Nainen, voisitko deittailla miestä joka ei ole koskaan ollut töissä...
...jos mies olisi muuten ns. normaali? Et osaisi ikinä arvata tuota erikoista asiaa hänestä, jollei sitä sinulle kerrottaisi. Hän pärjää yhteiskunnan tuilla ja omilla lisäansioillaan muun muassa marjastuksesta ja lumitöistä.
Hän on komea ja mukava, ja harrastaa urheilua sekä musiikkia. Ikää 31v
Kommentit (122)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, ihmiset voivat syrjäytyä työelämästä ilman että ovat "loisia". Esim. mielenterveyshäiriöiden, sosiaalisten vaikeuksien ja yleisen syrjäytymisen vuoksi. En tiedä mikä ap:n tilanne on, mutta kyllä varmasti vastaavassa tilanteessa olevia naisiakin löytyy. Ja monesti kun kerran nuoruudessaan tippuu pois työmarkkinoilta, sinne on erittäin vaikea palata uudestaan.
Minulle kävi noin. Selvitin ongelmani, opiskelin kaksi uutta tutkintoa ja muutin kahdesti työn perässä. Meni 10 vuotta mutta onnistuin. Siksi en jaksa niitä jotka valittavat miten vaikeaa on ja luovuttavat.
Tämä harha on varsin yleinen. Että kun minä kerta onnistun niin sitten on muiden asenteessa vikaa kun eivät onnistu.
Tätä kutsutaan psykologiassa attribuutioerheeksi. Se tarkoittaa sitä kuinka ihminen sokaistuu herkästi omasta menestyksestään ja panee onnistumiset ainoastaan omien kykyjensä piikkiin.
ap
Eli pyyhkäiset sivuun minun opiskeluni, muuttoni ja kaiken mitä 10 vuodessa tein saadakseni työtä. Mikään ei ole omaa ansiotani ja on sattuma, että minä työllistyin ja 10 vuotta vain valittanut ei.
Osa on omaa ansiotasi, osa ympäristön ja yhteiskunnan ansiota, joka on antanut sinulle mahdollisuuden esim. opiskella kaksi ammattia ja käydä töissä. Kaikilla noita samoja mahdollisuuksia ei ole ja ihmisten lähtökohdat ja elämäntilanteet ovat erilaisia, joten älä tuomitse niitä jotka eivät ole pärjänneet yhtä hyvin kuin sinä. ERI
Mä olen vähän samanlainen nainen, paitsi mielenterveyssyistä työkyvytön.
Ensin pahoinpitelivät vanhemmat ja nyt olen niin sairas, että yhteiskuntakin hylkii kun en pysty paniikkihäiriöni takia töihin.
Nämä kommentit täällä satuttaa. Olen pelkkä loinen muiden verorahoilla. Anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen nainen, paitsi mielenterveyssyistä työkyvytön.
Ensin pahoinpitelivät vanhemmat ja nyt olen niin sairas, että yhteiskuntakin hylkii kun en pysty paniikkihäiriöni takia töihin.
Nämä kommentit täällä satuttaa. Olen pelkkä loinen muiden verorahoilla. Anteeksi.
Jos kommentit ahdistaa niin muuta johonkin lämpimään maahan. Asu teltassa ja kerjää kadulla. Niin muutkin yhteiskunnasta syrjäytyneet tekevät ulkomailla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska kukaan ei palkkaa minun ikäistäni, joka ei ole koskaan ollut töissä."
Niin, miksi et ole sitten ollut aiemmin töissä? On todella outoa jos terve kolmikymppinen ei ole ollut koskaan edes kesätöissä..
Olen ollut kesätöissä teininä 2kk ajan, ja sitten oli 4kk tukityöllisyys armeijan jälkeen. Sen lisäksi muutama alle kuukauden mittainen homma. Jos puhutaan "virallisista" töistä. ikävuosina 18-24 pyörin keskivaikean ja vaikean masennuksen välillä.
ap
Tämä selittää paljon ja tekee tilanteesta ymmärrettävämmän. Mitä nuo alle kuukauden mittaiset hommat ovat olleet? Miksi eivät ole jatkuneet pidempään?
Koska ne vain olivat lyhyitä määräaikaisia hommia, eikä pidemmälle ajalle ollut tarvetta. Esim. puhelinluetteloiden jako.
