Te tietoisesti lapsettomat: kuka teidät hoitaa vanhana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä tiedä kuka minua hoitaa vanhana, miten sen voisi tietää?

Lisääntymällä. Luonnossakin poikaset hoitavat äitejään heidän vanhuuden päivillään. Siellä ei tarvita mitään julkisia palveluita, eikä ole terveysmenoja.

Hähä. Sinulle on tulossa ankea herätys vanhetessasi. 

Vierailija kirjoitti:

Pyyhkiikö teidän lapsenne teidän takapuolet?

Nimenomaan. Onneksi ei ole yhtään itsekäs syy lisääntymiselle...? 😆 ja sitten syytetään veloja "itsekkyydestä". LOL

Lapseton on Suomessa nettomaksaja jo alle keskituloisena. Me olemme vanhuuden hoitomme jo maksaneet.

Vierailija kirjoitti:

En minä tiedä kuka minua hoitaa vanhana, miten sen voisi tietää?

Jotkut ovat selvännäkijöitä ja tietävät asiat 50-60 vuotta tulevaisuuteen. 😂 saahan sitä itselleen uskotella... 

Vierailija kirjoitti:

Lapseton on Suomessa nettomaksaja jo alle keskituloisena. Me olemme vanhuuden hoitomme jo maksaneet.

Bingo.

Sitä on turha miettiä liian pitkälle. Koska tahansa voi kuolla kupsahtaa minkä ikäisenä tahansa. Siinäkin on ihan riittävästi tekemistä kun elää tässä hetkessä.

Voiko lapseton olla jotenkin muuten kuin tietoisesti? Onko olemassa tiedotonta lapsettomuutta?

Laitokset ovat täynnä isiä ja äitejä joita lapset eivät hoida.

"Kuka teidöt hoitaa"??

Öö no oisko

-kotihoito

-hoitokodin henkilökunta

-yleinen edunvalvoja.

Jos siis sinne asti elää, että em palveluja tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin itsekin aikanaan että ei kai tuo että lapset hoitaa vanhana ole mikään argumentti tehdä lapsia, mutta kyllä tässä kun olen itse joutunut omien vanhempien asioita hoitamaan, on alkanut realiteetit kirkastua.... Juuri olin paikalla kun hoitaja kävi ja hän sanoi että hän on tehnyt tätä työtä 30 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että vanhuksella on asiat hyvin jos hänellä on tytär. Ja että vaikka hoitaja käykin useamman kerran päivässä, ei hänellä millään ole kokonaiskäsitystä tilanteesta. En pysty edes kuvittelemaan miten retuperällä omien dementoituneiden vanhempieni asiat olisivat jos minua ei olisi. Luultavasti hoitaja otti tuon puheeksi koska näki pershäiriöisen äitini naamasta, että kiitollisuus on viimeisenä hänellä mielessä. Isäkään tuskin hahmottaa miten paljon saavat minulta apua. Olen itsekin paljon miettinyt nappiratkaisua koska luultavasti saan dementian itsekin, on ihme jos en saa. Siinä taas yksi asia joka on helpommin sanottu kuin tehty.

Miten olet "joutunut"?

Itse olet valinnut taistelusi. Eikö ole muita sisaruksia? Eikö vanhemmilla ole jäänyt ylimääräistä rahaa ostaa lisäpalveluita? Mihin rahat on tuhlattu?

Kukaan ei pakota sinua olemaan maksuton piika. Sellaista lakia ei ole olemassa.

Niin, kyllähän tuollaiseen tilanteeseen yleensä vaan "joudutaan" ts eipä ole oikein vaihtoehtoja, jos kuitenkin haluaa pitää huolta vanhemmistaan.

Monella on ensin ne vanhemmat ja sitten vielä se oma puoliso, joita hoidellaan siinä itsekin jo ikääntyneenä.

Ja totta sekin, että usein se hoivavastuu jää sille perheen tyttärelle, riippuen tietysti siitäkin, missä kukin lapsi asustaa. 

Ainoalla lapsella tietysti vielä suurempi taakka huolehtia aivan yksin läheisistä.

