Anoppi toi kassillisen verran meille jouluyllätystä,
Tokmannilta oli ostanut krääsää: jotain koristeita, valoja ja pöytäliinaa, joulumukitkin ihan 6kpl. Kyseli innoissaan mihin aion mitäkin koristetta sijoitella ja sitten jouluna on mukava joulutunnelma, kun hekin tulevat käymään, kun tavanomaisesti ei ole kuin yksi kynttelikkö ikkunalla, elävä kynttilä pöydässä ja kuusi.
Voi huoh sanon minä. Mitä mä teen, mä EN halua tuota roskaa kotiimme. Ollaan sanottu tuhat kertaa että meillä on minimalistinen koti ja emme halua tavaraa. Mitä voin tehdä??? Mies vaan sanoo että antaa sen tuoda, mutta mun vastuulle jää niiden rojujen vienti pois. Entä kun meillä ei todellakaan ole edelleenkään jouluna kuin se minimalistinen joulu, noita en aio esille laittaa.
Kommentit (722)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikset siinä vaiheessa sanonut suoraan mielipidettäsi, että ette tarvitse niitä, kiitos vaan? Jos aina otat kaikkea krääsää avosylin vastaan "oi että, kiitos paljon, ihanaa!", niin silloin sitä myös saat, koska anoppisi luulee, että tulet niistä onnelliseksi.
Mä en tiedä miten mä anopille sanoisin ettei hän pahoittaisi mieltään. En mä sanonut mitenkään sillain että "oi että kiitos paljon..." vaan kiitos, mutta meillä on jo joulukoristeet ja nämä ovat meille kyllä ylimääräisiä. Siihen anoppi sanoi että pitäähän sitä teilläkin olla tällaisia. ap
Tätä asiaa ei ole mahdollista tehdä selväksi muuta kuin anopin mielen pahoittamalla. Jos ihminen on niin itsekeskeinen että tuo toisen tyyliin sopimatonta krääsää, asia ei herkin keinoin jakeluun mene.
Minun kälyni on ratkaissut anopin krääsäntuontiongelmat sanomalla viileästi: "Tuo kukkaruukku ei jää tänne." Anoppi siis sai kantaa jokaisen tuomansa krääsän mennessään mukanaan. Taisi oppia kolmella kerralla. Kyläilee kyllä edelleen ja kerjää lapsia hoidettavakseen.
Tämä itsekeskeisyys tässä nyt kolahti (anoppi ja itsekeskeisyys hänessä). Sitä tämä juuri on! Hän on ollut milloin mitäkin sisustusta aiemminkin meillä muuttamassa, kuten verhoja vaihtamassa makunsa mukaiseksi ja mattojakin. Jos hän olisi halunnut oikeasti ilahduttaa nyt, niin olisi kuunnellut toiveemme eikä tuollain vaan tullut jouluyllätyskassinsa kanssa. ap
Lahjan antaja on itsekeskeinen, niinkö se menee?
Tämä anoppi on
No heitäppä voltti, tai ota pullaa...
Vierailija kirjoitti:
Minäkin ajattelin antaa joululahjaksi pojan perheelle rahaa, kun miniä aikoo olla koko vanhempainvapaan kotosalla. Tänä jouluna tuenkin avokätisesti tytärtäni. Eipähän saa miniä aihetta haukkua palstoilla.
Ap:n kaltainen miniä on haitaksi ympäristölleen. Ero häämöttää.
Pitäisin muutaman koristeen anopin mieliksi jos tulee käymään. Muut lahjoittaisin jonnenkin, esim. päiväkoti, vanhainkoti jne.
Loputkin voi jossain vaiheessa lahjoittaa pois, jos anoppi kyselee, niin sanot ettet tahdo säilyttää ylimääräistä tavaraa. Jokaisen koti on omanlaisensa.
Aina kun tämän tyyppisiä aloituksia on, kiitän luojaani, että minulla on vain yksi poika. Tuntuu, että miniöille ei mitenkään voi olla mieliksi. Vävyt ei piittaa tuon taivaallista tuollaisista jutuista.
Itse olen kyllä tämän palstan opeista ottanut sen verran oppia, etten miniälle koskaan uskalla mitään ostaa, enkä antaa. Miniä ei koskaan pääse sanomaan, että ostaisin heille rojua tai mitään muutakaan.
Me ollaan monena vuonna saatu sukulaisilta lahjaksi juustolajitelma, jossa eri juustolaatuja + mm. erilaisia suolakeksejä ja viikunahilloa. On ollut tosi tervetullut lahja :)
Tosin itse tykkään myös niistä kynttilöistä, suklaarasioista, pähkinöistä, glögeistä, pipareista yms, jotka toisille ovat ei-toivottuja lahjoja. Myös kukat ovat erittäin tervetulleita, sen sijaan mikään nurkkaan pyörimään jäävä sisustuskrääsä tai muu tilpehööri ei säväytä.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti ne äidit opettavat poikansa laistamaan tuollaisia miniäntekeleitä. Ne pahastuu, jos saavat lahjoja. Puuttuu aimo annos nöyryyttä elämän edessä. Mutta kyllä vielä saavat turpiinsa (kuvainnollisesti). Siperia... jne.