Ok, kysyin koska mietin, oletko jättänyt työt itse kesken. On sinulla selvästi ihan hyvin yritystä ollut, se on aina positiivista!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska kukaan ei palkkaa minun ikäistäni, joka ei ole koskaan ollut töissä."
Niin, miksi et ole sitten ollut aiemmin töissä? On todella outoa jos terve kolmikymppinen ei ole ollut koskaan edes kesätöissä..
Olen ollut kesätöissä teininä 2kk ajan, ja sitten oli 4kk tukityöllisyys armeijan jälkeen. Sen lisäksi muutama alle kuukauden mittainen homma. Jos puhutaan "virallisista" töistä. ikävuosina 18-24 pyörin keskivaikean ja vaikean masennuksen välillä.
ap
Minkä tasoinen uskot olevasi? 8, 9?
anteeksi mitä?
ap
Te jotka känisette näistä raha-asioista ja valitatte että ämmät on lompakon perässä olette aina näitä tasovouhottajia. T: nollatason nainen.
Ketkä me? ja mitä minä olen känissyt?
ap
Te jotka känisette raha-asioista. Ja onhan tämä taas samaa käninää että ämmät on vaan miehen lompakolla uik uik uik. Miksei sulle kelpaa työtön nainen? Masentunut nainen? Ylipainoinen nainen? Kun eihän täydellinen palstalaatumies voi sellaiseen alentua herran jestas!
Vaikuttaa siltä että täällä käniset lähinnä sinä itse.
ap
Aloitit pelkällä uilutuksella siitä että huarrat on vaan rahan perässä. Ja näköjään mikään mainitsemistani ei sulle kelpaa, eli todellakin pitäisi olla laatupillua.
Olet tainnut unohtaa ottaa tämän päivän lääkkeesi :D
ap
Hyvinhän sulla sitten on ymmärrystä esim mielenterveysongelmille kun päästelet tällaisia idiotismeja suustasi. Kuka hyvänsä tietää että mitkään ”lääkkeet” ei toimi niin että ihmisen persoona muuttuu sekunnissa täysin jos niitä ei syö tasan tiukkaan joka päivä samalla kellonlyömällä. Hyvin selväksihän tässä käy että sulle ei mikään masentunut kelpaisi kumppaniksi. Tuskin siis köyhäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, ihmiset voivat syrjäytyä työelämästä ilman että ovat "loisia". Esim. mielenterveyshäiriöiden, sosiaalisten vaikeuksien ja yleisen syrjäytymisen vuoksi. En tiedä mikä ap:n tilanne on, mutta kyllä varmasti vastaavassa tilanteessa olevia naisiakin löytyy. Ja monesti kun kerran nuoruudessaan tippuu pois työmarkkinoilta, sinne on erittäin vaikea palata uudestaan.
Minulle kävi noin. Selvitin ongelmani, opiskelin kaksi uutta tutkintoa ja muutin kahdesti työn perässä. Meni 10 vuotta mutta onnistuin. Siksi en jaksa niitä jotka valittavat miten vaikeaa on ja luovuttavat.
Aivan. Jos se onnistuu yhdeltä, onnistuu se kaikilta. Ei sääliä vaan tuet pois ja katsotaan sitten miten loiselo onnistuu. Itse ovat tilanteeseensa syyllisiä ja silloin ei yhteiskunnankaan pitäisi heihin mitään huomiota kiinnittää.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen vähän samanlainen nainen, paitsi mielenterveyssyistä työkyvytön.
Ensin pahoinpitelivät vanhemmat ja nyt olen niin sairas, että yhteiskuntakin hylkii kun en pysty paniikkihäiriöni takia töihin.
Nämä kommentit täällä satuttaa. Olen pelkkä loinen muiden verorahoilla. Anteeksi.[/quotehen
Joo, tällä palstalla on usein ilkeitä ja empatiakyvyttömiä ihmisiä. Ei niistä kannata välittää. Joidenkin mielestä ihminen on yhteiskuntakelpoinen vain, jos käy töissä.
Suomessa on aika ankea ja kova ilmapiiri ja sen vuoksi olen joskus tosissani harkinnut täältä pois lähtemistä, mutta sitten olen kuitenkin tullut siihen tulokseen, että onneksi tästä maasta löytyy kuitenkin myös vielä välittäviä, empaattisia ja hyväsydämisiä ihmisiä. Ehkä niitä vain löytyy huonommin vauvapalstalta.
