Lue keskustelun säännöt.
Uskaltaako neuvolassa puhua parisuhde- ja jaksamisongelmista?
Ystäväni kertoi, että hän erehtyi kerran vähän rivien välistä tai sivulauseessa sanomaan jotain parisuhteensa ristiriidoista. Ja kuulemma välittömästi terveydenhoitaja alkoi tenttaamaan siitä ja sanoi, että tekee lähetteen jollekin psykologille ja perhetyöhön ja perhetyöstä ne soittaa ja tulee sitten kotiin ja että pitää nyt mennä sinne psykologille puhumaan itse. Ystäväni yritti kuulemma sanoa, että ei kiitos en tarvitse nyt sellaista apua, mutta terkka vain teki ne lähetteet ja sanoi, että molemmat nyt pitää ottaa tähän avuksi.
Itselläni on nyt vähän jaksamisongelmaa myös, koska miestä ei tunnu kiinnostavan meidän parisuhde ollenkaan. Parin viikon päästä olisi lapsen neuvola ja haluaisin vain hetken puhua asiasta jonkun kanssa ilman, että siitä seuraa mitään muuta. Joten, uskaltaako neuvolassa puhua näistä asioista vai pakottaako ne aina heti jonkun valtavan "auttamisarmeijan" kohteeksi?
Kommentit (203)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
En oikein näe, miksi tuosta ei voisi riskittömästi kertoa. Kyse ei ole kuitenkaan kodin tai lapsen hoitamiseen/hoitamattomuuteen liittyvästä asiasta vaannoarisuhteesra. Tuskin ne neuvolassa ketään pakottaa väkisin yhdessä pysymään, kyllähän siellä samat palvelut tarjotaan yksin lasta odottavillekin. Neuvolqosykologin kanssa juttelu voisi auttaa selkeyttämään omia ajatuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Hänkin käytännössä arvioi lasun tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Hmm. No, kyllä periaatteessa on nimenomaan perhetyön asiantuntemusta tuo vanhempien suhteiden pohdiskelu yhdessä sun kanssa. Ei ainakaan sen neuvolatyöntekijän, joka osaa ohjata sut vaan oikealle instanssille (se perhetyö tai psykiatrinen sairaanhoitaja esim).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Kaikkien pitäisi aina olla lapsen puolella, oli kyse mistä instanssista tahansa. Syy tähän löytyy lainsäädännössä, jossa lain mukaan lastensuojelulaki menee kaikkien muiden lakien edelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Valitettavasti kuulostat näiden kommenttien perusteella yhteistyökyvyttömältä. Todella harvoin parisuhteessa on vain toinen, jolla on ongelmia. Ja jos näin on, niin sitten se ongelmaton on osannut lähteä pois. Teillä on ongelma ja sinä olet kyvytön ratkaisemaan niitä yksin. Se, että löytyykö ratkaisu sinun yksilöterapiasta vai teidän yhteisestä tekemisestä, on sitten oma kysymyksensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Kaikkien pitäisi aina olla lapsen puolella, oli kyse mistä instanssista tahansa. Syy tähän löytyy lainsäädännössä, jossa lain mukaan lastensuojelulaki menee kaikkien muiden lakien edelle.
Tietenkin laiminlyönti- ja väkivaltatilanteissa ja sellaisissa. Mutta jos kaikki tahot on vain lapsen puolella ihan kaikessa, niin ei kukaan enää uskalla hakea mitään apua mistään kun pelkää lasua ja huostaanottoa. Vaikka ongelmana olisi vain äidin tai isän masennus tai keskinäiset parisuhdeongelmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Te ootte yksikkö heidän silmissään.
Voitteko lopettaa tuon ylidramatisoinnin? Perhetyö ei ole täydellistä ja monesti enemmän apua olisi kodinhoitajasta, mutta kuka lapsi on sijoitettu tai huostaanotettu sen takia, että toinen vanhemmista ei ole paikalla tapaamisten aikana? Niin. Ei ketään lasta.
