Lue keskustelun säännöt.
Vainajan tuhkan sirottelu mereen, mitä tehdään uurnalle?
Leski
04.12.2019 |
Hei, olisiko jollain tietoa tai kokemusta miten toimitaan kun vainajan tuhka sirotellaanko veteen, niin mitä sille uurnalle tehdään? Heitetään roskiin vai tuodaan kotiin kirjahyllyyn vai mitä?
Mun mies kuoli pari viikkoa sitten ja kysyin hautaustoimistossa asiaa, niin siellä oltiin vähän tiedottomia ja rouva sanoi, että "ei sillä uurnalla enää sitten mitään tee, että roskiin kai se laitetaan". Katsoin siinä sitten hintoja, niin 250-500€ purnukoita näytti olevan, että melko hinnakas ja tunteita sisältävä roska.
Kommentit (59)
Leski kirjoitti:
toinen leski kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
toinen leski kirjoitti:
Otan osaa miehesi poismenon johdosta.
Menetin oman mieheni kohta 2 vuotta sitten, hänet tuhkattiin ja sain semmoisen "pahviuurnan". Vessapaperirullan muotoinen ja n. 40cm korkea.
En ole viela keksinyt mihin haluan hänet sirotella, joten uurna on vieläkin kotona. Sitä tuhkaa on ihan helvatasti, varmaan melkein 2 kiloa... (Tämä tuli mulle yllätyksenä.)
Eikä ne multa kysyneet että mitä aion tehdä niillä tuhkilla.
Ehkä istutan pihalle jonkun puun ja laitan osan sinne juuriin....
Mulla on kanssa kaulakoru johon on laitettu hänen tuhkaansa, se kulkee aina mukana ja näin mieskin on aina mukana.
Vainajan tuhka on vuoden kuluessa tuhkaamisesta haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan.
Ei mulle kukaan kertonut.
Kiitos osanotosta.
Jänmä juttu jos ei kukaan kertonut. Mulle hautaustoimisto sanoi, ettei ruumista voi edes polttaa ennen kuin kerron sijoituspaikan. Itse luulin, että se pitää kertoa tuhkaa hakiessa.
Päädyin sellaiseen ratkaisuun, että ostin lasten valitseman uurnan. Se oli halvimmasta päästä, 165€. Tosi söpö, vaaleanpunainen jossa timanttikoristelu. Säästän sen muistona.
Joku ihmetteli, miksi ei aikuinen ihminen tiedä mitä uurnalle tehdään tai tarvitaanko sitä edes. Mä olen ollut yksissä hautajaisissa, jossa vainajan tuhka haudattiin hautausmaalle. Kaikki muut on laskettu hautaan arkussa. En ole aiemmin itse järjestänyt kenenkään hautausta tai nähnyt maastoon tai veteen kenenkään tuhkia siroteltavan. Eikä siis siksi ole tälläisiä asioita edes tarvinnut miettiä.
Teidän ratkaisunne kuulostaa kauniilta. Lämmin osanotto suruunne.
Itse ajattelen, että jos hankkisin sellaisen uurnan, jota en haluaisi säilyttää, niin kunnioittavin tapa olisi polttaa se tuhkien sirottelun jälkeen. Roskiin heittäminen tuntuisi epäkunnioittavalta, vaikka ne tuhkat eivät siellä enää olisikaan. Tämä on tietenkin mielipideasia ja ihmiset suhtautuvat tällaiseen eri tavoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkkärin Bic Mac -rasia on aivan näppärä uurna. Samalla se symboloi kuolinsyytä.
toinen leski kirjoitti:
Otan osaa miehesi poismenon johdosta.
Menetin oman mieheni kohta 2 vuotta sitten, hänet tuhkattiin ja sain semmoisen "pahviuurnan". Vessapaperirullan muotoinen ja n. 40cm korkea.
En ole viela keksinyt mihin haluan hänet sirotella, joten uurna on vieläkin kotona. Sitä tuhkaa on ihan helvatasti, varmaan melkein 2 kiloa... (Tämä tuli mulle yllätyksenä.)
