Miksi et ole mustasukkainen?

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Puolisoni ei ole yhden yhtä kertaa antanut aihetta minkäänlaiseen mustasukkaisuuteen. Joten miksi ihmeessä olisi sitten ollut?

Niin ja yhdessä jo 23 vuotta.

Meillä sama, yhdessä 50 v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Tuossa ei ole minkäänlaista rakkaussuhdetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsetuntoni on kunnossa. Aiemmissa suhteissa, ja nykyisenkin suhteen alkuvaiheilla, tunsin epävarmuutta itsestäni ja siitä ”kelpaanko” toiselle.

En usko että puolisoni pettäisi minua, mutta vaikka pettäisikin niin ei se mustasukkaisuus ja kyttääminen mitään auttaisI.

Ihminen on vapaa tekemään päätöksensä: jos hän haluaa jättää minut niin se on hänen päätöksensä. En tietenkään haluaisi että näin kävisi.

Mustasukkaisuus ei auta mitään? Mustasukkaisuus on tunne, ei teko. Eihän vihaa tai suruakaan voi kieltää tulemasta vain päätöksellä että "ei se auta mitään".

Kyllä tunteitaan pystyy kontrolloimaan. En anna vihan tai surunkaan vyöryä niin hillittömänä, että menettäisin mielenrauhani. Tuollaisia ylitsevuotavia tunnemyrskyjä pystyy hillitsemään esim. meditaation keinoin. Minulla ja ympäristölläni on paljon parempi olo, kun en anna negatiivisille tunteille valtaa.

Te jotka sanotte, ettette tunne mustasukkaisuutta - miltä mustasukkaisuus teidän näkemyksenne mukaan pitäisi tuntua?

En ole mustasukkainen. En ymmärrä miksi olisin? Olen suhteessa sellaisen miehen kanssa joka haluaa olla minun kanssani, ei kenenkään muun. Toisaalta mies ei ole minun omaisuuttani, joten jos hän haluaa lähteä niin lähtee, ei siihen mustasukkaisuus auta. Mitään kaikille flirttailevaa casanovaa en edes miehekseni huolisi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Höpö höpö.puhut omistamisenhalusta ja mahdollisesti himosta.

Rakastumusta tässä ei ole missään.

Selität luultavasti myös väkivallan tällä samalla kuviollasi. Kun niiiin intohimoinen rakkaussuhde pakottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Ei, rakastamalleen ihmiselle haluaa hyvää. Nuo tuollaisia tunteita tuntevat ihmiset haluaa tappaa toisen mielummin kuin menettää. Ei se ole rakkautta. En tiedä mitä se on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Tässä kyse on persoonallusuushäiriöstä.

Kaikkien kannattaa pysyä kaukana tästä suhteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsetuntoni on kunnossa. Aiemmissa suhteissa, ja nykyisenkin suhteen alkuvaiheilla, tunsin epävarmuutta itsestäni ja siitä ”kelpaanko” toiselle.

En usko että puolisoni pettäisi minua, mutta vaikka pettäisikin niin ei se mustasukkaisuus ja kyttääminen mitään auttaisI.

Ihminen on vapaa tekemään päätöksensä: jos hän haluaa jättää minut niin se on hänen päätöksensä. En tietenkään haluaisi että näin kävisi.

Mustasukkaisuus ei auta mitään? Mustasukkaisuus on tunne, ei teko. Eihän vihaa tai suruakaan voi kieltää tulemasta vain päätöksellä että "ei se auta mitään".

Kyllä tunteitaan pystyy kontrolloimaan. En anna vihan tai surunkaan vyöryä niin hillittömänä, että menettäisin mielenrauhani. Tuollaisia ylitsevuotavia tunnemyrskyjä pystyy hillitsemään esim. meditaation keinoin. Minulla ja ympäristölläni on paljon parempi olo, kun en anna negatiivisille tunteille valtaa.

Eli ne negatiiviset tunteesi ovat olemassa, koska tietoisesti kontrolloit niitä. Ei mustasukkaisuus tarkoita sitä, että vasta se on mustasukkaisuutta kun sen syytää holtittomasti kumppanin silmille tämän tästä, tuhoten suhteensa.

Siellä se sinunkin tunteesi on, ajatuksissa. Ja sitä kontrolloit. Mutta se on. eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

impulssikontrollin puute. Sitä pitäisi harjoitella ihan lapsesta asti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Höpö höpö.puhut omistamisenhalusta ja mahdollisesti himosta.

Rakastumusta tässä ei ole missään.

Selität luultavasti myös väkivallan tällä samalla kuviollasi. Kun niiiin intohimoinen rakkaussuhde pakottaa.

Luulenpa, että tässä olet sinä, joka et tiedä mitä rakkaus - intohimoinen rakkaus - on. Pelkkä himo ei tee kenestäkään mustasukkaista, mutta intohimoinen rakkaus taatusti tekee ihmisestä omistushaluisen. On totta, että väkivalta ikävästi on aina kuulunut palaviin rakkaustarinoihin, kuvitteellisiin tai tosiin. Niin suurista tuntemuksista on kyse. Kypsempi ihminen tietysti jäsentää käytöstään fiksummin, tyhmä taas ei ikinä opi, mutta rakkauden tilassa tunteet voivat heittää äärimmäisyyksiin. Kaikki eivät sitä elämässään toki koe.

Vierailija kirjoitti:

En omista toista. Jokainen on vapaa valitsemaan ja aikuinen vastuussa teoistaan. 

