Seuraavan hallituksen tärkein tehtävä on palauttaa ihmisten usko parempaan tulevaisuuteen

Ei, kyllä mä tarvitsen enemmän rahaa kuin toivoa.

Mahdoton tehtävä, sillä naapurimaa hyökkää kohta tänne suuntaan ja kaikki ainakin sitä pelkää. 

Ikävä kyllä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on hoitaa maamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Siihen palaa miljarditolkulla rahaa. Toiseksi tärkein tehtävä on taittaa Suomen velkaantuminen laskevalle käyrälle. Tämä kaikki tarkoittaa veropohjan laajentamista, verojen korotuksia, julkisten palveluiden asiakasmaksujen korotusta, toisen ja korkeamman asteen koulutuksen maksullisuutta, sosiaaliturvan merkittävää leikkaamista ja eläkkeiden indeksijäädytystä.

Tämä kaikki riippumatta siitä ketkä hallituksessa istuvat, olkaapa hyvä!

Olen samaa mieltä, vaikka sinänsä porvariäänestäjä olen aina ollut. Tällä hetkellä meillä on syvä epätoivon ja tulevaisuudenpelon ilmapiiri. Osa siitä johtuu ulkoisista tekijöistä, osa sisäisistä. Ulkoisille emme kovin paljoa voi, mutta omaa asennettamme voimme parantaa. Tässä on ollut aika iso työ saada kansa herätettyä ymmärtämään että nykyinen meno ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Nyt se herääminen lienee tapahtunut, ja voisimme ruveta juttelemaan siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä voisimme tehdä.

Ahkeruutta, yrittäjyyttä ja työntekoahan tässä tarvitaan. Jos vertaa muihin Pohjoismaihin niin Norjalla on öljynsä, Ruotsilla vanha pääomansa ja yrittäjähenkisyytensä, Tanskalla on omat vahvat teollisuudenalat ja aika toimintakykyinen hallitus. Meillä Suomessa on perinteisesti ollut ahkeruus. Sellainen nöyrä, rehellinen puurtaminen, asioiden tekeminen kunnolla ja valittamatta. Nyt tuo asenne on ruvennut loistamaan poissaolollaan. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta takaisin aidosti Pohjoismaalaiseksi hyvinvointivaltioksi. Tulot ei yksinkertaisesti riitä. Nyt on viimeinen hetki kääriä hihat.

Ehkä yksi tärkeä osa toivon palautumisessa olisi myös odotusten hallinta. Meidän pitää kollektiivisesti ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet tulevat olemaan hieman vähemmän hohdokkaat kuin menneet. Ihan samanlaista yltäkylläisyyttä ei voi nyt odottaa, vaan piirun verran enemmän töitä ja vähemmän elintasoa on se mihin pitäisi asennoitua. Sitä edellisen vuosikymmenen degrowth-ilmiötä. Tosin silloin puhuttiin vaan työnteon vähentämisestä. Nyt tulee maksun aika, eli elintason vastaava tiputus.

Toivottavasti jokainen ymmärtää että tulevaisuudessa ei ole luvassa entisestään _vähemmän_ työaikaa ja _enemmän_ elintasoa, "jonkun muun" kustantamana. Sellaiset odotukset johtavat vain pettymykseen jatkossakin, ja lamaantuneen ilmapiirin jatkumiseen. Toivon kovasti että seuraava hallitus on taitavampi myymään tuon totuuden ihmisille niin että tulevaisuudentoivo kuitenkin säilyisi.

Minun usko parempaa tulevaisuuteen ei palaa ennen kuin työttömät on raqhattu vaikka kahleissa töihin jos eivät muuten suostu sinne menemään ja Suomen on velaton maksettuaan valtionvelan kokonaan pois jokaista penniä ja korkoa myöten.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on hoitaa maamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Siihen palaa miljarditolkulla rahaa. Toiseksi tärkein tehtävä on taittaa Suomen velkaantuminen laskevalle käyrälle. Tämä kaikki tarkoittaa veropohjan laajentamista, verojen korotuksia, julkisten palveluiden asiakasmaksujen korotusta, toisen ja korkeamman asteen koulutuksen maksullisuutta, sosiaaliturvan merkittävää leikkaamista ja eläkkeiden indeksijäädytystä.