En pidä pitkäaikaistyöttömiä mielenterveyskuntoutujia millään tavalla arvottomina loisina tms. Jokaisella on ihmisarvo. Olen ammatiltani sosiaalityöntekijä ja pyrin työssäni auttamaan eri syistä syrjäytyneitä ihmisiä löytämään ratkaisuja ja muutosta tilanteeseensa.
Mutta alkaisinko parisuhteeseen aloituksessa kuvatun ihmisen kanssa? En ikinä. Parisuhteeseen haluan kanssani tasavertaisen ihmisen, jolla on elämänhallintaan liittyvät perustaidot kunnossa. Aktiivisesti töitä hakeva ja työelämässä ollut sekä ammatin itselleen opiskellut työtön mies kävisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Koska kukaan ei palkkaa minun ikäistäni, joka ei ole koskaan ollut töissä."
Niin, miksi et ole sitten ollut aiemmin töissä? On todella outoa jos terve kolmikymppinen ei ole ollut koskaan edes kesätöissä..
Olen ollut kesätöissä teininä 2kk ajan, ja sitten oli 4kk tukityöllisyys armeijan jälkeen. Sen lisäksi muutama alle kuukauden mittainen homma. Jos puhutaan "virallisista" töistä. ikävuosina 18-24 pyörin keskivaikean ja vaikean masennuksen välillä.
ap
Minkä tasoinen uskot olevasi? 8, 9?
anteeksi mitä?
ap
Te jotka känisette näistä raha-asioista ja valitatte että ämmät on lompakon perässä olette aina näitä tasovouhottajia. T: nollatason nainen.
Ketkä me? ja mitä minä olen känissyt?
ap
Te jotka känisette raha-asioista. Ja onhan tämä taas samaa käninää että ämmät on vaan miehen lompakolla uik uik uik. Miksei sulle kelpaa työtön nainen? Masentunut nainen? Ylipainoinen nainen? Kun eihän täydellinen palstalaatumies voi sellaiseen alentua herran jestas!
Vaikuttaa siltä että täällä käniset lähinnä sinä itse.
ap
Aloitit pelkällä uilutuksella siitä että huarrat on vaan rahan perässä. Ja näköjään mikään mainitsemistani ei sulle kelpaa, eli todellakin pitäisi olla laatupillua.
Olet tainnut unohtaa ottaa tämän päivän lääkkeesi :D
ap
Hyvinhän sulla sitten on ymmärrystä esim mielenterveysongelmille kun päästelet tällaisia idiotismeja suustasi. Kuka hyvänsä tietää että mitkään ”lääkkeet” ei toimi niin että ihmisen persoona muuttuu sekunnissa täysin jos niitä ei syö tasan tiukkaan joka päivä samalla kellonlyömällä. Hyvin selväksihän tässä käy että sulle ei mikään masentunut kelpaisi kumppaniksi. Tuskin siis köyhäkään.
En aio tarttua trolliisi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, ihmiset voivat syrjäytyä työelämästä ilman että ovat "loisia". Esim. mielenterveyshäiriöiden, sosiaalisten vaikeuksien ja yleisen syrjäytymisen vuoksi. En tiedä mikä ap:n tilanne on, mutta kyllä varmasti vastaavassa tilanteessa olevia naisiakin löytyy. Ja monesti kun kerran nuoruudessaan tippuu pois työmarkkinoilta, sinne on erittäin vaikea palata uudestaan.
Minulle kävi noin. Selvitin ongelmani, opiskelin kaksi uutta tutkintoa ja muutin kahdesti työn perässä. Meni 10 vuotta mutta onnistuin. Siksi en jaksa niitä jotka valittavat miten vaikeaa on ja luovuttavat.
Aivan. Jos se onnistuu yhdeltä, onnistuu se kaikilta. Ei sääliä vaan tuet pois ja katsotaan sitten miten loiselo onnistuu. Itse ovat tilanteeseensa syyllisiä ja silloin ei yhteiskunnankaan pitäisi heihin mitään huomiota kiinnittää.
Viestisi oli arkoitettu varmaan ironiaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, ihmiset voivat syrjäytyä työelämästä ilman että ovat "loisia". Esim. mielenterveyshäiriöiden, sosiaalisten vaikeuksien ja yleisen syrjäytymisen vuoksi. En tiedä mikä ap:n tilanne on, mutta kyllä varmasti vastaavassa tilanteessa olevia naisiakin löytyy. Ja monesti kun kerran nuoruudessaan tippuu pois työmarkkinoilta, sinne on erittäin vaikea palata uudestaan.
