Lue keskustelun säännöt.
Ikuiset tinderöijät
08.12.2019 |
Mietin, millaisia nämä ihmiset ovat, jotka eivät koskaan pääse Tinderistä pois. Itse olen samanlainen, ja mätsäsin vastikään erään kanssa, jonka kanssa olen mätsännyt jo varmaan neljä kertaa aiemmilla Tinder-tuomioillani.
Hänen kanssaan oli todella mukavaa. Ihastuin pitkästä aikaa aidosti, ja ajattelin, että mieskin tunsi samoin. Olimme kuplassa. Mies kuitenkin muutti toiselle paikkakunnalle, eikä halunnut ryhtyä kaukosuhteeseen. Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. En minäkään halua. Emme kumpikaan näiden muutaman tapaamisen perusteella poistuneet Tinderistä, mutta jäin miettimään. Miksi mieluummin troolaan Tinderiä kuin ottaisin riskin ja tapailisin tätä miestä, vaikkakin toiselta paikkakunnalta? Miksi hän mieluummin troolaa Tinderiä, kuin panostaisi minuun?
Onko Tinderissä pitkään pyörineillä ihmisillä lähtökohtaisesti jonkinasteinen sitoutumiskammo, vai etsitäänkö sieltä katalogista jotain yksisarvista? Itse nimittäin aika usein huomaan etsiväni yksisarvisia, ja taisin löytää yhden, johon nyt en sitten kuitenkaan uskalla panostaa. Tuntuu, että minäkin etsin vain koko ajan jotain parempaa, kuten myöskin miehet, joilla on Tinderissä yhtään potentiaalia.
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Toisaalta nainen pystyy vaikuttamaan enemmän ulkonäköönsä. Miehet arvostavat enemmän mm. timmiä kroppaa, ja naisille on tarjolla lukuisia keinoja trimmata olemusta. Naiset puolestaan katsovat eniten geneettisiä seikkoja kuten pituus, joihin ei voi vaikuttaa.
"Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi"
Otat huomioon vain kolikon yhden puolen. Kun sanot että miehellä on mahdollisuus vaikuttaa kysyntään nostamalla sosioekonomista statusta, unohdat että se tarkoittaa myös velvollisuutta menestyä. Nainen voi ajelehtia huuhaakurssilta toiselle ja olla silti huippusuosittu, mieheltä odotetaan tekoja.
Siksi toisekseen sosioekonominen status on nollasummapeliä. Kun yksi mies nousee keskiarvon yläpuolelle, tippuu toinen sen alapuolelle. Vertaa tätä siihen että kaikki naiset voisivat olla normaalipainoisia, tai peräti hoikkia.
"ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä"
Siksi naisen asema onkin parempi iässä jossa naiset ovat hedelmällisimmillään. Mutta jos naisen tasoetu perustuu mahdollisuuteen lisääntyä, miksi se säilyisi vanhempana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tinderin hienous on mielestäni siinä, että siellä on helpompi tavata ns. samankaltaisia tyyppejä, joita ei jostain syystä irl tapaisi tai ainakin tarjontaa on enemmän. Jos vain haluaa kauniin/komean/rikkaan miehen, niin olet todennäköisesti kumppaniehdokkaana hieman tylsää seuraa. Yhteiset jutut ne lähentävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Toisaalta nainen pystyy vaikuttamaan enemmän ulkonäköönsä. Miehet arvostavat enemmän mm. timmiä kroppaa, ja naisille on tarjolla lukuisia keinoja trimmata olemusta. Naiset puolestaan katsovat eniten geneettisiä seikkoja kuten pituus, joihin ei voi vaikuttaa.
"Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi"
Otat huomioon vain kolikon yhden puolen. Kun sanot että miehellä on mahdollisuus vaikuttaa kysyntään nostamalla sosioekonomista statusta, unohdat että se tarkoittaa myös velvollisuutta menestyä. Nainen voi ajelehtia huuhaakurssilta toiselle ja olla silti huippusuosittu, mieheltä odotetaan tekoja.
