Kysymys: sukulaisteini joka ei ikinä kiitä lahjoista...
Eli lähisukulainen, teinityttö, kyseessä ja ikinä ei tule kiitosta syntymäpäivä- eikä joululahjoista, ei siis edes tekstiviestiä. Lahjat menevät siis perille pistilkactai toisen henkilön välityksellä, kortti mukana. Mitä mieltä olette, jatkanko lahjojen ostoa? Itseäni ärsyttää, kyllä tuon ikäisen pitäisi osata jo kiittää vaikka vanhemmat eivät edes muistuttaisi.
Kommentit (91)
Lahjoista kiittämättömyys on alkanut vähitellen ärsyttää. Synttäreillä siskontyttö repii lahjapaketit tulijan käsistä ennen kuin takkia saa pois päältä, avaa paketin ja heittää lahjan nurkkaan. Nyt isompana lahjakortit yms. pistää sentään laatikkoon, mut ei ynähdä edes kiitosta. Joululahjoista ei ole koskaan tullut kiitosta. Ei ole juurikaan inspiraatiota ostaa mitään, kun lahjoja ei arvosteta.
Kummipojan perheessä puolestaan lahjat avataan yksi kerrallaan ohjelmanumerona, ja jokaista lahjaa arvostetaan. Siitä tulee lahjan antajallekin hyvä mieli.
Ketju täynnä marttyyreita :D Todella perinteinen "yhyy yhyy teen kaiken kaikkien puolesta eikä kukaan kiitä" ja muut ovat lähinnä kiusaantuneita kun kukaan ei ole halunnut tältä marttyyriltä mitään.
Toinonyleistä. Ei kuulemma kuulu enää käytöstpoihin koska pappa betalar muutoinkin ja ei tartteta teiän lahjoi.. jne.
Vierailija kirjoitti:
Mä en halunnut lahjoja keneltäkään joten en kiittänytkään. Edelleen tulee villasukkaa joltakin sukulaiselta, mutta ei taida olla edes numeroa. Miksi joku, jonka kanssa minulla ei ole mitään suhdetta, haluaa antaa minulle lahjoja? En ymmärrä. Ja sitten pitäisi teennäisesti kiitellä? Vaikka ei ole minkään näköistä yhteyttä tämän kiusallisen lahjomisperinteen lisäksi tulossa?
Jättäisivät vaan rauhaan jos kiitoksen takia niitä lahjoja lähettelevät. Mutta mä veikkaan, että nää laittaa lahjat ihan omaksi ilokseen, kun edelleen niitä tulee vaikken ole kiittänyt.
Ihme marttyyritouhua tuollainen, että vuodesta toiseen annetaan lahjoja ja vingutaan kun ei ikinä kiitetä. Lopeta jo hyvä ihminen niiden lahjojen ostelu! Todella kiusallista kaikkien puolesta.
Minä en ole koskaan ostanut lahjoja kenellekään. Jos jonkun joskus olen, niin läheiselle ihmiselle, ja kiitos tulee lahjaa ojennettaessa. Minun ajatukseni lahjasta on se, että jos se ilahduttaa saajaa, se on tarpeeksi. Minä en kruunuani kiillota sillä, että annan lahjoja.
Taidat olla juuri näitä 90 luvun pesnkoja jolle kaikki on annettu käteen ja vähän enemmänkin. Kiitollisuutta eimole koskaan opetettu, koska ei tarvi. Kun koska sä oot sä ja sullon iskän ja äiskän massit muutenkin. Että te olette yököttävä sukupolvi, ei voi muuta sanoa. Toivon mukaan se elämä opettaa sinutkin nöyremmäksi. Hävytön.
Tämä lopetraa kaikkien lahjomisen myös tästä eteenpäin, koska käyrös on niin öykkärimöistä ja loukkaavaa. Edestäpäin nuokin nuoriso kiittämättömyytensä löytävät.