Meillä anoppi kysyy, että mitä tarvitaan joululahjaksi. Kerran tai pari on tullut jotakin mieleen, mutta yleensä sanotaan kohteliaasti ettei tarvita mitään. On silti siirtänyt rahaa poikansa tilille ja sanoo, että ostakaa vaikka jouluruokaa.
Nykyään ihmisillä on jo hirveästi kaikkea, en itsekkään tykkää siitä, että on paljon tavaraa ja on ”pakko” ostaa jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Antaisin anopin härrätä joulujutskineen mielin määrin huushollissa niin paljon kuin sielu sietää.
Sanoisin että anna palaa anoppi ja pistä joulukoristeet suhisemaan jos siitä saat hyvän mielen.
Pelkästä rakkaudesta mieheeni.
Ja joulu on kerran vuodessa vaan.
Koristeet otetan sitten pois kuin joulu on ohi.
Olet ihana ihminen!! Olisin itsekin tuskainen, jos anoppi tai joku muu toisi kotiimme krääsää. Mutta toivoisin, että olisin kuin sinä!
Vierailija kirjoitti:
Meillä asia on ratkaistu niin, että meillä on jouluhuone. Miehen työhuone saa olla juuri niin täynnä krääsää kuin hän ikinä haluaa.
On kyllä aika yksinäistä istua olohuoneessa televisiota katsomassa, kun mies fiilistelee jouluhuoneessa tunnelmaa. Mutta näin talo pysyy siistinä ja minun jouluni on minimalistinen. Vähän alakuloinenkin, koska miehen mielestä se krääsä tähtineen ja kynttilöineen kuuluu jouluun.
Meillä vähän samaan tyyliin laitetaan lasten askartelemat jouluhärpäkkeet heidän omaa huonettaan koristamaan. Oleskelutiloissa on vain joulukuusi ja valoja+kynttilälyhtyjä ja tietty kukkia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun vastuullesi jää niiden joulutavaroiden pois vienti? Etkö voi käskeä miestäsi viemään niitä pois, kun kerran hänen äitinsä ne toikin?
Ihme uhriutumista taas kerran.
Tai sanot sille anopille, kun tulevat jouluna, että vie koristeet lähtiessään mukanaan. Tai käsket miehen siis sanoa. Miehen äitihän se on.
Jos asia jää mieheni vastuulle, niin tuo roina on edelleen tasan vuodenkin päästä tuossa eteisen nurkassa. ap
Vierailija kirjoitti:
Mun sisko kantaa meille roinaa koska miehensä on kieltänyt ostamasta heille. Sisko selittää mulle että miehellään on tarkka maku jota pitää kunnioittaa. Mutta mun pitää ottaa kaikki vastaan tai loukkaannutaan. Yhdestä valopingviinidtä on vittuiltu viisi vuotta kun vein sen työpaikalle.
Ei juma 😂
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.
No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.
Tätä asennetta mä en voi kuin ihmetellä!! Vedetään heti asia niin että "en toivota edes hyvää joulua etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni". Ihme touhua! Mikä viiraa tuota vähän vanhempaa sukupolvea, miksi ei voi asioista keskustella, kuunnella?! Ollaan heti vetämässä hernettä nenään, jos toisen esittämä mielipide ei miellytä, ja toinen esittää omat toiveensa. Eli ei suostuta kuuntelemaan sitä toisen ihmisen mielipidettä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tullut mieleenikään, että me anopit ollaankin noin kamalia! Itse olen ostanut poikani tyttöystävälle jouluisin aina jonkun nuorelle naiselle sopivan pikkulahjan - kirjan, kosmetiikkaa, Marimekon pussukan tai muuta sellaista, mistä tällainen vanha eukonkuvatus kuvittelee poikansa rakkaan pitävän.
No, tulipahan luettua tätäkin palstaa ja viisastuin heti. Laitan lahjarahat Pelastusarmeijan keräykseen, enkä edes toivota hyvää joulua, etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni.Tätä asennetta mä en voi kuin ihmetellä!! Vedetään heti asia niin että "en toivota edes hyvää joulua etten vain loukkaisi trenditietoista miniääni". Ihme touhua! Mikä viiraa tuota vähän vanhempaa sukupolvea, miksi ei voi asioista keskustella, kuunnella?! Ollaan heti vetämässä hernettä nenään, jos toisen esittämä mielipide ei miellytä, ja toinen esittää omat toiveensa. Eli ei suostuta kuuntelemaan sitä toisen ihmisen mielipidettä.