Siksi toisekseen sosioekonominen status on nollasummapeliä. Kun yksi mies nousee keskiarvon yläpuolelle, tippuu toinen sen alapuolelle. Vertaa tätä siihen että kaikki naiset voisivat olla normaalipainoisia, tai peräti hoikkia.
"ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä"
Siksi naisen asema onkin parempi iässä jossa naiset ovat hedelmällisimmillään. Mutta jos naisen tasoetu perustuu mahdollisuuteen lisääntyä, miksi se säilyisi vanhempana?
Juuri näin, puit ajatukseni sanoiksi todella hyvin.
Pariutumisen suhteen olisin mielummin nainen. Tarvitsisi vain pitää kroppa timmin hoikkana niin suosio on taattu. Mies ei hyödy salilla treenatusta atleettisesta kropasta juuri yhtään ja itse ainakin haluan atleettisena miehenä edes hoikan liikunnasta kiinnostuneen naisen.
Pariutumisessa se menee valitettavasti aina niin, että taso>samankaltaisuus.
Minä olisin elämäntavoiltani samankaltainen urheilullisen naisen kanssa, mutta urheilullinen nainen on minua tasokkaampi ja hänelle ei kelpaa urheilullinen mies vaan hän edellyttää myös komeaa naamaa ja pituutta ja statusta ja rahaa.
Eli se tavallinen tarina.
Ap tapailee Tinderissä itseän tasokkaampia miehiä, joille seksi ja kevytsuhteet kelpaavat.
Ne miehet jotka haluaisivat vaikiintua, eivät ap:ta kiinnosta. Vain ne ylempitasoiset joille ap on nainen C tai D.
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tasojankkaajat ovat niitä, jotka kuvittelevat olevansa korkeampitasoisia, kuin ovatkaan. Dunning-Krugerin efekti.
Esimerkiksi itse sain juuri pakit lyhyeltä ja epäviehkolta mieheltä, jolla on itsestään edustavia kuvia somessa. Hän siis pääsee usein treffeille, mutta saa paljon pakkeja. Tavan insinööri, joten ei edes sillä saralla mitenkään spessu. Olen siis saanut itseäni huomattavasti "alempitasoisilta" miehiltä pakkeja, mutta minusta ovat kiinnostuneet itseäni huomattavasti parempitasoiset miehet, kuin itse olen tai nämä minulle pakkeja laukoneet "alfat". Ja jos joskus olen itseäni paremmilta miehiltä saanutkin pakit, se on tehty herrasmiesmäisesti ja ystävällisesti. Toisinkuin nämä toiset hattivatit.
Tässäkin langassa näkyy ettei tasojen tunnustaminen johda itsepetokseen, pikemminkin päinvastoin eli ollaan hyvin tietoisia myös omista rajoitteista. Kauniita ja tasokkaita ihmisiä harvemmin torpataan, joten siksi eivät kai edes tunnista koko mekaniikkaa ollenkaan ja on helppo pitää yllä jotain kauniiksi maalattua todellisuuskäsitystä, jossa ihastuminen ja rakastuminen eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Sattumalta vain komeat ja kauniit päätyvät yhteen ja sitten arkisemmat keskenään.
Olitko sinä sitten kiinnostunut tuosta miehestä, jota kuvasit epäviehkoksi ja lyhyeksi perusinssiksi? Vaikuttaa siltä, että joko mies tasotietoisena huomasi että olet liian korkealla ja jääväsi itsensä (en olisi halunnutkaan -defenssi päällä) tai sitten päinvastoin, eli kuvittelet oman tasosi aivan liian korkeaksi verrattuna siihen mitä se todellisuudessa on. Jos insinööri on sinulle perusjuttu, niin olet luultavasti itse korkeasti koulutettu ja virheellisesti oletat sen nostavan tasoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli se tavallinen tarina.
Ap tapailee Tinderissä itseän tasokkaampia miehiä, joille seksi ja kevytsuhteet kelpaavat.
Ne miehet jotka haluaisivat vaikiintua, eivät ap:ta kiinnosta. Vain ne ylempitasoiset joille ap on nainen C tai D.
Tavismiehenä voin vahvistaa tämän.