Hoitovastuu ei jää tyttärelle, vaan tytär ottaa hoitovastuun. Vaikka kuinka "yhteiskunnan odotukset" tms. muka pakottaisi, ei ole mitään lakia olla maksuton piika, niin kuin aiemmin todettiin.

Sinulta tiedusteltiin että eikö vanhemmillasi ole rahaa palkata apua ja jos ei ole, niin miksi? Kiinnostaisi tietää. Tiedän tapauksia (mm. oma isoäitini aikoinaan), että rahaa kyllä olisi tai lapset olisivat valmiita maksamaan siitä, että joku tulee auttamaan vanhempia, mutta se ei kelpaa vanhemmille. Ainoa mikä kelpaa on vain lapsen tai lapsenlapsen apu. Lapsen pitäisi laittaa oma elämä vuosikausiksi tauolle, jotta hän voisi olla vaikka joka päivä auttamassa vanhempiaan.

Samalla lailla tulemme me lapsettomat hoidettua hoivayksiköissä ja palvelutaloissa tai omissa kodeissaan palvelujen turvin kuin useimmat lapsellisetkin, sillä tuskin moni lapsi on valmis ottamaan ikääntyneet vanhempansa hoiviinsa. Itse olen 70 v. terve, hyväkuntoinen ja liikuntaa paljon harrastava eikä minulla mene älylaitteiden ja netin kanssakaan sormi suuhun joten jos mikään sairaus ei iske pärjäilen todennäköisesti pitkään itsekseni ilman mitään apuja ja sitten jos joskus en enää pärjää se on sutren sen ajan murhe.

Vierailija kirjoitti:

Voiko lapseton olla jotenkin muuten kuin tietoisesti? Onko olemassa tiedotonta lapsettomuutta?

Spermapankin asiakkaana.

Vierailija kirjoitti:

Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omat vanhemmat asuvat pienellä kylällä ja kaikki lapset ovat muuttaneet niin kauas, etteivät he ehdi vanhempia "hoitamaan"... ja kuka lapsi nykyään enää "hoitaa" vanhempiaan, ehkä olisi realistisempaa puhua satunnaisesta auttamisesta. Itse säästän sen verran, että tarvittaessa on varaa palkata kotiavustaja käymään silloin tällöin.

Vanha ketju ja olen saattanut vastata ketjuun jo aiemminkin. Mä en siis ole lapseton, mutta en nyt oletakaan, että mun lapseni hoitaisivat mua joskus aikanaan. En mä ole hoitanut isäänikään, vaikka mulla on sairaanhoitajan koulutus ja asun vielä isäni naapurissakin. Jos pystyisin tekemään sairaanhoitajan hommia, ei olisi tarvinnut jo lähes 30 vuotta sitten vaihtaa alaakaan. Isällä on onneksi rahaa ja voi ostaa yksityiseltä hoivapalveluyritykseltä kaiken sen avun, mitä kotona pärjäämiseensä tarvitsee. Jopa jotkut parturit tekevät nykyisin kotikäyntejä. 

Mä uskon, että erilainen kotipalvelu ja muu kotiin tuotava palvelu tulee lisääntymään. Ts näitä yksityisiä palveluntarjoajia tulee lisää sitä mukaa, kun palveluiden kysyntä kasvaa. Se on sitten toki huonompi juttu, jos jossain vaiheessa "lanttu on pelkkää raastetta", mutta aika mahdotonta edes olettaa, että mun lapset, joiden alin eläkeikä tulee varmasti olemaan vähintään 70 vuotta, edes pystyisivät alkaa mulle omaishoitajiksi. Mä olen - siis jos edes elän niin vanhaksi -  94v, kun esikoiseni pääsee eläkkeelle ja 100v, kun kuopukseni pääsee eläkkeelle. 

Palveluntarjoajia tulee joo, mutta millaista palvelua ne tarjoavat? Tässä viime aikoina on paljon kuultu palveluista, esimerkiksi tuoliin kuristunut vanha nainen. Näitähän riittää eikä se paremmaksi siitä muutu, sitä on turha toivoa, koska rahavirta menee vain osakkeenomistajien suuntaan. 