Tuollq logikallahan kaikkien yksinhuoltajienkin lapset sijoitettaisiin, kun lapsen on vain yksi aikuinen, joka on sitoutunut lapsen hoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Kaikkien pitäisi aina olla lapsen puolella, oli kyse mistä instanssista tahansa. Syy tähän löytyy lainsäädännössä, jossa lain mukaan lastensuojelulaki menee kaikkien muiden lakien edelle.
Tietenkin laiminlyönti- ja väkivaltatilanteissa ja sellaisissa. Mutta jos kaikki tahot on vain lapsen puolella ihan kaikessa, niin ei kukaan enää uskalla hakea mitään apua mistään kun pelkää lasua ja huostaanottoa. Vaikka ongelmana olisi vain äidin tai isän masennus tai keskinäiset parisuhdeongelmat.
Masennus ja parisuhteen ongelmat on ammattilaisille ihan perushuttua. Niitä nyt on joka toisella. Ei niistä pelkällään lasua tehdä, ja vaikka tehtäisiin, niin jos teillä on normi koti ilman päihteitä ja väkivaltaa, niin käyvät toteamassa, että tilanne tämä, hyvää jatkoa. Se on vain hyvä merkki jos ongelmista puhuu, ja yrittää päästä niistä yli ja eteenpäin. Vaikka sitten eroonkin päätyisitte, niin haluavat vain varmistaa, että lapsilla säilyy turvalliset olot vaikkakin kahdessa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Te ootte yksikkö heidän silmissään.
Voitteko lopettaa tuon ylidramatisoinnin? Perhetyö ei ole täydellistä ja monesti enemmän apua olisi kodinhoitajasta, mutta kuka lapsi on sijoitettu tai huostaanotettu sen takia, että toinen vanhemmista ei ole paikalla tapaamisten aikana? Niin. Ei ketään lasta.
Tuollq logikallahan kaikkien yksinhuoltajienkin lapset sijoitettaisiin, kun lapsen on vain yksi aikuinen, joka on sitoutunut lapsen hoitoon.
Lastensuojelu arvioi yhteistyökyvyttömäksi jos ei suostu osalliatumaan.
Yh on eri asia koska siellähän on se perhe paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Nautitko jotenkin tästä provoilusta? Tajuatko että sinä keskustelet täällä ihan oikeiden ihmisten kanssa joilla on ihan oikeita ongelmia? Ei täällä kaivata ihmisiä jotka vain leikkivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen etu on tärkein siksi, että kyseessä on lastenneuvola. Asiakkuudessa on vain neuvolassa lapsi, äidin asiakkuus päättyy un synnytyksestä on kulunut 12 viikkoa. Myös se neuvolan terkka voi olla kiireinen, ja siksi ohjaisi sinut jaarittelemaan ukostasi psykologille, joka työkseen kuuntelee. Ei siellä neuvolassakaan kaikkeen sentään revetä.
Joo mutta se psykologikin on neuvolan työntekijä eli kai sekin sitten vain lapsen puolella.
Kaikkien pitäisi aina olla lapsen puolella, oli kyse mistä instanssista tahansa. Syy tähän löytyy lainsäädännössä, jossa lain mukaan lastensuojelulaki menee kaikkien muiden lakien edelle.
Tietenkin laiminlyönti- ja väkivaltatilanteissa ja sellaisissa. Mutta jos kaikki tahot on vain lapsen puolella ihan kaikessa, niin ei kukaan enää uskalla hakea mitään apua mistään kun pelkää lasua ja huostaanottoa. Vaikka ongelmana olisi vain äidin tai isän masennus tai keskinäiset parisuhdeongelmat.
