toiveet oli ihan väärät ja turhat.
Kukaan meillä ei juo konjakkia. Ja asuimme 35 neliön asunnossa ilman säilytysvarastoja.
On kyllä hyvin ajattelematonta anopin taholta. Ja miten noita laittaa pois, esim jos konmarittaa. Kiitos ja hyvästi konjakkilasit ja anoppi alkaa riehumaan....
Joululahjaksi mies saikin sitten ison hauraan boolimaljan.
Ruskean.
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hyvä, jos
a) anoppi kuuntelisi paremmin ja yrittäisi olla vähemmän epäitsekäs eikä joka vi-tun asiasta vetäisi hernettä nenään, jos ei mene niinkuin hän tahtoo
b) minijä ja poikansa yrittäisivät olla kohteliaita
Voi hyvä tavaton. Minusta tuntuu, että koko av-palsta on täynnä hernenokkaisia miniöitä. Niitä täällä riittää. Asia kun asia. Taitaa jo rokka nokassa kiehua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä en pitäisi siitä, jos joku toisi meille roinaa. En tahdo enää yhtäkään turhaketta täyttämään vähäistä säilytystilaa. Vituttaa kun anoppi raahaa suuremmasta asunnostaan meille kaikkea paskaa tai "unohtaa" kakkuvatinsa yms muut meille. Pitäkööt roinansa siellä.
Minäkään en tykkää roinasta enkä paskasta. Minä niin pelkään, jos meille tulee sellainen (roina/paska) miniä , kuten nää sisäisesti likaiset miniän kutaleet täällä. Kyllä se sitten vituttais rankasti.
Miniän pitäisi siis olla ilahtunut siitä, että joku muu haluaa sisustaa hänen kotiaan? Etkö huomannut, että mies oli myös samaa mieltä? Onko oma lapsikin sitten p*ska, jos haluaa tehdä kodistaan sellaisen, josta itse pitää?
Vierailija kirjoitti:
Juttelin mieheni kanssa myös niistä sydänmukeista. Mä meinasin jo myöntyä niille. Mutta mies nimenomaan oli sitä mieltä että tulee olla samaa sarjaa kaikki meidän mukit eli sitä valkoista teemaa. Hän on kuulemma saanut tarpeekseen viiden eri sarjan teekalustoista lapsuuskodissaan ja kasapäisistä erilaisista mukeista. Eli jos tarvitaan joskus lisää mukeja, ne on teemaa. ap
Voi Teema on kuule niin last season.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen, joka on vastaava anoppi tietää, että on kaksi vaihtoehtia:
A) ottaa vastaan, laittaa esille ja saada jatkossakin kaikenlaista tavaraa kotiinsa tai
B) olla laittamatta koristeita esille ja kun anoppi kysyy asiasta, kertoa etteivät ne sovi kodin tyyliin.En itse näe sitä vaihtoehtoa tällaisten ihmisten kanssa, että suoraan palauttaisi, sillä se saattaa laukaista hirveän riidan, joka saattaa kestää vuosia. Kaikista parasta on vain laittaa tavarat kiertoon, ja vuosien myötä anoppi kyllä oppii, että on turha tuoda tavaraa. Aina kannattaa myös muistuttaa, ettei tarvitse tuoda mitään ja jos nyt jotain välttämättä haluaa niin jotain syötävää.
Ja sitten on meitä, joiden anoppi on vielä pahempi ja johon toimii tasan kolme tapaa:
1) Katkaise välit
2) Tapaa muualla kuin kummankaan kotona
3) Ennen kuin anoppi tulee, tee hänen tavaroilleen perusteellinen tarkastus, jotta mukana ei ole mitään teille jäävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hyvä, jos
a) anoppi kuuntelisi paremmin ja yrittäisi olla vähemmän epäitsekäs eikä joka vi-tun asiasta vetäisi hernettä nenään, jos ei mene niinkuin hän tahtoo
b) minijä ja poikansa yrittäisivät olla kohteliaita
Voi hyvä tavaton. Minusta tuntuu, että koko av-palsta on täynnä hernenokkaisia miniöitä. Niitä täällä riittää. Asia kun asia. Taitaa jo rokka nokassa kiehua.
Minusta taas tuntuu, että täällä on paljon äitejä/anoppeja, jotka eivät kunnioita toisten koteja. En tunne yhtään ihmistä, joka iloitsisi siitä, että kotiin kannetaan kassikaupalla kamaa, jota ei tarvitse. Usein kun se ei jää joulukoristeisiin, vaan tuodaan mattoja ja verhoja yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.
No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.Joo kyllä mäkin tästä ryöpytyksestä otin sen verran herneen nokkaan, että pitää miettiä viitsinkö ottaa lapsia välipäiviksi hoitoon ollenkaan. Mä olen oikeastaan aika väsynyt ja töissäkin on raskasta.