Parasta on se, kun valitsee itse sen päivän, jolloin poistuu maailmasta, ennen näitä palveluntarjoajien palveluja. Silloin voi valita kohtuullisen kärsimyksen tien, esimerkiksi minä henkilökohtaisesti en oikein diggaa tuota kuristumista. Haluan kuolemakseni jotain ihan muuta. 

Nuo kuristumiset sun muut on kuitenkin tapahtunut kaiketi pääasiassa hoivakodeissa. Harva vanhus maksaa niissä hoitoaan kokonaan itse vaan hyvinvointialueet maksaa suurimman osan. Aika vähän on niitä vanhuksia, joiden tulot ovat verojen jälkeenkin vähintän 6000 €/kk. Mun isä asuu edelleen kotona ja koska kotiin tarjottavilla hoivapalveluilla on yhä enemmän kysyntää ja siski niitä yrityksiä tulee koko ajan lisää, niin silloin, kun vanhus maksaa kaiken itse, vanhus voi myös vaihtaa palveluntarjoajaa. Eli nk ääänestää jaloillaan (vaikkei kävelemään enää pystyisikään). 

Vierailija kirjoitti:

Huomatkaa, että "hoitaminen" ei tässä nyt tarkoita mitään saattohoitoa vaan ihan arkisia asioita joissa voi tarvita apua. Ap.

Miksi ajattelet, että niiden hoitamiseen tarvittaisiin välttämättä apua? Aika moni ihminen kuolee ja on aina kuollut ns. saappaat jalassa. Eli hoitaa itse asiansa kunnes tulee joku slaagi tai keuhkokuume ja vie. 

Tämä nykyhetken tilanne, missä pidetään vanhuksia keinotekoisesti hengissä ja "autettavina" on ihmiskunnan historiassa erittäin lyhyt välivaihe. Siinä vaiheessa kun esim. minä, nyt 47 v, olen vanha, on järki palannut ihmisten päähän ja tämä "tekohengittäminen" lopetettu. Ihmisten annetaan menehtyä silloin kun on sen aika. 

Edelleen, kuka hoitaa kaikki ne kehitysvammaiset, jotka eivät ole koskaan itsekseen pärjänneetkään? Tai parikymppisenä sairastuneet tai vaikka onnettomuudessa halvaantuneet, jotka eivät ehtineet lapsia hankkia? Yleensä jonkinlainen hoito on jostain löytynyt, maailman sivu. Ehkä ei kovin tasokas, mutta eipä se ole nytkään. Koska toisten armoilla oleminen ei ole KOSKAAN kovin hääviä. 

Mutta joo, ei ole millään tavalla normaalia ja luonnollista elää kovin pitkiä aikoja niin että tarvitsee jatkuvasti hoitoa tai apua. 

Vierailija kirjoitti:

Laitokset ovat täynnä isiä ja äitejä joita lapset eivät hoida.

Laitoksia on myös lapsille joita vanhemmat eivät hoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten ne lapset hoitaisivat, kun heidän on käytävä töissä?

Olen monesti käynyt omia vanhempiani auttamassa kun olen päässyt töistä. Ihan vaikka auttamassa tietokoneen kanssa.

Miksi autat? Jos et auttaisi, vanhempasi osaisivat kyllä hoitaa asiansa ihan itse. Jos eivät ole muistisairaita. 

Ei ole mitään syytä, miksei vanhus oppisi käyttämään tietokonetta. Jos tahtoo. Enimmäkseen vaan eivät viitsi kun on niin kiva hyppyyttää muita. 

Älkää suostuko auttamaan ellei se ole aivan absoluuttisen ehdottoman välttämätöntä, tyyliin vanhus ei oikeasti kykene nostamaan käsivarsiaan olkapäätä ylemmäs, silloin voi auttaa kerran järjestelemällä keittiön kaapit uudelleen. 

Auttaminen nimittäin vaan passivoi ja tekee ihmisistä entistä avuttomampia. 

Vanhakin ihminen oppii kyllä uutta niin kauan kun aivot pelaa, ja se, että on pakko oppia uutta, pitää ne aivot kunnossa, ainakin osittain. 