Siis en nyt mitenkään saa kiinni logiikastasi. En ymmärrä miten nuo asiat liittyisivät toisiinsa?Onhan se nyt hitto vieköön lapsen etu, että apua haetaan ja otetaan vastaan, jos on ongelmia! Ei lapsen etu tarkoita mitään automaattista huostausta. Lapsen etu on tottakai olla vanhempiensa kanssa, mikäli lapsesta pidetään huolta. Psykologi voisi tosiaan tehdä terää sinulle...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Te ootte yksikkö heidän silmissään.
Voitteko lopettaa tuon ylidramatisoinnin? Perhetyö ei ole täydellistä ja monesti enemmän apua olisi kodinhoitajasta, mutta kuka lapsi on sijoitettu tai huostaanotettu sen takia, että toinen vanhemmista ei ole paikalla tapaamisten aikana? Niin. Ei ketään lasta.
Tuollq logikallahan kaikkien yksinhuoltajienkin lapset sijoitettaisiin, kun lapsen on vain yksi aikuinen, joka on sitoutunut lapsen hoitoon.
Lastensuojelu arvioi yhteistyökyvyttömäksi jos ei suostu osalliatumaan.
Yh on eri asia koska siellähän on se perhe paikalla.
Niin, sen vanhemman joka ei osallistu. Ei siis molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
mene yksin tai kaverin kanssa vaikka tuntuisi pahalta! Aika voi korjata tilannetta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Te ootte yksikkö heidän silmissään.
Voitteko lopettaa tuon ylidramatisoinnin? Perhetyö ei ole täydellistä ja monesti enemmän apua olisi kodinhoitajasta, mutta kuka lapsi on sijoitettu tai huostaanotettu sen takia, että toinen vanhemmista ei ole paikalla tapaamisten aikana? Niin. Ei ketään lasta.
Tuollq logikallahan kaikkien yksinhuoltajienkin lapset sijoitettaisiin, kun lapsen on vain yksi aikuinen, joka on sitoutunut lapsen hoitoon.
Lastensuojelu arvioi yhteistyökyvyttömäksi jos ei suostu osalliatumaan.
Yh on eri asia koska siellähän on se perhe paikalla.
No lapsen äiti ei ole yhteistyökyvytön, jos on paikalla. Miten tämä eroaa käytännössä tilanteesta, jossa äiti on yh?
Olen puhunut ja saanut apua mm. juttelemalla perheterapeutin kanssa (josta voi tietysti kieltäytyä).
Ei ollenkaan hullumpi asia mielestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro mitään neuvolassa. Kirjataan ylös ja liitetään syytteeseen, kunhan ensin keksivät rikoksen. Jotain laiminlyöntejä lasta kohtaan.
Kerro meille mikä mieltä painaa.
Parisuhde on ihan karilla, koska miestä ei näytä kiinnostavan yhtään mikään yhteinen eikä minun kanssa edes välillä lyhyesti ajan yhdessä ajan viettäminen. Saisin meille ilmaisen lapsenvahdin, jotta päästäisiin vaikka leffaan yhdessä tai syömään, mutta mies ei halua. Eikä halua juuri minnekään lapsenkaan kanssa. Minua ahdistaa ja mietin eroa. Ap
Sinun pitää yrittää havahduttaa miehesi jotenkin. Ehdota hänelle että menette johonkin perheterapiaan. Kerro miltä sinusta tuntuu miehellesi.
Olen kertonut monta kertaa ihan suoraan, ei hän näytä välittävän asiasta. Eikä suostu terapiaan. Ap
Kerrotko nyt sitten vielä, että mitä haittaa siitä olisi jos puhuisit ongelmista siellä neuvolassa? Kuulostaa nimittäin siltä, että sun olisi pitänyt puhua jo aikaisemmin? Tämä nyt ystävällisenä potkuna persuuksiin, että osaisit tarttua apuun jos sitä tarjotaan.
