Lue keskustelun säännöt.
Ikuiset tinderöijät
08.12.2019 |
Mietin, millaisia nämä ihmiset ovat, jotka eivät koskaan pääse Tinderistä pois. Itse olen samanlainen, ja mätsäsin vastikään erään kanssa, jonka kanssa olen mätsännyt jo varmaan neljä kertaa aiemmilla Tinder-tuomioillani.
Hänen kanssaan oli todella mukavaa. Ihastuin pitkästä aikaa aidosti, ja ajattelin, että mieskin tunsi samoin. Olimme kuplassa. Mies kuitenkin muutti toiselle paikkakunnalle, eikä halunnut ryhtyä kaukosuhteeseen. Toisaalta ymmärrän, toisaalta en. En minäkään halua. Emme kumpikaan näiden muutaman tapaamisen perusteella poistuneet Tinderistä, mutta jäin miettimään. Miksi mieluummin troolaan Tinderiä kuin ottaisin riskin ja tapailisin tätä miestä, vaikkakin toiselta paikkakunnalta? Miksi hän mieluummin troolaa Tinderiä, kuin panostaisi minuun?
Onko Tinderissä pitkään pyörineillä ihmisillä lähtökohtaisesti jonkinasteinen sitoutumiskammo, vai etsitäänkö sieltä katalogista jotain yksisarvista? Itse nimittäin aika usein huomaan etsiväni yksisarvisia, ja taisin löytää yhden, johon nyt en sitten kuitenkaan uskalla panostaa. Tuntuu, että minäkin etsin vain koko ajan jotain parempaa, kuten myöskin miehet, joilla on Tinderissä yhtään potentiaalia.
Kommentit (87)
Tasojankkaajalle ei kannata vastata, se on vakavasti mt-ongelmainen ressukka, joka tarvitsisi hoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin ehkä yrittää pitää tähän mieheen yhteyttä, mutta en halua tyrkyttää itseäni. Tuntuu vähän haljulta deittailla muita samaan aikaan, kun olen tosi ihastunut tähän mieheen. Ehkä ihastus menee ohi aikanaan, tai sitten tästä kehkeytyy jotain.
Ap
Niin no mitä jos kertoisit sille miehelle? Jos ihmiset vain osaisi puhua toisilleen suoraan sen sijaan että vatvovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on ihmisten tasoista kiinni.
Itse olen ollut jo vuosia tinderissä ja se menee aina niin että jos pääsen treffeille viehättävän naisen kanssa niin häneltä tulee kaveripakit ja jos käyn treffeillä naisen kanssa josta näen jo etukäteen että tuskin viehätyn hänestä niin hän haluaa jatkoa.
Kaikki tavoittelee niitä henkilöitä joihin ei oma taso riitä.
Tasojankkaaja.
Tunnen erään miehen, joka on duunarihommissa, kolho hongankolistaja ja äärettömän raskassoutuinen, lisäksi myös minuuttimuna. Tämä deittailee järjestetään pelkkiä tasokkaita naisia (lääkäreitä, asianajajia), ja antaa heille pakkeja tuon tuosta. Ovatko nuo naiset siis tätä miestä "alempitasoisia"?
Tämä on vale.
Vierailija kirjoitti:
Mistä se naisen taso sitten muodostuu?
En tiedä, miksi edes kysyin.
ikä, ulkonäkö, luonne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se naisen taso sitten muodostuu?
En tiedä, miksi edes kysyin.
ikä, ulkonäkö, luonne.
Ainoastaan yksi näistä on universaalisti ja objektiivisesti määriteltävissä, muut arvotetaan subjektiivisesti ja kulttuurisidonnaisesti. Täten totean tasojankkaamisen tyhjänpäiväiseksi ja perusteettomaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on ihmisten tasoista kiinni.
Itse olen ollut jo vuosia tinderissä ja se menee aina niin että jos pääsen treffeille viehättävän naisen kanssa niin häneltä tulee kaveripakit ja jos käyn treffeillä naisen kanssa josta näen jo etukäteen että tuskin viehätyn hänestä niin hän haluaa jatkoa.
Kaikki tavoittelee niitä henkilöitä joihin ei oma taso riitä.
Näinhän se on. Jos olet tavallinen ihminen, niin aina löytyy parempia ja huonompia ja jokaisella on jokin raja, jonka alla olevat eivät kelpaa. Valitettavasti ne itsestä tosissaan kiinnostuneet löytyy niin miehillä kuin naisillakin useasti juuri tämän rajan alta. Mitä korkeammat kriteerit, niin sitä epätodennäköisempää parisuhteen löytäminen on. Parisuhteen löytämistä helpottaa, jos itsellä on kumppanille paljon annettavaa. Monen pitäisikin miettiä ovatko nämä edes etäisesti samalla tasolla.