Eikä ne multa kysyneet että mitä aion tehdä niillä tuhkilla.
Ehkä istutan pihalle jonkun puun ja laitan osan sinne juuriin....
Mulla on kanssa kaulakoru johon on laitettu hänen tuhkaansa, se kulkee aina mukana ja näin mieskin on aina mukana.
Lasketko lööperiä vai rikotko lakia? Vainajan tuhkaa ei saa jakaa, vaan se täytyy sijoittaa viimeistään vuoden kuluttua yhteen paikkaan. Uurnaa hakiessa kysytään hautaussuunnitelma. Hyvä pokka täytyy olla, jos tietää toimivansa väärin ja valehtelee.
Hautasin läheiseni tuhkat mereen viime vuonna. Läheiseni tuhkattiin Helsingissä Hietaniemen krematoriossa ja hautaustoimiston (joka hoiti kuljetukset, vainajan pukemisen ja arkun tuhkausta varten) heppu sanoi, että uurnaan ei tarvitse erikseen kuluttaa rahaa, koska sieltä Hietaniemen krematoriosta saa jonkun kertakäyttöuurnan mereen sirottelua varten.
Käytännössä tämä "tuhkauurna" olikin sitten vain sellainen ruskea paperipussi! Sitä moni ihmetteli, mutta omasta mielestäni hyvä vain, ettei ollut mitään hienompaa. Tuhkat mereen sirotellut henkilö mietti jälkeenpäin, että kun se pussi on maatuva niin senkin olisi voinut heittää käytännössä sinne mereen. En tiedä mihin se paperipussi sitten meni, ehkä roskiin?
Mielestäni muutenkin ihan turha minkäänlaisessa hautauksessa ostaa mitään hieno uurnaa, ellei sitten ole tarkoitus säilyttää sitä kirjahyllyssä. Tosin lain mukaan tuhkat on haudattava pysyvään paikkaan vuoden sisällä tuhkauksesta.
Apen tuhkat leviteltiin vuosi sitten vesistöön jossa hän veneili ja uurna (keramiikkaa muistaakseni) palautettiin hautajaistoimistoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkien sirottelu/kaataminen mereen tulisi kieltää lailla. Meri ei ole kaatopaikka.
Pesin uurnan ja nyt se on keksipurkkina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vesistöuurna, vedessä hajoaa.
Kunnalta, kaupungilta voi kysyä lupaa uurnan laskulle vesistöön.
Muutoin isommista kaupungeista löytyy uurnan laskuun nimetyt paikat.
Pienemmista kaupungeista, kunnista en osaa sanoa miten toimivat.
Meillä läheinen laskettiin erityisluvalla omaan venelaituri paikkaan mikä oli hänelle tärkeä.
Uurnan voi tehdä itsekin. Sen pitää olla maatuvaa ainetta. Paperimassa, puu, polttamaton savi yms voi olla hyviä aineita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota tarkoitusta varten hautaustoimistoissa on usein lainattavia uurnia.
Vierailija kirjoitti:
toinen leski kirjoitti:
Otan osaa miehesi poismenon johdosta.
Menetin oman mieheni kohta 2 vuotta sitten, hänet tuhkattiin ja sain semmoisen "pahviuurnan". Vessapaperirullan muotoinen ja n. 40cm korkea.
En ole viela keksinyt mihin haluan hänet sirotella, joten uurna on vieläkin kotona. Sitä tuhkaa on ihan helvatasti, varmaan melkein 2 kiloa... (Tämä tuli mulle yllätyksenä.)
Eikä ne multa kysyneet että mitä aion tehdä niillä tuhkilla.
Ehkä istutan pihalle jonkun puun ja laitan osan sinne juuriin....
Mulla on kanssa kaulakoru johon on laitettu hänen tuhkaansa, se kulkee aina mukana ja näin mieskin on aina mukana.