Siksi, että en pysty nyt siihen, että minulle pakotetaan kaikki perhetyöt meille kotiin ja psykologikäynnit ja vaikka mitkä. Ne psykologit on keskellä päivää enkä saa lapselle hoitajaa keskellä päivää (olen hoitovapaalla kotona). Ja mies ei suostu olemaan kotona jos tänne tulee joku perhetyö, joten joudun sietämään niitä täällä yksin, eikä ongelmana ole minun oleminen lapsen kanssa eikä minun selviäminen arjessa niin en halua että täällä ramppaa ihmisiä jututtamassa minua kun ongelmana on mies. Haluaisin kyllä jonkun kanssa puhumalla selvittää ajatuksiani siitä että kannattaako minun ottaa ero, mutta en minkään perhetyöihmisten, ei se niiden asiantuntemusta ole. Ap
Jos siellä alkaa perhetyöntekijä käydä niin eipä siltä mieheltä kysytä onko paikalla vai ei. On oltava.
Sama homma muutenkin. Siinä sitten palaa miehen työaika ja se teidän parisuhde karahtaa lopullisesti karille
Olen 100% varma, että mies ei ole silloin kotona (eli että ei suostu olemaan vaikka olisi mikä). Järjestää itselleen aina työvuorot siihen päälle. Mitä ne tekee, jos mies ei ole kotona vaan töissä? Ap
No sitten teidät todetaan yhteistyökyvyttömiksi ja se lapsi lähtee parempaan kotiin.
Meidät? En minä ole mitenkään yhteistyökyvytön. Enkä voi olla vastuussa miehen päähänpistoista. Ap
Te ootte yksikkö heidän silmissään.
Voitteko lopettaa tuon ylidramatisoinnin? Perhetyö ei ole täydellistä ja monesti enemmän apua olisi kodinhoitajasta, mutta kuka lapsi on sijoitettu tai huostaanotettu sen takia, että toinen vanhemmista ei ole paikalla tapaamisten aikana? Niin. Ei ketään lasta.
Tuollq logikallahan kaikkien yksinhuoltajienkin lapset sijoitettaisiin, kun lapsen on vain yksi aikuinen, joka on sitoutunut lapsen hoitoon.
Lastensuojelu arvioi yhteistyökyvyttömäksi jos ei suostu osalliatumaan.
Yh on eri asia koska siellähän on se perhe paikalla.
No lapsen äiti ei ole yhteistyökyvytön, jos on paikalla. Miten tämä eroaa käytännössä tilanteesta, jossa äiti on yh?
Perheessä on ongelmia ja perhe on yhteistyökyvytön jos kaikki perheen aikuisey ei osallistu. Mikä tässä on sulle noin vaikeaa?
Pitää muistaa, että lapsen vanhempi ja hänen hyvinvointinsa on aina toissijaista, sillä neuvolan, lääkärin, kasvatustyöntekijän jne. näkökulmasta lapsen vanhempi on olemassa lastaan ja hänen tarpeitaan varten, ei niinkään omia tarpeitaan varten. Aina ja hyvin todennäköisestikin on mahdollisuus, että kun pikkulapsiaika uuvuttaa ja mahdollisesti ei parisuhteessakaan mene hyvin, niin vanhempaa kuunteleva henkilö ylireagoi ja menee itselleen helpointa reittiä avun tarjoamisessa.
Tämä avun tarjoaminen on kysymysten ja kirjausten tekemistä tilanteessa, yhteystietojen tarjoamista vanhemmalle ja sokerina pohjalla: lastensuojeluilmoitus. Kun menet huonoilla yöunilla neuvolaan pienokaisen kanssa ja haluat purkaa oloasi ylipäänsä jollekin aikuiselle, jonka oletat olevan sinunkin apunasi, voi mennä erittäin todennäköisesti metsään ja lujaa. Tietysti jos on oikeasti olemassa vaara, että vahingoitat itseäsi tai läheistäsi tai toivot muuten lastensuojelun ja siihen kuuluvien muiden instanssien tukea niin sitten kannattaa. Muuten suosittaisin aina, että jos on mahdollista niin käy läpi kaikki sukulaiset ja tuttavat, jotka välittävät sinunkin hyvinvoinnista vanhempana ja osaavat eriyttää ehkä jopa normaalin uupumisen ja arkiset ongelmat todellisesta vaarasta. Omat tutut ihmiset voivat tarjota apuaan joko niin että tulevat teille tai sitten että lähdet itse lapsen kanssa lomalle paikkaan, jossa sinun jaksamistasi helpotetaan. Pikkulapsiaika on muutenkin raskasta aikaa erota, jos on mahdollista niin kannattaa koittaa ottaa vielä aikalisä ja tehdä eropäätökset tai asumiserot sitten kun lapsikin lähtee päivähoitoon.
