Hei Sinä 1970-luvulla syntynyt työläisperheen kasvatti - mikä oli suurinta sivistystä lapsuuskodissasi?

Vastaan 60 luvun työläisperheestä Helsingin Kalliosta. Vanhemmat kansakoulun käyneitä, varastomies ja tehtaan työläinen).

Vanhempani olivat poliittisesti valveutuneita ja aktiivisia järjestöihmisiä. Kävimme teatterissa monta kertaa vuodessa ja elokuvissakin lähes kerran viikossa, vanhempani lukivat ja opettivat minutkin nauttimaan kirjallisuudesta (luin mm Monte Criston kreivin 9 vuotiaana), äitini rakasti taidetta (ystäväpiiriin kuului 40-50 luvulla mm Wäinö Aaltonen) ja osti ennemmin taulun kuin uuden talvitakin johon säästi muutaman vuoden. Sanomalehti luettiin kannesta kanteen ja asioista keskusteltiin.

Alkoholia ei juuri käytetty, äitini joi lasillisen viiniä jouluna ja isä ykkösolutta ruuan kanssa yhden pullollisen. Hyvin hyvin harvoin jotain konjakkia juhlissa. 

Sossun asiakkuus olisi ollut suurin mahdollinen häpeä.

Kirjastokäynnit jo ihan pienestä saakka kuuluivat työläisperheemme elämään. Arvostimme kaunista kielenkäyttöä.  (Kiroilua ei suvaittu), Meille oli tärkeää tieteen ja faktatiedon arvostaminen. Myös sosiaalista hienotunteisuutta arvostettiin, ei sanottu päin naamaa asioita, jotka loukkaavat.

Meidät opetettiin jo lapsina arvostamaan eläimiä ja luontoa. Lisäksi raittius kuului osana sivistykseen, vanhempani eivät ottaneet koskaan liikaa tai tupakoineet. Näillä eväillä olen hyvin pärjännyt elämässä. Ilman akateemista loppututkintoakin. 

Kirjojen lukeminen harrastuksena. Vanhemmat absolutisteja ja käytiin paljon seurakunnan kokouksissa. Isoäiti vei taidenäyttelyihin. Vanhemmat olivat saaneet vain kansakoulun suoritettua, joten eivät osanneet auttaa koulunkäynnissä tai läksyissä. Maksoivat yksityisopetusta mulle kielissä sen takia.

Ehkä en täytä ap:n määritelmää, kotini oli pieni maatila.

Olen syntynyt 70- luvun alussa.

Isäni on käynyt kansakoulun ja hitsarikurssin, äitini pelkän kansakoulun.

Lukeminen ja siihen kannustaminen, radiosta kuunneltu musiikki.

TV:stä katsottiin joka ilta uutiset ja dokumenttiohjelmia, toki tv:n viihdeohjelmat ja elokuvat myös kuuluivat iltaan.

Äiti kävi kyläkoululla kansalaisopiston kerhossa laulamassa, isä soitteli ja soittaa yhä kitaraa.

Äitini opetti minut lukemaan, kun olin 5 vuotta.

Isäni on aina kannustanut lukemaan, toisin kuin monet lapsuudenkaverieni maalaisjulli-isät, jotka usein halveksivat moista ajanhukkaa.

Meillä muistan, että pidettiin hyvin tärkeänä seurata uutisia lehdistä ja televisiosta. Politiikasta piti tietää kaikki mahdollinen.

Tämän lisäksi luettiin paljon sekä liikuttiin luonnossa. Siinäpä ne.

Extrana muistan sellaisen, että jos esim televisiossa tuli vastaan aihe jota ei tunnettu, etsittiin tieto Ensyklopediasta, tai jos vastaan tuli sivistyssana, joka oli outo, tarkistettiin se sivistyssanakirjasta 😂

Ai niin ja toki kaikki dokkarit piti katsoa televisiosta!

Oikeastaan nyt kun miettii, niin olipa kyllä aika ihana lapsuus. Kaikki tehtiin yhdessä perheenä. Lämmin tunnelma oli aina kotona!

T. 25

Luettiin paljon, isä oli musikaalinen ja soitti monia instrumentteja, äiti harrasti kieliä ja käsitöitä työväenopistossa. Tv:stä ei katsottu juuri muuta kuin uutisia, Karpolla on asiaa ja muita asiaohjelmia.

Kannustettiin lukemaan ja käytiin kirjastossa lainaamassa kirjoja. Kotiin tuli Hesari ja Husari. Ei ollut kesämökkiä, kesälomat vietettiin stadissa ja matkustellen kotimaassa ja ulkomailla.

Ainoan lapsen koulunkäyntiin ja harrastuksiin (musiikki ja liikunta) panostettiin. Luontoretkiä. Joskus harvoin käytiin teatterissa, elokuvissa ei koskaan. Ei oltu rikkaita, isä oli yrittäjä, äiti pankkivirkailija.

Raitis koti.

Lukeminen ja luonto meilläkin. Iso kirjahylly oli täynnä kirjoja ja kirjastosta lainattiin lisää.

Kirjastossa käytiin ahkerasti ja lapsille luettiin. Kotiin tuli useampi sanomalehti ja seurattiin uutisia ja politiikkaa. En ole koskaan nähnyt vanhempiani humalassa. 