Lasketko lööperiä vai rikotko lakia? Vainajan tuhkaa ei saa jakaa, vaan se täytyy sijoittaa viimeistään vuoden kuluttua yhteen paikkaan. Uurnaa hakiessa kysytään hautaussuunnitelma. Hyvä pokka täytyy olla, jos tietää
Voi kyynel. Sellaisia lakeja, jotka ovat aivan järjettömiä ja joiden rikkomisesta ei voi edes käytännössä jäädä kiinni, saakin rikkoa.
Me kaikki, ihan jokainen, rikomme joskus joitain lakeja, turha väittää vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä se on tiskipöydällä biojäteastiana. Juuri sopivan kokoinen.
Vierailija kirjoitti:
Pyydä tuhka pahvirasiaan ja pistä lopuksi rasia takansytykkeiksi.
Ei huono ajatus ollenkaan polttaa palavasta materiaalista tehty uurna takassa vainajaa muistellen. Täytyy ehkä ryhtyä askartelemaan itselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi läheistä vuoden sisällä menettäneenä:
Anopin tuhkat siroteltiin mereen (luvallisia paikkoja on, katsokaa netistä seurakuntien sivuilta). Tuhka tuli pienessä pahvilastikossa, jossa oli paperipussi. Sirottelun jälkeen ne poltettiin mökin takasda.
Siskoni poika tuhkattiin, ja tuhkat kaadettiin erikseen ostettuun paikkaan. Uurna oli lainattu seurakunnalta, joten tuhkat kaadettiin kuoppaan, peitettiin ja uurna lähti seurakunnan työntekijän mukana seuraavaa tehtävää täyttämään
Molemmat siis edullisia ja järkeviä vaihtoehtoja.
Tuhkat on siroteltu ja uurna on kotona varasto hyllyllä odottamassa minua. Uurna maksaa aika paljon, vaikka on vanerinen, miksi ei voisi käyttää useammasti. Ihan sama asia kuin kastemekko, joka on kiertänyt suvussa vuosi kymmeniä, niin miksei uurna samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Hautasin läheiseni tuhkat mereen viime vuonna. Läheiseni tuhkattiin Helsingissä Hietaniemen krematoriossa ja hautaustoimiston (joka hoiti kuljetukset, vainajan pukemisen ja arkun tuhkausta varten) heppu sanoi, että uurnaan ei tarvitse erikseen kuluttaa rahaa, koska sieltä Hietaniemen krematoriosta saa jonkun kertakäyttöuurnan mereen sirottelua varten.
Käytännössä tämä "tuhkauurna" olikin sitten vain sellainen ruskea paperipussi! Sitä moni ihmetteli, mutta omasta mielestäni hyvä vain, ettei ollut mitään hienompaa. Tuhkat mereen sirotellut henkilö mietti jälkeenpäin, että kun se pussi on maatuva niin senkin olisi voinut heittää käytännössä sinne mereen. En tiedä mihin se paperipussi sitten meni, ehkä roskiin?
Mielestäni muutenkin ihan turha minkäänlaisessa hautauksessa ostaa mitään hieno uurnaa, ellei sitten ole tarkoitus säilyttää sitä kirjahyllyssä. Tosin lain mukaan tuhkat on haudattava pysyvään paikkaan vuoden sisällä
Tosin kukaan muu ei tiedä, tehdäänkö niin vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Biohajoava materiaali?
Löysin kirpparilta muutama vuosi sitten kivan aurinkokuivatun ruukun. Olisin halunnut siitä uurnan isälleni mutta hautaustoimisto sanoi ettei kelpaa. Pitää olla maatuvaa. Ei millään uskoneet että se on maatuvaa.
No hautasin käyttämättömän uurnan maahan ja merkitsin paikan sijainnin ylös. Elokuussa paikalta ei löytynyt enää mitää kuin paikoin punertavaa savea.
Jotkuthan tekevät itse elinaikanaan uurnan. Niin minäkin olen tehnyt ja näyttänyt omaisille, että nämä vaatteet ja tämän uurnan haluan omiin hautajaisiini.
Koska haluan tulla mereen haudatuksi, olisin tietenkin iloinen jos suku kierrättäisi uurnaa jatkossakin eikä veisi sitä kirpputorille.