Näen tämän hyvin omassa lähipiirissäni, Äidilläni ja isälläni on kaikenlaista kremppaa, mutta pärjäävät itse, koska ovat molemmat sellaisia että ajatus Muiden Avusta on pahempaa kuin kuolema. Sen takia ne ovat kuntoutuneet mitä kauheimmista vaivoistakin, koska ne menee itse vaikka ikenillä jos ei millään muulla enää onnistu. 

Isäni sisko on sitten taas toista maata. Yli kymmenen vuotta isääni nuorempi, ihan vasta eläköitynyt, mutta hädin tuskin liikuntakykyinen (koska ei ole viitsinyt tehdä itse mitään, kroppa alkaa lahota ihan sen takia, esim. ei ole ennen eikä jälkeen selkäleikkauksen vahvistanut lihaksiaan jne. )  ja juoksuttaa koko ajan paitsi lapsiaan, myös ISOVELJEÄÄN, eli isääni, joka on kohta 80 ja monisairas -mutta pärjää paljon paremmin. Koska tahtoo. 

Siis kuten monessa aiemmassa viestissä on todettu hieman eri sanoin, tämä nykyinen pitkään raihnaisena eläminen on nykyajan juttu. En itse kannata ollenkaan, joten teen hoitotahdon, ettei minua hoideta lääketieteellisesti muistisairauden toteamisen jälkeen. Plus vielä pari muuta ehtoa.

Ongelma tuossa on se, ettei hoitotahtoa välttämättä noudateta, mutta tällöin hoitovastuu on yhteiskunnan. 

Itse hoidan vanhuksia työkseni ja sillä ei ole väliä onko sinulla lapsia vai ei, jos elät niin pitkään että ehdit mennä laitoskuntoon. Kenenkään aikuisen lapsen velvollisuus ei ole hommata sairaalasänkyä ja käännellä siinä vanhempaansa. Eikä ole osaamistakaan.

Kun kävin päivittäin katsomassa äitiäni saattohoidossa, siellä oli iso läjä vanhuksia, joita kukaan ei käynyt katsomassa. Olin ainoa.  Kuitenkin varmaan heistä jokaisella oli lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Tulee kyllä mielenkiintoista nähdä mitä tälle pommille käy kun tilanne on vanhainkodeissakin NYT JO katastrofaalinen.  Ikävä kyllä asia alkaa kiinnostaa ihmisiä vasta sitten kun itse on vanha..

Kusipäät on aina kuolleet yksin. Lapsettomat ei ole kusipäitä.  Ap on. 

Vierailija kirjoitti:

Siis kuten monessa aiemmassa viestissä on todettu hieman eri sanoin, tämä nykyinen pitkään raihnaisena eläminen on nykyajan juttu. En itse kannata ollenkaan, joten teen hoitotahdon, ettei minua hoideta lääketieteellisesti muistisairauden toteamisen jälkeen. Plus vielä pari muuta ehtoa.

 

Ongelma tuossa on se, ettei hoitotahtoa välttämättä noudateta, mutta tällöin hoitovastuu on yhteiskunnan. 

 

Itse hoidan vanhuksia työkseni ja sillä ei ole väliä onko sinulla lapsia vai ei, jos elät niin pitkään että ehdit mennä laitoskuntoon. Kenenkään aikuisen lapsen velvollisuus ei ole hommata sairaalasänkyä ja käännellä siinä vanhempaansa. Eikä ole osaamistakaan.

Mä selvittelin pari vuotta sitten tuota hoitotahtoa ja se on kuin onkin juridisesti sitova. Eli sitoo niin lääkäreitä kuin hoitajiakin. Lääkäriliiton mukaan ongelma on se, että hoitotahdot on yleensä tehty niin ympäripyöreästi, että niihin jää tulkinnanvaraa. Ja jos jää tulkinnanvaraa, lääkärin pitää toimia kuin mitään hoitotahtoa ei olisikaan. Mä kävin tätä asiaa läpi myös ihan juristin kanssa ja se juristikin ehdotti mulle sellaista ympäripyöreää hoitotahtoa. Ei sellaisella tee yhtään mitään.