Vastaan nyt äitini puolesta, 1970-syntynyt on (itse -91). Äitini vanhemmat olivat kyläkaupan kassaneiti ja hitsari. Kotona heillä oli paljon kirjoja ja muutenkin luettiin paljon. Käytiin kirjastoissa tms. Rahaa perheellä ei juuri ollutkaan, koska molemmat vanhemmat ryyppäsivät ne heti palkkapäivänä.

Äidilleni on tarttunut tuo kotoa opittu kuva alkoholin käytöstä, hänen siskolleen ei. Äidistäni tuli lastenhoitaja, äidin siskosta KTM. Niin surkuhupaisaa kuin se vaan voi olla.🙄

Isä harrasti myös valokuvausta ja kehitti itse valokuvia. 27

Vanhemmat koulutettuja työläisiä, hyvin aattellisia. Kirjoja luettiin ja niitä oli myös itsellä. Käytiin teatterissa ja kierrettiin Suomea sekä museoita ym.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli paljon kirjoja kotona. Kun kesäloma alkoi, mentiin divariin ostamaan isot kassilliset lukemista. Matkusteltiin paljon Euroopassa ja Keski-Aasiassa (autolla ja junalla). Kesät vietettiin usein Jugoslaviassa tai Italiassa, hiihtolomat Alma-Atassa.

Mitä sun duunarivanhemmat tekivät työkseen??

Isä oli kirvesmies ja äiti osa-aikainen matkatoimistovirkailija.

Mitä töitä kirvesmiesisäsi teki talvisin? Monet rakennusalan työmiehet olivat työttöminä talvet.

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä syntynyt -60-luvun puolella mutta samoja kokemuksia kuin edellisilläkin- oli kirjahylly, luontoarvostus ja ylpeys- omillaan tultiin toimeen vaikka köyhiä oltiinkin. Sosiaaliavustusten hakeminen olisi ollut suurin häpeä ikinä- tänä päivänä niillä ylpeillään.

Nyt nämä samat eivät hae sossutukia vaikka eläke ei riittäisikään. Sossutukien hakeminen tai leipäjonossa käyminen on pragmaattisuutta. Tilanteessa jossa olosuhteet eivät mahdollista selviämistä tuloillaan.

Vastasin jo aikaisemmin ja unohdin taidenäyttelyt. Niissä käytiin viikonloppuisin. Mieleen on jäänyt kerta, kun sisäänpääsyä odottamassa jonossa seisoi pääministeri Sorsa Irene-vaimonsa kanssa. Isä tuntui heidät tuntevan. Olin alle kouluikäinen ja oli erikoista nähdä henkilö, jonka oli nähnyt tv-uutisissa.

Jos nyt haluaa jotain sivistyksen puutetta kaivaa lapsuuskodista, kyllähän sitä löytyy, koska jos on lusikalla saanut, ei voi kauhalla vaatia.

Musiikin ymmärrys aika pitkälle vanhemmillani rajoittuu vanhaan suomalaiseen tanssi- ja viihdemusiikkiin.

Juomia ei meillä koskaan piiloteltu, enkä muista nähneeni vanhempiani koskaan humalassa. Isä joi(vieläkin juo)useinkin Koskenkorvaa.

Snapsilasista, televisiota katsoessaan.

Äiti pitää enemmän likööreistä, juo vähemmän kuin isä.

Näin jälkikäteen ajateltuna tuntuu, että perusperheen elämä oli paljon hallitumpaa ja yleissisivistystä pidettiin enemmän arvossa tavallisissa 70-luvun perheissä kuin nykyään. Meillä toki ei akoholiajuotu, emmekä me lapsina siitä mallia saaneet. Jouluna oli kotikaljaa ja mehua tarjolla lapsista vanhuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli paljon kirjoja kotona. Kun kesäloma alkoi, mentiin divariin ostamaan isot kassilliset lukemista. Matkusteltiin paljon Euroopassa ja Keski-Aasiassa (autolla ja junalla). Kesät vietettiin usein Jugoslaviassa tai Italiassa, hiihtolomat Alma-Atassa.

Mitä sun duunarivanhemmat tekivät työkseen??

Isä oli kirvesmies ja äiti osa-aikainen matkatoimistovirkailija.

Mitä töitä kirvesmiesisäsi teki talvisin? Monet rakennusalan työmiehet olivat työttöminä talvet.

Isä jäi kotiin hoitamaan meitä vauvoina, kun lyhyt äitiysloma loppui ja äiti palasi töihin.

Kirjojen lainaaminen kirjastosta ja lukeminen laidasta laitaan. Erittäin monipuolisen ja laadukkaan ruoan nauttiminen. Ruokailutottumukset olivat terveellisiä ja  enemmän yläluokkaisia ,kuin sen ajan tyypillisillä duunariperheillä.  Puutarhan- ja kasvimaan hoito, metsästäminen, sienestäminen, marjastaminen ja kalastaminen (mahdollistivat em ruoan yhdessä asioihin perehtyneisyyden ja sosiaalisten kontaktien kanssa). Yhteinen aika  ja samat mielenkiinnonkohteet korkeasti koulutettujen, maailmaa nähneiden, asemaa saaneiden  ja kokeneiden  ihmisten kanssa.