Aina näissä keskusteluissa on näitä "en kyllä enää hoida lapsenlapsia, kun ei tehdä kaikkia asioita just tasan tarkkaan niin kuin haluan" marttyyreja. Älä ihmeessä ota niitä lapsia hoitoon. Ne kyllä vaistoavat, ettet oikeasti halua niiden kanssa olla vaan he ovat vain vallankäyttösi välineitä. Möllötä tiukasti yksin kotona ja hauku sitä kauheaa miniää, joka ei päästä sua määräämään omaa elämäänsä. Kaikki voittaa :). (Tai sitten voisit ajatella, että ehkä paras lahja, jonka voit kaikille antaa on viettää sitä aikaa niiden lasten kanssa. Luoda heille ihania muistoja mummosta ja unohtaa se pyytämättömän tavaran vieminen.)
Mä olen oikeasti väsynyt ja työssä on raskasta. En mä enää mikään ihan nuori ole. Hyvää hyvyyttäni olen hoitoon ottanut. Olen halunnut nuorta perhettä tukea ja auttaa mutta en mäkään jaksa jos palkaksi tulee tuommosta kiittämättömyyttä.
Miettikää kuulkaa ihan tykönänne millaista yhteiskuntaa te itsekin olette rakentamassa tuolla ainaisella anoppivalituksella ja haukkumisella. Nämä ketjut ei ole yhtään kivoja lukea. Nämä salakavalasti vaikuttaa myös sinänsä toimiviin miniä-anoppisuhteisiin.
Ei mulla muuta tähän.
Eli tuntemattomien ihmisten anoppien haukkuminen vaikuttaa suhun niin, että alat inhota omaa miniääsi? Suosittelen hoitoon hakeutumista (vai olisiko kuitenkin niin, että tunnet piston omassa tunnossa ja menee siksi niin ihon alle...). Ja älä ota niitä lapsia hoitoon, jos et halua, mutta älä nyt hyvä ihminen syytä siitä täysin tuntemattomia nettikirjoituksia. Enkä ole täällä haukkunut anoppiani, koska mulla on oikein hyvä anoppi. Läheltä olen seurannut vähän toisenlaista menoa ja ymmärrän hvyin, erttä niitä ongelmiakin voi olla.
Huoh, meillä ollut samaa ongelmaa mutta roinan tuojana oli äitini. Joka kerta kyläillessä piti tuoda kassillinen tavaraa, sieltä täältä haalittua, mm. parkkitalo joka on rikki, valkoinen kauluspaita jossa on tahra... Meillä myös liikaa jouluvaloja, eivät sovi keskenään yhteen, äitini tuonut kun oli hyvät alennukset jonain vuonna joulun jälkeen! Pitäisi antaa pois, mutta toisaalta ovat toimivia jne, kannatan sitä että tavara käytetään itse loppuun eikä työnnetä muiden ongelmaksi... Ystävällinen sanominen ei tehonnut, niin lopulta tiukasti, mistä äiti loukkaantui ja väitti, että tavarasta on hyvin helppo päästä eroon! Sanoin että jos se on niin helppoa hänelle, niin hänhän voi ottaa kassillisen kaapista, jotka on myynnissä/menossa kierrätykseen. No yhtäkkiä se ei ollutkaan helppoa. Lienee vieläkin loukkaantunut, mutta ainakaan ei tuo roinaa, joulu- ym. lahjojakin nykyään kohtuullinen määrä.
Mä myös toivoisin, että muutkin sukulaiset ottaisi kuuleviin korviinsa toiveen, että 1 paketti/lapsi riittää heitä. Kun kumminkin lapset saa kaikilta isovanhemmilta, kummeilta, sediltä ja vanhemmilta paketit niin siinä on jo iso kasa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa hakeutua hoitoon jos muutamasta mukista ja tontusta menee elämä pilalle.
Tuskin elämä menee pilalle. Itse koitan vältellä ruokahävikkiä ahkeraan, joten en tykkän kun äitini tuo ei-toivottua ruokaa tullessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta olisi hyvä, jos
a) anoppi kuuntelisi paremmin ja yrittäisi olla vähemmän epäitsekäs eikä joka vi-tun asiasta vetäisi hernettä nenään, jos ei mene niinkuin hän tahtoo
b) minijä ja poikansa yrittäisivät olla kohteliaita
Voi hyvä tavaton. Minusta tuntuu, että koko av-palsta on täynnä hernenokkaisia miniöitä. Niitä täällä riittää. Asia kun asia. Taitaa jo rokka nokassa kiehua.
Ootko tosissasi? Eli kun itse menet viettämään joulua jonkun luokse, viet koristeet mukanasi ja vaadit heitä koristelemaan sinun makusi mukaan ja käyttämään sinun astioitasi. Ja vieläpä ovat asiasta kovin mielissään. Epäilen suuresti.
Minusta olisi hyvä, jos
a) anoppi kuuntelisi paremmin ja yrittäisi olla vähemmän epäitsekäs eikä joka vi-tun asiasta vetäisi hernettä nenään, jos ei mene niinkuin hän tahtoo
b) minijä ja poikansa yrittäisivät olla kohteliaita