Tämä kaikki riippumatta siitä ketkä hallituksessa istuvat, olkaapa hyvä!

Näin on, ikävä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on hoitaa maamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Siihen palaa miljarditolkulla rahaa. Toiseksi tärkein tehtävä on taittaa Suomen velkaantuminen laskevalle käyrälle. Tämä kaikki tarkoittaa veropohjan laajentamista, verojen korotuksia, julkisten palveluiden asiakasmaksujen korotusta, toisen ja korkeamman asteen koulutuksen maksullisuutta, sosiaaliturvan merkittävää leikkaamista ja eläkkeiden indeksijäädytystä.

Tämä kaikki riippumatta siitä ketkä hallituksessa istuvat, olkaapa hyvä!

Onhan täällä näköjään joku, joka tunnustaa realiteetit. Tämä on tällä hetkellä karvas tosiasia ja sen mukaiset päätökset on tulevalla hallituksella edessä.

Tuloveroa nostettava ja alvia pienennettävä212. Saadaan raha kiertämään ja yritykset kukoistamaan.

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, vaikka sinänsä porvariäänestäjä olen aina ollut. Tällä hetkellä meillä on syvä epätoivon ja tulevaisuudenpelon ilmapiiri. Osa siitä johtuu ulkoisista tekijöistä, osa sisäisistä. Ulkoisille emme kovin paljoa voi, mutta omaa asennettamme voimme parantaa. Tässä on ollut aika iso työ saada kansa herätettyä ymmärtämään että nykyinen meno ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Nyt se herääminen lienee tapahtunut, ja voisimme ruveta juttelemaan siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä voisimme tehdä.

Ahkeruutta, yrittäjyyttä ja työntekoahan tässä tarvitaan. Jos vertaa muihin Pohjoismaihin niin Norjalla on öljynsä, Ruotsilla vanha pääomansa ja yrittäjähenkisyytensä, Tanskalla on omat vahvat teollisuudenalat ja aika toimintakykyinen hallitus. Meillä Suomessa on perinteisesti ollut ahkeruus. Sellainen nöyrä, rehellinen puurtaminen, asioiden tekeminen kunnolla ja valittamatta. Nyt tuo asenne on ruvennut loistamaan poissaolollaan. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta takaisin aidosti Pohjoismaalaiseksi hyvinvointivaltioksi. Tulot ei yksinkertaisesti riitä. Nyt on viimeinen hetki kääriä hihat.

Ehkä yksi tärkeä osa toivon palautumisessa olisi myös odotusten hallinta. Meidän pitää kollektiivisesti ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet tulevat olemaan hieman vähemmän hohdokkaat kuin menneet. Ihan samanlaista yltäkylläisyyttä ei voi nyt odottaa, vaan piirun verran enemmän töitä ja vähemmän elintasoa on se mihin pitäisi asennoitua. Sitä edellisen vuosikymmenen degrowth-ilmiötä. Tosin silloin puhuttiin vaan työnteon vähentämisestä. Nyt tulee maksun aika, eli elintason vastaava tiputus.

Toivottavasti jokainen ymmärtää että tulevaisuudessa ei ole luvassa entisestään _vähemmän_ työaikaa ja _enemmän_ elintasoa, "jonkun muun" kustantamana. Sellaiset odotukset johtavat vain pettymykseen jatkossakin, ja lamaantuneen ilmapiirin jatkumiseen. Toivon kovasti että seuraava hallitus on taitavampi myymään tuon totuuden ihmisille niin että tulevaisuudentoivo kuitenkin säilyisi.

Minä olen sinänsä punavihreä äänestäjä aina ollut, mutta olen kanssasi samaa mieltä, ja analyysisi on minusta tosi hyvä. Jatkaisin sen verran,  että ahkeruuden ja realististen odotusten lisäksi tarvitaan yhteishenkeä ja toistemme arvostamista puolin ja toisin. Yksi nykyhallituksen suurimmista virheistä on vastakkainasettelun lietsominen, räikeimpänä esimerkkinä työttömien syyttely Suomen talouden ongelmista tilanteessa, jossa työtä ei kerta kaikkiaan ole ja hallitus vieläpä itse pahentaa työttömyyttä. 