Tindertreffeillä kun käy niin välillä naiset valittelevat, että löytävät vain varattuja tai vain seksin perässä olevia miehiä. Mietin jo mielessäni, että tilaisuuteni on tullut, koska minähän olen sitoutumishaluinen vapaa sinkkumies :)
Mitä tapahtuu treffien jälkeen? Naiselta tulee viesti, että "vaikutat mukavalta, mutta.."
Kun en ole se tasokas panomies joita naiset tavoittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Toisaalta nainen pystyy vaikuttamaan enemmän ulkonäköönsä. Miehet arvostavat enemmän mm. timmiä kroppaa, ja naisille on tarjolla lukuisia keinoja trimmata olemusta. Naiset puolestaan katsovat eniten geneettisiä seikkoja kuten pituus, joihin ei voi vaikuttaa.
"Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi"
Otat huomioon vain kolikon yhden puolen. Kun sanot että miehellä on mahdollisuus vaikuttaa kysyntään nostamalla sosioekonomista statusta, unohdat että se tarkoittaa myös velvollisuutta menestyä. Nainen voi ajelehtia huuhaakurssilta toiselle ja olla silti huippusuosittu, mieheltä odotetaan tekoja.
Siksi toisekseen sosioekonominen status on nollasummapeliä. Kun yksi mies nousee keskiarvon yläpuolelle, tippuu toinen sen alapuolelle. Vertaa tätä siihen että kaikki naiset voisivat olla normaalipainoisia, tai peräti hoikkia.
"ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä"
Siksi naisen asema onkin parempi iässä jossa naiset ovat hedelmällisimmillään. Mutta jos naisen tasoetu perustuu mahdollisuuteen lisääntyä, miksi se säilyisi vanhempana?
Juuri näin, puit ajatukseni sanoiksi todella hyvin.
Pariutumisen suhteen olisin mielummin nainen. Tarvitsisi vain pitää kroppa timmin hoikkana niin suosio on taattu. Mies ei hyödy salilla treenatusta atleettisesta kropasta juuri yhtään ja itse ainakin haluan atleettisena miehenä edes hoikan liikunnasta kiinnostuneen naisen.
Pariutumisessa se menee valitettavasti aina niin, että taso>samankaltaisuus.
Minä olisin elämäntavoiltani samankaltainen urheilullisen naisen kanssa, mutta urheilullinen nainen on minua tasokkaampi ja hänelle ei kelpaa urheilullinen mies vaan hän edellyttää myös komeaa naamaa ja pituutta ja statusta ja rahaa.
Ohjeestasi ei olisi ollut mitään hyötyä minulle, joka hain miestä jolle naisessa on tärkeää ihan muut asiat kuin timmi, hoikka kroppa. Sellaisen löysinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oman kokemukseni mukaan tasojankkaajat ovat niitä, jotka kuvittelevat olevansa korkeampitasoisia, kuin ovatkaan. Dunning-Krugerin efekti.
Esimerkiksi itse sain juuri pakit lyhyeltä ja epäviehkolta mieheltä, jolla on itsestään edustavia kuvia somessa. Hän siis pääsee usein treffeille, mutta saa paljon pakkeja. Tavan insinööri, joten ei edes sillä saralla mitenkään spessu. Olen siis saanut itseäni huomattavasti "alempitasoisilta" miehiltä pakkeja, mutta minusta ovat kiinnostuneet itseäni huomattavasti parempitasoiset miehet, kuin itse olen tai nämä minulle pakkeja laukoneet "alfat". Ja jos joskus olen itseäni paremmilta miehiltä saanutkin pakit, se on tehty herrasmiesmäisesti ja ystävällisesti. Toisinkuin nämä toiset hattivatit.
Tässäkin langassa näkyy ettei tasojen tunnustaminen johda itsepetokseen, pikemminkin päinvastoin eli ollaan hyvin tietoisia myös omista rajoitteista. Kauniita ja tasokkaita ihmisiä harvemmin torpataan, joten siksi eivät kai edes tunnista koko mekaniikkaa ollenkaan ja on helppo pitää yllä jotain kauniiksi maalattua todellisuuskäsitystä, jossa ihastuminen ja rakastuminen eivät noudata minkäänlaisia rajoja. Sattumalta vain komeat ja kauniit päätyvät yhteen ja sitten arkisemmat keskenään.