Minulle kävi noin. Selvitin ongelmani, opiskelin kaksi uutta tutkintoa ja muutin kahdesti työn perässä. Meni 10 vuotta mutta onnistuin. Siksi en jaksa niitä jotka valittavat miten vaikeaa on ja luovuttavat.
Aivan. Jos se onnistuu yhdeltä, onnistuu se kaikilta. Ei sääliä vaan tuet pois ja katsotaan sitten miten loiselo onnistuu. Itse ovat tilanteeseensa syyllisiä ja silloin ei yhteiskunnankaan pitäisi heihin mitään huomiota kiinnittää.
Viestisi oli arkoitettu varmaan ironiaksi?
Siis arkoitettu= tarkoitettu :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti, ihmiset voivat syrjäytyä työelämästä ilman että ovat "loisia". Esim. mielenterveyshäiriöiden, sosiaalisten vaikeuksien ja yleisen syrjäytymisen vuoksi. En tiedä mikä ap:n tilanne on, mutta kyllä varmasti vastaavassa tilanteessa olevia naisiakin löytyy. Ja monesti kun kerran nuoruudessaan tippuu pois työmarkkinoilta, sinne on erittäin vaikea palata uudestaan.
Minulle kävi noin. Selvitin ongelmani, opiskelin kaksi uutta tutkintoa ja muutin kahdesti työn perässä. Meni 10 vuotta mutta onnistuin. Siksi en jaksa niitä jotka valittavat miten vaikeaa on ja luovuttavat.
Aivan. Jos se onnistuu yhdeltä, onnistuu se kaikilta. Ei sääliä vaan tuet pois ja katsotaan sitten miten loiselo onnistuu. Itse ovat tilanteeseensa syyllisiä ja silloin ei yhteiskunnankaan pitäisi heihin mitään huomiota kiinnittää.
Viestisi oli arkoitettu varmaan ironiaksi?
Ei tietenkään ollut. Täysin tosissani olen aina.
Tuntemani ikityöttömät miehet ovat niin hirveitä vinkujia ettei heitä jaksa kuunnella. Jostain syystä myös odottavat muiden tekevän kaikki astiat heidän puolestaan.
Käytännössä he vaan pelaavat pleikkaa, odottavat saavansa palveluksia ja valittavat.
Eihän työttömässä miehessä mitään vikaa ole, jos hän tekee kotitöitä ja osoittaa kiinnostusta vaikka jotain omaa projektia kohtaan, kirjoittaa kirjaa tai opiskelee tai vaikka kehittelee jotain keksintöä.
En , jos mies on omanikäiseni eli nelikymppinen. Tosi outoa että ei olisi ollut töissä. Miksi ei?
Vastaus on ehdoton ei. En koskaan tapailisi miestä joka on lyhytnäköinen ja tyhmä.
Ja sitähän sinä ap olet, jos lasket sen varaan että tuet juoksee tulevaisuudessakin. Selvästikään sinulla ei ole mitään suunnitelmia, aiot vaan jatkaa samalla tavalla loputtomiin.
Et myöskään mainitse mikä on peruskoulutuksesi ja mitä olet opiskellut sen päälle? Arvostaisin huomattavasti enemmän jos noilla hanttihommillasi rahoittaisit opintoja.
Itse olen ollut mielenterveysongelmien takia pois työelämästä 10 vuotta, eli en itsekään mikään huippucatch olisi. Onneksi olen naimisissa. Anyway, jos jopa MINULLA on suunnitelmia miten kohennan tilannettani, en toden totta sylkisi edes päin TERVETTÄ ihmistä joka kuvittelee että hanttihommat ja tuet on tosi hyvä loppuelämän suunnitelma.
Vierailija kirjoitti:
En , jos mies on omanikäiseni eli nelikymppinen. Tosi outoa että ei olisi ollut töissä. Miksi ei?
Jos on sairastellut vaikka koko ikänsä? Tosin niin olen minäkin, mutta silti olen ollut edes joskus töissä.
En voisi. Ärsyttäisi, että meitä olisi kaksi samanmoista lusmuilijaa.
Miten pystyt ylläpitämään autoa ja tarjoamaan ravintolassa?
En pyyhi, mutta tekstistäsi huokui se kuinka työttömät ovat sinua huonompia ihmisiä.