Kyse on siit, että vanhemmat ovtf opettaneet kiittämättömiksi ylilahjoen nämä kullanpuput. Ja voi olla, että jotain kostonhimoa omiin sukulaisiin kateuttaan, että omia lapsia ei opeteta perustapoja.
Toki se tarttuu, josnon moukat vanhemmat.
Minun 90-luvulla syntyneet lapseni laitoin kirjoittamaan kiitoskortit postissa tulleista lahjoista, ja kaikista joululahjoista kun niitä ei antaja koskaan ojenna itse.
Ja kyllä vielä teinejäkin muistuttelin että ovathan varmasti kiittäneet.
Ei ole iso vaiva.
Vierailija kirjoitti:
Lopetimme miehen siskon tyttöjen lahjomisen kun ei meille lapsettomalle pariskunnalle tullut koskaan joulukukkaa, punkkupulloa tai edes kiitostekstaria. Ihan älytöntä. Synttäreille ei kehtaa mennä tyhjin käsin mutta silloinkin viedään vaan ihan jotain pientä, koska tarjottavat on tyyliin keksejä ja kiitosta ei silloinkaan tule. Ihan rahastamisen meininki.
Oman lapseni kohdalla emme ole koskaan pitäneet ristiäisiä tai synttärikahveja, ihan turhaa ja vanhanaikaista. Niiden sukulaisten näkeminen riittää keiden kanssa ollaan muutenkin tekemisissä ja synttäreinä saa paljon lahjoja meiltä ja tehdään yhdessä jotain kivaa. Kaverisynttärit tottakai saa.
N30
Semmosta se on. Nuori sukupolvi omaa napaa täynnä.
Vierailija kirjoitti:
Minun 90-luvulla syntyneet lapseni laitoin kirjoittamaan kiitoskortit postissa tulleista lahjoista, ja kaikista joululahjoista kun niitä ei antaja koskaan ojenna itse.
Ja kyllä vielä teinejäkin muistuttelin että ovathan varmasti kiittäneet.
Ei ole iso vaiva.
No sinä oletkin sitten esimerkillinen.
Ei kiitä ei.... Ja jos joskus oon lähettänyt esim. valokuvia kirjeessä.....niin EI kuulu viestiä, EI soittoo ei mitään ! Nolottaa kysellä kirjeen perään, että tuliko perille 🤔...🤦😦...
Ei mitään ihme kun yhteydenpito harvenee... En minä ainakaan jatka yhteyden pitämistä muutenkaan.
Mä en halunnut lahjoja keneltäkään joten en kiittänytkään. Edelleen tulee villasukkaa joltakin sukulaiselta, mutta ei taida olla edes numeroa. Miksi joku, jonka kanssa minulla ei ole mitään suhdetta, haluaa antaa minulle lahjoja? En ymmärrä. Ja sitten pitäisi teennäisesti kiitellä? Vaikka ei ole minkään näköistä yhteyttä tämän kiusallisen lahjomisperinteen lisäksi tulossa?
Jättäisivät vaan rauhaan jos kiitoksen takia niitä lahjoja lähettelevät. Mutta mä veikkaan, että nää laittaa lahjat ihan omaksi ilokseen, kun edelleen niitä tulee vaikken ole kiittänyt.
Ihme marttyyritouhua tuollainen, että vuodesta toiseen annetaan lahjoja ja vingutaan kun ei ikinä kiitetä. Lopeta jo hyvä ihminen niiden lahjojen ostelu! Todella kiusallista kaikkien puolesta.
Minä en ole koskaan ostanut lahjoja kenellekään. Jos jonkun joskus olen, niin läheiselle ihmiselle, ja kiitos tulee lahjaa ojennettaessa. Minun ajatukseni lahjasta on se, että jos se ilahduttaa saajaa, se on tarpeeksi. Minä en kruunuani kiillota sillä, että annan lahjoja.