Olitko sinä sitten kiinnostunut tuosta miehestä, jota kuvasit epäviehkoksi ja lyhyeksi perusinssiksi? Vaikuttaa siltä, että joko mies tasotietoisena huomasi että olet liian korkealla ja jääväsi itsensä (en olisi halunnutkaan -defenssi päällä) tai sitten päinvastoin, eli kuvittelet oman tasosi aivan liian korkeaksi verrattuna siihen mitä se todellisuudessa on. Jos insinööri on sinulle perusjuttu, niin olet luultavasti itse korkeasti koulutettu ja virheellisesti oletat sen nostavan tasoasi.
En ollut. Mutta kyllähän pakit aina korpeaa, vaikkei tyyppi itseä kiinnostaisi.
Insinööri ei nyt ole mitenkään ihan huiman korkeasti koulutettu. DI kyllä. Eikä koulutukswlla ole mitään merkitystä, jos on sydämeltään juntti.
Vierailija kirjoitti:
Eli se tavallinen tarina.
Ap tapailee Tinderissä itseän tasokkaampia miehiä, joille seksi ja kevytsuhteet kelpaavat.
Ne miehet jotka haluaisivat vaikiintua, eivät ap:ta kiinnosta. Vain ne ylempitasoiset joille ap on nainen C tai D.
Huvittavaa, kuinka oletusarvona on se, että nainen ei voisi haluta vain silmäillä tarjontaa ja odottaa, kunnes kohdalle tulee sellainen, joka kolahtaa. Painaa siinä sitten välillä niitä C ja D -vaihtoehtoja. Eiköhän AP:kin tässä toimi ihan samalla tavalla, kuin ne teidän kadehtimat "j_änn:ikset".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli se tavallinen tarina.
Ap tapailee Tinderissä itseän tasokkaampia miehiä, joille seksi ja kevytsuhteet kelpaavat.
Ne miehet jotka haluaisivat vaikiintua, eivät ap:ta kiinnosta. Vain ne ylempitasoiset joille ap on nainen C tai D.
Huvittavaa, kuinka oletusarvona on se, että nainen ei voisi haluta vain silmäillä tarjontaa ja odottaa, kunnes kohdalle tulee sellainen, joka kolahtaa. Painaa siinä sitten välillä niitä C ja D -vaihtoehtoja. Eiköhän AP:kin tässä toimi ihan samalla tavalla, kuin ne teidän kadehtimat "j_änn:ikset".
Jos naiset toimisivat noin, ei oltaisi tilanteessa jossa:
- Tinderissä miehistä pärjää vain 11,5%, naisista 80%
- naiset saavat n. kymmenkertaisesti tykkäyksiä
Selkeästi kuvio on että miehet tykkäilevät kaikista, kun taas naiset valikoivat ja tykkäävät vain parhaista miehistä. Mutta koska parhaita miehiä on vähemmän kuin heistä tykkääviä naisia, totta kai sen jälkeen on miesten vuoro olla valikoivia. Miehet haluavat ensin verkot täyteen saalista, vasta sen jälkeen katsotaan kuka kiinnostaa ja kuka ei.
Jokainen varmaankin tajuaa ettei top 11,5% miehistä riitä kumppaneita 80% naisista. Suurin osa jää panoiksi, ghostatuiksi, jne.
Paljonpuhuva oli suomalainen testi jossa perusnätti kolmekymppinen perheenäiti teki mahdollisimman geneerisen profiilin ja tykkäsi ensimmäisistä 300 miehestä. 250/300 tykkäsi takaisin. Jopa tärähtäneellä kuvalla jossa ei näkynyt kasvoja ollenkaan, tykkäyksiä tuli 160/300.
Ei ihme että naisille syntyy illuusio valinnanvarasta ja ysin miehetkin alkavat näyttämään C- ja D-tason miehiltä. Todellisuudessa kuitenkin sillä miesjoukolla joka saa tykkäyksiä, on mistä valita.
Tämähän alkaa olemaan yleinen ilmiö.