Ja toiseksi tarvitaan toivoa niin kuin aloittaja sanoo. Seuraavaan hallitukseen pistää nyt moni toivonsa, ja heiltä vaaditaan melkein epäinhimillistä suoritusta, jos he sen pystyvät palauttamaan. Mutta jo se, että kaikkiin kansalaisiin suhtaudutaan arvostaen, myös niihin työttömiin ja vähäiosaisiin, luo toivoa ja yhteishenkeä. Jokainen päivä ensi vaaleihin asti tuntuu pitkältä!

Vierailija kirjoitti:

Ei, kyllä mä tarvitsen enemmän rahaa kuin toivoa.

Mitä sä sillä rahalla teet jos ei oo toivoa?

Vierailija kirjoitti:

Ikävä kyllä tulevan hallituksen tärkein tehtävä on hoitaa maamme ulkoinen ja sisäinen turvallisuus. Siihen palaa miljarditolkulla rahaa. Toiseksi tärkein tehtävä on taittaa Suomen velkaantuminen laskevalle käyrälle. Tämä kaikki tarkoittaa veropohjan laajentamista, verojen korotuksia, julkisten palveluiden asiakasmaksujen korotusta, toisen ja korkeamman asteen koulutuksen maksullisuutta, sosiaaliturvan merkittävää leikkaamista ja eläkkeiden indeksijäädytystä.

Tämä kaikki riippumatta siitä ketkä hallituksessa istuvat, olkaapa hyvä!

Näinhän se tulee olemaan. Siinä on Tytti Tuppuraisella monta kiivasta puheenvuoroa käytettävänä, kun oppositio kyselee leikkausten perusteluja. Siis nimenomaan niiden leikkausten, joita Tytti nyt vimmalla vastustaa ja hallituksessa suorastaan vaatii. Voi olla, että toimeentulotuki menee verolle ja jokaisenoikeus poistuu metsien maapohjan kiinteistöverotuksen myötä samalla kun on pakko unohtaa vihreä siirtymä, jos halutaan vielä ruokaa pöytään, eikä edes välttämättä kotimaista.

Vierailija kirjoitti:

Mahdoton tehtävä, sillä naapurimaa hyökkää kohta tänne suuntaan ja kaikki ainakin sitä pelkää. 

Minä en ainakaan pelkää yhtään naapurin hyökkäystä. Ne ovat slaavilaisten sisäisiä kiistoja, jotka eivät meille kuulu. Pelokas hallitus voi kyllä itse pahimmassa tapauksessa aiheuttaa meille sodan. Pää pitäisi pystyä pitämään kylmänä.

Vierailija kirjoitti:

Ei, kyllä mä tarvitsen enemmän rahaa kuin toivoa.

Toivo tuo työpaikkoja kun me, jotka onnekkaasti on saatu tehdä työtä alamme kuluttaa rahan säilömisen sijaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen samaa mieltä, vaikka sinänsä porvariäänestäjä olen aina ollut. Tällä hetkellä meillä on syvä epätoivon ja tulevaisuudenpelon ilmapiiri. Osa siitä johtuu ulkoisista tekijöistä, osa sisäisistä. Ulkoisille emme kovin paljoa voi, mutta omaa asennettamme voimme parantaa. Tässä on ollut aika iso työ saada kansa herätettyä ymmärtämään että nykyinen meno ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Nyt se herääminen lienee tapahtunut, ja voisimme ruveta juttelemaan siitä, mitä korjaavia toimenpiteitä voisimme tehdä.

Ahkeruutta, yrittäjyyttä ja työntekoahan tässä tarvitaan. Jos vertaa muihin Pohjoismaihin niin Norjalla on öljynsä, Ruotsilla vanha pääomansa ja yrittäjähenkisyytensä, Tanskalla on omat vahvat teollisuudenalat ja aika toimintakykyinen hallitus. Meillä Suomessa on perinteisesti ollut ahkeruus. Sellainen nöyrä, rehellinen puurtaminen, asioiden tekeminen kunnolla ja valittamatta. Nyt tuo asenne on ruvennut loistamaan poissaolollaan. Ilman sitä meillä ei ole mitään mahdollisuutta nousta takaisin aidosti Pohjoismaalaiseksi hyvinvointivaltioksi. Tulot ei yksinkertaisesti riitä. Nyt on viimeinen hetki kääriä hihat.