Tinder on miesten taivas ja tuonela. 95% miehistä swaippaa aina että jepa, muttei saa koskaan yhtäkään vastakaikua. 5% swaippaa myös jepa ja kaikki ovat näistä miehistä kiinnostuneita. Sitten ne käy panosilla ja naiset vollottaa kun kaikki miehet on sikoja. No ei ole ne 95%, mutta kun just ne ei ketään kiinnosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Vierailija kirjoitti:
No miksi tuon miehen olisi pitänyt panostaa sinuun? Etädeittailu on todella raskasta. Pitäisi käyttää poskettomasti aikaa viesteilyyn, että tuntee olevansa jossakin yhteydessä siihen toiseen. Tai näin ainakin minulla. Ja aikataulujen sovittaminen, kun ei voi lähteä vain illalla käymään toisen luona ja palata omaan kotiin. Saisi olla parin deitin perusteella todella kovat tunteet, jos sellaiseen ruljanssiin jaksaa lähteä.
Hassu ajatus. Meille riitti kyllä yksi puhelu päivässä, illalla ennen nukkumaanmenoa. Viikonloput ja lomat vietettiin yhdessä ja usein tavattiin viikollakin yhtenä iltana, ei toki aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Älä nyt hyvä ihminen usko tuohon tasojankkaukseen! Itse en ole aikuisiällä seurustellut miehen kanssa, jolle ei olisi ollut tärkeää, että olen koulutettu ja työelämässä ja ansaitsen sen verran, että meillä on suht sama elintaso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman kokemukseni mukaan tasojankkaajat ovat niitä, jotka kuvittelevat olevansa korkeampitasoisia, kuin ovatkaan. Dunning-Krugerin efekti.
Esimerkiksi itse sain juuri pakit lyhyeltä ja epäviehkolta mieheltä, jolla on itsestään edustavia kuvia somessa. Hän siis pääsee usein treffeille, mutta saa paljon pakkeja. Tavan insinööri, joten ei edes sillä saralla mitenkään spessu. Olen siis saanut itseäni huomattavasti "alempitasoisilta" miehiltä pakkeja, mutta minusta ovat kiinnostuneet itseäni huomattavasti parempitasoiset miehet, kuin itse olen tai nämä minulle pakkeja laukoneet "alfat". Ja jos joskus olen itseäni paremmilta miehiltä saanutkin pakit, se on tehty herrasmiesmäisesti ja ystävällisesti. Toisinkuin nämä toiset hattivatit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on ihmisten tasoista kiinni.
Itse olen ollut jo vuosia tinderissä ja se menee aina niin että jos pääsen treffeille viehättävän naisen kanssa niin häneltä tulee kaveripakit ja jos käyn treffeillä naisen kanssa josta näen jo etukäteen että tuskin viehätyn hänestä niin hän haluaa jatkoa.
Kaikki tavoittelee niitä henkilöitä joihin ei oma taso riitä.
Näinhän se on. Jos olet tavallinen ihminen, niin aina löytyy parempia ja huonompia ja jokaisella on jokin raja, jonka alla olevat eivät kelpaa. Valitettavasti ne itsestä tosissaan kiinnostuneet löytyy niin miehillä kuin naisillakin useasti juuri tämän rajan alta. Mitä korkeammat kriteerit, niin sitä epätodennäköisempää parisuhteen löytäminen on. Parisuhteen löytämistä helpottaa, jos itsellä on kumppanille paljon annettavaa. Monen pitäisikin miettiä ovatko nämä edes etäisesti samalla tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tinder on miesten taivas ja tuonela. 95% miehistä swaippaa aina että jepa, muttei saa koskaan yhtäkään vastakaikua. 5% swaippaa myös jepa ja kaikki ovat näistä miehistä kiinnostuneita. Sitten ne käy panosilla ja naiset vollottaa kun kaikki miehet on sikoja. No ei ole ne 95%, mutta kun just ne ei ketään kiinnosta.
Näissä kahdessa viestissä kiteytyy hyvin pariutumisen karu totuus.
Olen nyt itse aloittanut vähentämään omia pinnallisia naiskriteerejä, koska en jaksa vastaanottaa enää lisää kaveripakkeja. Tänään onkin treffit naisen kanssa joka on vähän niin ja näin. En tiedä pystynkö ihastumaan tuon näköiseen, mutta pakko yrittää.
Kyllä siellä Tinderissä vaan syntyy suhteita. Kolme naispuolista kaveriani on sitä käyttänyt, ja jokainen on löytänyt sieltä pitkäaikaisen kumppanin. Yhdellä on jo pari lastakin Tinder-miehensä kanssa.
Kukaan näistä miehistä ei ole ulkoisesti mikään adonis (on kaljua, ylipainoa, lihaksettomuutta) vaan ovat hyvinkin "samaa tasoa" naistensa kanssa. Mutta kaikki ovat työssäkäyviä keskituloisia, kaksi myös korkeakoulutettuja. Samoin kuin siis nämä kaverini.