Ikää 35 tai enemmän, asuu pk-seudulla. Koulutettu, vastuullisessa kansainvälisessä työssä (tätä painotetaan joka kerta), matkustellut useassa maassa, jne.
Eli huippusaalis. Nyt olisi aika pariutua. Ja kun on kauan odoteltu, odotukset kumppanista ovat eri luokkaa kuin nuorempana. Ja nousevat koko ajan. Melko lailla täydellinen pitää olla, täydellisyyden tavoitteluun kun on kouluajoista asti totuttu.
Asiassa on vain yksi ongelma. Kuvattu citysinkku ei ole mies, vaan nainen.
Vaikka muuten onkin tehty elämässä hyvää työtä, yksi asia on jäänyt oppimatta. Nimittäin se että naisten markkina-arvoon vaikuttavat eri asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
121212 kirjoitti:
Tämähän alkaa olemaan yleinen ilmiö.
Ikää 35 tai enemmän, asuu pk-seudulla. Koulutettu, vastuullisessa kansainvälisessä työssä (tätä painotetaan joka kerta), matkustellut useassa maassa, jne.
Eli huippusaalis. Nyt olisi aika pariutua. Ja kun on kauan odoteltu, odotukset kumppanista ovat eri luokkaa kuin nuorempana. Ja nousevat koko ajan. Melko lailla täydellinen pitää olla, täydellisyyden tavoitteluun kun on kouluajoista asti totuttu.
Asiassa on vain yksi ongelma. Kuvattu citysinkku ei ole mies, vaan nainen.
Vaikka muuten onkin tehty elämässä hyvää työtä, yksi asia on jäänyt oppimatta. Nimittäin se että naisten markkina-arvoon vaikuttavat eri asiat.
Ei taida sitä uraa tekevää koulutettua naista kiinnostaa, mistä hänen arvonsa sinun ja aatetovereittesi mielestä muodostuu.
Edellinen mainitsi myös tärkeän tekijän joka pitää yllä illuusiota omasta tasosta.
Cityspinsteri voi treffailla niiden tasokkaiden "oman kaltaistensa" miesten kanssa ja kuvitella että kunhan on saatu lisää koulutusta, parempi työ ja saavutettu vakiintuneempi elämäntilanne, voisi valkata niistä parhaan parisuhteseen ja avioliittoon.
Mitä nainen ei ole tajunnut on SeksiMA:n ja ParisuhdeMA:n välinen ero, joista SeksiMA on aina naisella huomattavasti korkeampi. Itse asiassa toisin kuin monet naiset kuvittelevat, ero SeksiMA:n ja ParisuhdeMA:n välillä kasvaa sitä mukaa kun ikää tulee lisää.
Kun 36v uranainen päättää lopulta etsiä vakavaa suhdetta, alkaakin hän ihmetellä miksi miehet eivät halua sitoutua. Miksi ne miehet nyt ovat tuollaisia? Nainen ei ole tajunnut että vastaavat miehet kyllä sitoutuvat - häntä nuorempien ja kauniimpien naisten kanssa. Tinderissä on jäljellä vain pelimiehet ja tavikset. Laadukkaat ja sitoutumishaluiset uramiehet on viety jo kauan sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Tämähän alkaa olemaan yleinen ilmiö.
Ikää 35 tai enemmän, asuu pk-seudulla. Koulutettu, vastuullisessa kansainvälisessä työssä (tätä painotetaan joka kerta), matkustellut useassa maassa, jne.
Eli huippusaalis. Nyt olisi aika pariutua. Ja kun on kauan odoteltu, odotukset kumppanista ovat eri luokkaa kuin nuorempana. Ja nousevat koko ajan. Melko lailla täydellinen pitää olla, täydellisyyden tavoitteluun kun on kouluajoista asti totuttu.
Asiassa on vain yksi ongelma. Kuvattu citysinkku ei ole mies, vaan nainen.
Vaikka muuten onkin tehty elämässä hyvää työtä, yksi asia on jäänyt oppimatta. Nimittäin se että naisten markkina-arvoon vaikuttavat eri asiat.
Ei taida sitä uraa tekevää koulutettua naista kiinnostaa, mistä hänen arvonsa sinun ja aatetovereittesi mielestä muodostuu.