Ehkä yksi tärkeä osa toivon palautumisessa olisi myös odotusten hallinta. Meidän pitää kollektiivisesti ymmärtää, että tulevat vuosikymmenet tulevat olemaan hieman vähemmän hohdokkaat kuin menneet. Ihan samanlaista yltäkylläisyyttä ei voi nyt odottaa, vaan piirun verran enemmän töitä ja vähemmän elintasoa on se mihin pitäisi asennoitua. Sitä edellisen vuosikymmenen degrowth-ilmiötä. Tosin silloin puhuttiin vaan työnteon vähentämisestä. Nyt tulee maksun aika, eli elintason vastaava tiputus.

Toivottavasti jokainen ymmärtää että tulevaisuudessa ei ole luvassa entisestään _vähemmän_ työaikaa ja _enemmän_ elintasoa, "jonkun muun" kustantamana. Sellaiset odotukset johtavat vain pettymykseen jatkossakin, ja lamaantuneen ilmapiirin jatkumiseen. Toivon kovasti että seuraava hallitus on taitavampi myymään tuon totuuden ihmisille niin että tulevaisuudentoivo kuitenkin säilyisi.

Minä olen sinänsä punavihreä äänestäjä aina ollut, mutta olen kanssasi samaa mieltä, ja analyysisi on minusta tosi hyvä. Jatkaisin sen verran,  että ahkeruuden ja realististen odotusten lisäksi tarvitaan yhteishenkeä ja toistemme arvostamista puolin ja toisin. Yksi nykyhallituksen suurimmista virheistä on vastakkainasettelun lietsominen, räikeimpänä esimerkkinä työttömien syyttely Suomen talouden ongelmista tilanteessa, jossa työtä ei kerta kaikkiaan ole ja hallitus vieläpä itse pahentaa työttömyyttä. 

Ja toiseksi tarvitaan toivoa niin kuin aloittaja sanoo. Seuraavaan hallitukseen pistää nyt moni toivonsa, ja heiltä vaaditaan melkein epäinhimillistä suoritusta, jos he sen pystyvät palauttamaan. Mutta jo se, että kaikkiin kansalaisiin suhtaudutaan arvostaen, myös niihin työttömiin ja vähäiosaisiin, luo toivoa ja yhteishenkeä. Jokainen päivä ensi vaaleihin asti tuntuu pitkältä!

Kommentoinpa sitten minäkin kun olen sitä keskustaa eli en erityisen vasemmisto- tai oikeistolainenkaan. Te kummatkin olette täysin oikeassa, mutta tuota näkemystä en jaa että tämä vihanlietsonta olisi hallituksen aikaansaamaa. Kyllä se nykyoppositio on (osin poislukien keskusta ja etenkin liike nyt) mikä riehaantui heti ns kättelyssä lietsomaan sekä vihaa että vääristelemään monia asioita, jopa pelottelemaankin tavoitteenaan juurikin tämä että suomalaiset muuttuisivat eripuraisiksi ja menettäisivät uskonsa tulevaisuuteen.

Ei tule tapahtumaan. Nyt puretaan urakalla hyvinvointivaltio palasiksi ja kasvatetaan entisestään luokkayhteiskuntaa. Köyhät kyykkyyn!

Oppositio on se joka epätoivoa lietsoo.

Joku asiantuntija laski, että seuraavan kahden peräkkäisen hallituksen pituinen jakso tarvitaan velkaantumisen tasapainottamiseksi. Hallituksessa pitäisi olla kaikki suuret puolueet, koska muuten jatkuva vinkuna ja  turhat lupaukset rahan jaon jatkamisesta tasapainottamisen ja säästämisen sijasta  (kuten ninjat, joiden mielestä työ on tarpeetonta, koska joku muu maksaa ja kaupastakin voi varastaa niiden toisten työntekijöiden maksamat ruuat ym) 

Sinähän vitsin murjasit, niin kauan kuin korruptio on laillistettua politiikassa, niin kauan toivo paremmasta on itsepetosta.

Minä toivon että ihmiset jotka tuntevat olonsa syyllisiksi siitä mitä minä olen kirjoittanut ymmärtäisivät että minä en sano tätä koska haluan heille pahaa, vain koska minä uskon että tämä on heidänkin etu ymmärtää, loppu tulee joko hyvällä tai pahalla, hyvällä ei ole pöydällä korttina pelattavissa loputtomiin.