Olen liian usein saanut kuulla ja omaakin kokemusta on aiheesta, ettei yhteiskunta pysty tarjoamaan aitoa matalan kynnyksen apua, jossa vanhempaa ei syyllistetä tai tuomita ja oikeasti löydetään toimivia keinoja jaksamiseen. Joskus arkea helpottavat keinot ovat ihan pieniä arkisia juttuja, joihin lastensuojelun puuttuminen on huono vaihtoehto. Lastensuojelusta saa monivuotisen kaverin, joka tutkii kodinkin suurennuslasin kanssa ja sinulle parhaimmillaan vahvistuu käsitys että olet ihan kehno vanhempi, vaikka et ole.
Uskon, että moni väsynyt vanhempi hakisi apua, jos olisi vielä jokin taho joka ei ensimmäisenä johda lastensuojelun asiakkuuteen ja sen kangistuneisiin auttamiskeinoihin ja syyllistämiseen.
Höpö höpö nyt. Tottakai neuvolan tehtävä on tukea koko perheen hyvinvointia. Itse puhuin kuopuksen vauvavuotena avoimesti omasta jaksamisesta neuvolassa. Apua (perhetyö) tarjottiin mutta ei tyrkytetty. Lopulta totesin, että kokeillaan sitä perhetyötä kun kuopuksella paljastui sairaus. Meille tuli ihana Marjo, joka leikki esikoisen kanssa tai otti molemmat lapset ulos. Sain imettää/nukkua/pestä pyykkiä/tms mitä nyt halusinkaan. Kyse ei oo sossusta, vaan matalan kynnyksen avusta/ennaltaehkäisystä. Mies oli ihan normaalisti töissä kun perhetyöntekijä kävi meillä. Jutusteltiin mutta ei tentannut. Antoi vinkkejä esikoisen unipulmiis, mutta kunnioitti meidän perheen näkemyksiä.
Puhu rohkeasti neuvolassa. Kerro ettet ole huolissasi omasta selviytymisestäsi vaan teidän perheen/parisuhteen tilanteesta ja haluat "pallottelukaverin" keskusteluun. En ymmärrä, miksi tällä palstalla trollataan nouvolan olevan joku sossun huostaanottopalvelu.
Mulla on tosi ihana neuvolan työntekijä, jolle kyllä avaudun kaikesta mahdollisesta. On käynyt perhetyöntekijäkin meillä, omasta aloitteestani. Lopetti, kun en enää koennut tarvitsevani.
Neuvolan työntekijän sijaisena oli pari kertaa joku anteeksi vaan, vanha huuhkaja, joka takertui kaikkeen mitä tein aika hyökkäävästi. Hänelle en kertonut, enkä kertoisi rehellisesti yhtään mitään.
Seurakunta tarjoaa myös perhetyötä. Heillä tottakai velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, niinkuin kenellä tahansa ammattilaisella jos huoli herää. Saattaa olla kuitenkin kevyempi lähestyä heitä kuin kaupungin perhetyöntekijöitä jos ihan vaan parisuhteen pulmista kyse. On vapaaehtoista, ja yksinkin voi käydä jos miestä ei kiinnosta.
Turha noista viranomaisista kuitenkaan mitään mörköä on itselleen tehdä.