It Takes two to tango...
Kyllä näitä tyyppejä Om ihan kaikissa ikäluokissa, enpä nyt ole varma, miten kuulevia nuoretkaan ovat vanhojen mielipiteille...Eli ei kannata kovasti yleistää ja 'niitä toisia' mollata isona yhtenäisenä ryhmänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi sinun vastuullesi jää niiden joulutavaroiden pois vienti? Etkö voi käskeä miestäsi viemään niitä pois, kun kerran hänen äitinsä ne toikin?
Ihme uhriutumista taas kerran.
Tai sanot sille anopille, kun tulevat jouluna, että vie koristeet lähtiessään mukanaan. Tai käsket miehen siis sanoa. Miehen äitihän se on.
Jos asia jää mieheni vastuulle, niin tuo roina on edelleen tasan vuodenkin päästä tuossa eteisen nurkassa. ap
No kyllä minä sen arvasin, että noihan siinä käy. Mutta anna niiden rojottaa siinä eteisen nurkassa.(kuka ne siihen muuten siihen nurkkaa laittaa? Sinä vai?) Siitä anoppikin aina käydessään näkee, että joulukoristeita on, eikä tuo uusia.
Parempi vaihtoehto on se, ettet laita niitä edes esille mihinkään. Jos mies laittaa, mies myös ottaa ne pois.
Älä koske anopin tuomiin koristeisiin mitenkään. Anna niiden vain olla siinä, mihin anoppi ne kädestään laski.
Jos et kerran saa anopille suoraan sanottua, ettet niitä halua. Ei ongelma muuten poistu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaiset joulumukit ne on?
Perusmukit, ihan nätit. Sydämiä, mutta kun me ei tarvita, meillä on jo kahdeksan valkoista teema mukia. ap
Voi ei, menin aluksi halpaan! Kuten näköjään moni muukin. "Valkoiset Teema-mukit" vasta paljastivat että aloitus on provo.
Oma anoppinikin harrasti tätä (turhien) tavaroiden lahjoittamista. Eikä hänellä edes oikeasti olisi ollut varaa ostaa sitä kaikkea mitä meille kantoi. Vuosien sitkeällä jankutuksella ”ei me tarvita mitään, tuo vaikka kukkia jos jotain pitää tuoda” ollaan vihdoin tilanteessa ettei edes tule niitä kukkia. Mutta välit ovat kunnossa ja muuten anoppi on mitä ihanin ja auttavaisin ihminen. Voin vain kuvitella millaiset välit olisivat, jos olisin kovin kiukkuisesti palauttanut lahjat tai haukkunut hänen tuomisensa.
Minä en pitäisi siitä, jos joku toisi meille roinaa. En tahdo enää yhtäkään turhaketta täyttämään vähäistä säilytystilaa. Vituttaa kun anoppi raahaa suuremmasta asunnostaan meille kaikkea paskaa tai "unohtaa" kakkuvatinsa yms muut meille. Pitäkööt roinansa siellä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se on aina anoppi eikä oma äiti.
Veit sanat suustani!
Vierailija kirjoitti:
Mä en tajua mistä näitä tarinoita riittää ihmisistä jotka tuhlaavat rahojaan (ilmeisesti vielä vähiä) kiittämättömiin ja nyrpeisiin ihmisiin.
Äitini on tuollainen, että ostaa kaikenlaista ja pakko tuoda jotain. Ei auta vaikka sanoo, ettei tarvitse tuoda mitään tai jopa kieltää tuomasta. Jotain ihan pientä vain kun näki niin kivan jutun eli jotain halpaa krääsää. Kutsuttu syömään, niin tuo jäätelöä, keksejä tai suklaalevyn jälkkäriksi.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi osasin aikanaan sanoa anopille, että meille ei tuoda yhtään mitään krääsää, ei mitään sellaista, mihin en ole etukäteen antanut lupaa. Hänkin halusi ilahduttaa meitä tonttukrääsällä ja enkelikynttilänjaloilla.
Nykyisin hän antaa tyttärelleen 200 e "joulumielen hankintaan" eli tarpeettoman krääsän ostoon. Meille ei euroakaan, kun anopin sanoin "ette niin arvosta joulua". Käly ostaa sillä rahalla mieleistään tavaraa eikä anoppi muista, onko ovikoriste uusi vai vanha.
Yläpeukku siitä, kun anoppisi ei antanut sinulle edes sitä 200 euroa! Hyvin oivallettu anopilta.
Minäkin ajattelin antaa joululahjaksi pojan perheelle rahaa, kun miniä aikoo olla koko vanhempainvapaan kotosalla. Tänä jouluna tuenkin avokätisesti tytärtäni. Eipähän saa miniä aihetta haukkua palstoilla.