Kaikki ovat myös ns. samasta puusta veistettyjä parinsa kanssa, nörtti löysi nörtin ja himoulkoilija himoulkoilijan. Uskoisin että siinä se salaisuus onkin, Tinderissä ja parinvalinnassa yleensäkin tuntuu helposti käyvän niin että jos ihminen on ihan umpitavallinen ("hajuton ja mauton") niin ei tahdo löytyä sitä jonka kanssa natsaisi kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä, mistä sen parinsa löytää? Tinderiä demonisoidaan ihan turhaan.
Ei ole väliä mistä löytää tai miten. Tämä maailma kaipaa enemmän rakkautta ja välittämistä. Valitettavasti kuitenkin itse kuulun henkilöihin joka toivoisi että Tinder lopetettaisiin kokonaan. Se on aiheuttanut sen että mahdollisiin kumppaniehdokkaisiin ei jakseta tutustua tarpeeksi että parisuhde syntyisi, koska aina nurkan takana voi olla mukamas parempi. Plus kun mietitään kuinka pinnallinen paikka Tinder on, niin en usko että sieltä saadaan syviä kestäviä suhteita. Vaikka olen täälläkin palstalla lukenut mukamas pitkiä parisuhteita Tinderin kautta. Väitän että suurin osa kestävistä ja pitkistä suhteista jotka ovat syntyneet deitti palveluiden kautta, ovat aivan jostain muualta kuin Tinderistä.
Ei vika ole tinderissä vaan sen käyttäjissä. Jos eivät tuolla olisi etsimässä aina vain jotain parempaa niin sitten olisivat muualla.
Ja ne jotka vain pinnallisista syistä solmii suhteen ovat aina voineet tehdä se ilman tinderiä.
Niille jotka taas osaa homman ja aidosti haluavat tutustua ihmisiin tuo on todella hyvä ja nopea väline siihen.
Minä uskon että Tinder voi saada hyvänkin tyypin pään vähän sekaisin. Kumppanin löytäminen ei tunnu enää sattumanvaraiselta ja onnekkaalta, kun on kätevä puhelinsovellus jossa näyttää olevan yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista koko ajan tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä se naisen taso sitten muodostuu?
En tiedä, miksi edes kysyin.
ikä, ulkonäkö, luonne.
Ainoastaan yksi näistä on universaalisti ja objektiivisesti määriteltävissä, muut arvotetaan subjektiivisesti ja kulttuurisidonnaisesti. Täten totean tasojankkaamisen tyhjänpäiväiseksi ja perusteettomaksi.
Ulkonäössä ja luonteessakin on hyvin pitkälti universaaleja seikkoja, subjektiivinen vaihtelu on niissä melko toissijaista. Lisäksi ihmisen defenssimekanismikin suojelee, joten pinnallisesti on helppo sanoa että en olisi noin kauniista tykännytkään. Joten tasot pätevät edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pitkäksi teidän välimatkanne sitten kasvoi? Itse seurustelin ensimmäiset neljä vuotta nykyisen puolisoni kanssa niin, että asuimme eri paikkakunnilla. Välimatkaa oli julkisilla matkustaen 1,5 tuntia. Mutta olen aiemmin seurustellut 1,5 vuotta myös toisessa maassa asuvan miehen kanssa eikä sekään suhde kaatunut välimatkaan.
Parisen tuntia julkisilla myös. Mutta oma työni vie välistä ulkomaille, joten saattaa tulla kuukausien väli tapaamisissa. Olen kyllä huomannut, että tunteeni ovat lähteneet viilenemään, kun en tiedä, milloin häntä voisin edes nähdä. Molemmilla on omat kiireet.
En uskalla kertoa tuntemuksistani, koska tiedän miehen kannan jo valmiiksi. En usko hänen muuttavan mieltään.
Tasojankkaamisesta:
Mielestäni on outoa, että naisen arvon parisuhteessa määrittää niinkin toisarvoiset asiat, kuin vaikkapa ulkonäkö tai ikä, joihin ei itse voi vaikuttaa. Miesten pärjäämiseen sen sijaan vaikuttaa ura ja varakkuus, joihin he pystyvät itse suoraan vaikuttamaan. Mielestäni outoa, että naisen asema näillä katsannoilla olisi miestä huonompi, kun naisia on tosiaan vähemmän ja ihmiskunnan tulevaisuus riippuu ihan naisen halukkuudesta lisääntyä tai olla lisääntymättä.
Ap
Outoa tai ei, niin luonto toimii kuitenkin. Viehätysmekanismimme kun ovat peräisin ajalta jolloin uramahdollisuudet olivat metsästäjä tai keräilijä. Silloin ratkaisee se, että nainen on hyvän ja hedelmällisen ikäinen ja näköinen. Sama pätee tosin mieheenkin, mutta sen lisäksi miehen täytyy olla pätevä pitämään naisensa ravittuna ja turvassa. Siksi mies voi sosiaalisella statuksella kompensoida ulkonäön heikkouksia tiettyyn rajaan saakka.
Mistä se naisen taso sitten muodostuu?
En tiedä, miksi edes kysyin.