Tuntuu kiinnostavan kun jatkuvasti kysellään miksi ei löydy kiinnostavaa ja sitoutumishaluista miestä.
121212 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
121212 kirjoitti:
Tämähän alkaa olemaan yleinen ilmiö.
Ikää 35 tai enemmän, asuu pk-seudulla. Koulutettu, vastuullisessa kansainvälisessä työssä (tätä painotetaan joka kerta), matkustellut useassa maassa, jne.
Eli huippusaalis. Nyt olisi aika pariutua. Ja kun on kauan odoteltu, odotukset kumppanista ovat eri luokkaa kuin nuorempana. Ja nousevat koko ajan. Melko lailla täydellinen pitää olla, täydellisyyden tavoitteluun kun on kouluajoista asti totuttu.
Asiassa on vain yksi ongelma. Kuvattu citysinkku ei ole mies, vaan nainen.
Vaikka muuten onkin tehty elämässä hyvää työtä, yksi asia on jäänyt oppimatta. Nimittäin se että naisten markkina-arvoon vaikuttavat eri asiat.
Ei taida sitä uraa tekevää koulutettua naista kiinnostaa, mistä hänen arvonsa sinun ja aatetovereittesi mielestä muodostuu.
Tuntuu kiinnostavan kun jatkuvasti kysellään miksi ei löydy kiinnostavaa ja sitoutumishaluista miestä.
Jatkuvasti? Missä todellisuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se naisen taso sitten muodostuu?
En tiedä, miksi edes kysyin.
ikä, ulkonäkö, luonne.
Argh, aina tulee hirveät paineet pariutua kun kuulee iän mainittavan....
N23
121212 kirjoitti:
Edellinen mainitsi myös tärkeän tekijän joka pitää yllä illuusiota omasta tasosta.
Cityspinsteri voi treffailla niiden tasokkaiden "oman kaltaistensa" miesten kanssa ja kuvitella että kunhan on saatu lisää koulutusta, parempi työ ja saavutettu vakiintuneempi elämäntilanne, voisi valkata niistä parhaan parisuhteseen ja avioliittoon.
Mitä nainen ei ole tajunnut on SeksiMA:n ja ParisuhdeMA:n välinen ero, joista SeksiMA on aina naisella huomattavasti korkeampi. Itse asiassa toisin kuin monet naiset kuvittelevat, ero SeksiMA:n ja ParisuhdeMA:n välillä kasvaa sitä mukaa kun ikää tulee lisää.
Kun 36v uranainen päättää lopulta etsiä vakavaa suhdetta, alkaakin hän ihmetellä miksi miehet eivät halua sitoutua. Miksi ne miehet nyt ovat tuollaisia? Nainen ei ole tajunnut että vastaavat miehet kyllä sitoutuvat - häntä nuorempien ja kauniimpien naisten kanssa. Tinderissä on jäljellä vain pelimiehet ja tavikset. Laadukkaat ja sitoutumishaluiset uramiehet on viety jo kauan sitten.
Jos olisin itse erityisen tasokas mies niin en edes katsoisi +30v naisia päin. Itse nyt vain satun viehättymään eniten juuri 18-25v naisista. Tajuaakohan naiset itse miten paljon ikä vaikuttaa miehen kiinnostukseen.
Vierailija kirjoitti:
Sellaiset ei tunnu paria löytävän, jotka eivät anna kenellekään mahdollisuutta, vaan etsivät just jotain "yksisarvista".
Ja monet tuollaiset löytävät aina sen uuden "yksisarvisen" ollessaan vielä parisuhteessa sen edellisen ihanan yksisarvisen kanssa. Niin sanotusti vaihtavat lennosta aina uuteen, mielellään useita kertoja vuodessa.
Pitäisikö hyvännäköisen ja koulutetun naisen ottaa sitten ruma ja kouluttamaton mies, ettei jäisi yksin?
Ihan yhtä kulttuurisidonnaista ja subjektiivista on se miten tasokas on ammatti X. Kuitenkin tietyt ammatit (miehillä) ja tietyn tyyppinen ulkonäkö tai luonne (naisilla & miehillä) lisäävät kysyntää paremmin.