Ongelma ei ole järjestelmä, ongelma on että sen terveydestä ei enää huolehdita, käytännössä jokainen järjestelmä toimii kun se toteutaan oikein, mutta yksikään ei kestä kun mekanismeja ei suojella, kun eliitille sallitaan laillistettu rikos.

Lobbaukset on lahjuksia eli demokratia on kaupan.

Sisäpiirikauppoja ei valvo enää oikein kukaan, eikä niistä vastuusen joudu.

Eturistiriidat sijoituksissa ajaa käytännössä kaikki poliitikot ajamaan vain oman ja kavereidensa lompakkojen etua.

Työn arvo on irroitettu tekemisestä kikkailuun ja vedonlyöntiin pörsseissä.

Valtionvelka valuu suoraan yksityisille lainaajille.

Lähes kaikki valtion tuottava omaisuus on myyty yksityisille.

Ei ole semmoista järjestelmää joka kestäisi tämmöistä määrää korruptiota.

jokainen korruptioon osallistuva aina sen perustelee itselleen näin, "tämä minun korruptio on niin pientä ja kaikkihan sitä tekee", niistä puroista kasvaa iso joki, postin yksityistämisen olisi kestänyt, taksi-alan tuhoamisen myös, julkisten varojen siirtämisen yksityiseen terveydenhuoltoon, tekevän työn lähettämisen halpa-maihin, ulkomaalaisten raijaamisen tänne halpa-työvoimaks jne jne, mutta kaikki yhtä aikaa on se kusinen soppa jossa me nyt uimme.

Suomi on niitä harvoja valtioita, joissa ei ole korruption ehkäisemiseen keskittynyttä toimielintä. Helppohan siinä on todeta, ettei meillä ole korruptioita, kun kukaan ei sitä tarkkaile eikä tutki. Ei ole siis esittää mitään dataa. Ei valtion sisäpuolelta eikä ulkopuolelta.

Tämän tien päässä on se että täältä tuikataan pörssi ja data-keskukset tuleen ja velat nollataan, työnteon välineet ja korruptoituneen oligarkki-porvariston omaisuus jaetaan uudelleen ja heitä jahdataan pitkin maailmaa vuosikymmen vastuuseen, usko euroon katoaa ja markka tulee takas ja me aloitetaan alusta banaanivaltiona.

Näennäisen itsetuhoisia päätöksiä kuten halpa-työvoimaa ulkomailta tehdään tämän prosessin hidastamiseksi, että se tilanne jäisi jonkun muun korjattavaksi ja itse voi laittaa taskut täyteen ja paeta ulkomaille, valitettavasti koko maailma kärsii samasta ongelmasta, missään ei ole kohta turvallista heille. 

Vierailija kirjoitti:

Ei tule tapahtumaan. Nyt puretaan urakalla hyvinvointivaltio palasiksi ja kasvatetaan entisestään luokkayhteiskuntaa. Köyhät kyykkyyn!

Olen miettinyt, miksi köyhät ei auta toisiaan, mutta varakkaissa perheissä on itsestäänselvää, että lapsia ja sisaruksia autetaan. Köyhät vaativat yhteiskuntaa apuun siinä missä varakkailla lapsia tulee illaksi vahtimaan isoäiti tai kummi. Hyvinvointivaltion piti olla tukena kriireissä, ei koko elämän ajan paapomassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei tule tapahtumaan. Nyt puretaan urakalla hyvinvointivaltio palasiksi ja kasvatetaan entisestään luokkayhteiskuntaa. Köyhät kyykkyyn!

Olen miettinyt, miksi köyhät ei auta toisiaan, mutta varakkaissa perheissä on itsestäänselvää, että lapsia ja sisaruksia autetaan. Köyhät vaativat yhteiskuntaa apuun siinä missä varakkailla lapsia tulee illaksi vahtimaan isoäiti tai kummi. Hyvinvointivaltion piti olla tukena kriireissä, ei koko elämän ajan paapomassa.

Millä vtulla me autetaan ketään kun me ollaan eka muutettu työn perässä joka lähti alta hevonkuuseen ja kun meillä ei ole kykyä huolehtia edes itsestämme?