Mustasukkaisuus on turha tunne terveelle ja tasapainoiselle ihmiselle. Jos jotain ikävää joskus tapahtuu, niin sen synnyttämät negatiiviset tunteet hoidetaan sitten tilanteen mukaan.

Kysyttiin mustasukkaisuudesta ja sinä alat puhua omistushalusta.

Tunteiden tarkoitus ei ole aina olla hyödyllisiä, me vaan ollaan tuntevia olentoja. Se tekee meistä henkisesti rikkaita. Ei olla vain tyhjiä kuoria.

Jos olet parisuhteessa jonkun kanssa etkä halua kumppanisi tapailevan muita romanttisesti, niin sehän kertoo nimenomaan mustasukkaisuudesta. Olisit siis mustasukkkainen jos hän olisi muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

impulssikontrollin puute. Sitä pitäisi harjoitella ihan lapsesta asti.

Ihastuminen ei ole mitään impulssikontrollin puutetta. Impulssikontrollin puute voi tietysti aiheuttaa ongelmia ihastuneen elämässä, ja usein niin tekeekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska kaikki naiset ovat joka tapauksessa entisiä tai nykyisiä jakorasioita eikä maksa vaivaa antaa sellaisen häiritä. On itsestäänselvyys, että niitä on kaikenmaailman limanuljaskat höylänneet.

Niin tuo on kyllä yksi oikein erityisen turha mustasukkaisuuden alalaji, olla mustasukkainen menneisyyden henkilöistä. Itsellä ei taas tullut tuollainen edes mieleen.

Mustasukkaisuus tuossa yhteydessä on laajempi käsite erilaisille negatiivisille intohimoiseen rakkaussuhteeseen liittyville tuntemuksille ja ajatuksille. Epävarmuus, inho, häpeä, epäluottamus, kateus jne. 

Ei kuulosta ihan yhteensopivilta nuo inho, häpeä, kateus / rakkaus. Ei tuollaisia tunteita tunteva rakasta oikeasti. Kyse on jostain muusta. Omistushalusta ehkä.

Intohimoinen rakkaushan ON omistamisen halua, ei ihastumisen tilassa ketään halua jakaa muiden kanssa. Hyvin myrkyllinenkin ihminen voi siis rakastaa, vaikka sitten kieroutuneella tavalla, ja tuntea hyvin syvästi näissä asioissa. Sinulle rakkaus voi olla toki jokin eteerinen ideaali, mutta ei sellaista oikeassa maailmassa esiinny muualla kuin jossain kädenlämpöisissä pömpelöissä kuvitelmissa.

Tässä kyse on persoonallusuushäiriöstä.

Kaikkien kannattaa pysyä kaukana tästä suhteesta.

Höpön höpön. Ei ihastuminen ole mitään persoonallisuushäiriötä. Persoonallisuushäiriöisen ihastuminen voi tietysti olla ihan oma luku sinänsä. Ihastunut noin muuten ei taatusti halua jakaa ihastustaan kenenkään kanssa. Se että sinä et ole sitä koskaan kokenut ei tosiaankaan tee tyhjäksi monien muiden kokemuksia.

Olen harvoin, jos koskaan ollut mustasukkainen. Kateellinen ystävistä kyllä, mutta puolisoa kohtaan en vaan osaa. Luotan siihen, että hän on vapaaehtoisesti minun kanssa. En omista miestä, en voi päättää ketä hän rakastaa. Olen vastuussa omasta onnesta ja teen vain omaa sydäntä koskevia päätöksiä.

Minusta mustasukkaisella ihmisellä on jokin vaikea käsittelemätön tunne-elämää koskeva ongelma, jos omistushaluisuus purkaantuu mustasukkaisella käytöksellä. "Sun on pakko rakastaa mua, muuten teet minut mitättömäksi". Ystäväni on hyvin mustasukkainen persoona ja katson vierestä, kuinka hän suhde toisensa jälkeen tuhoaa ne. Se tunteiden hallitsemattomuus on sairasta seurattavaa. Se, että mies suhteen alussa vaikka sanoo jotain ihan vieatonta ja hyvää tarkoittavaa, voi mustasukkaisen päässä kääntyä ympäri ja sitten ollaan varmoja, että mies ei ole tosissaan ja se leikkii tunteilla. Ei nähdä sitä omaa käyttäytymistä. Ne jatkuvat spekulaatiot "Mitähän se mies sillä tarkoitti" tarkoittaa minulle, että epäluottamus on jaettu jo valmiiksi, vaikkei mies mitään ole tehnytkään. Sitä ollaan valmiiksi mustis, vaikkei suhde vielä ole edes kunnolla alkanut.

Olen myös seurannut entisen naapurin sairasta mustasukkaisuutta. Miten joku voi olla pois töistä vain siksi, että voi ovensa ulkopuolella kytätä, onko vaimolla muita miehiä silloin, kun hän on poissa? Naapurin rouva oli kerran meillä katsomassa missikisoja, kun toiselta kanavalta tuli urheilua. Mies soitteli 10 min välein vaimolleen missä oli ja minun piti vieressä "todistaa", että ollaan yhä naapurissa. Sairasta. Sanoin kyllä naiselle, että ottaa jalat alleen. Muutin pois toiselle paikkakunnalle ja kuulin myöhemmin, että mies oli yrittänyt tappaa naisen, kun nainen hänet jätti. Mikä järki? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys teille jotka ette tunne (tai ainakin väitätte niin) mustasukkaisuutta; koetteko olevanne parempia ihmisiä kuin ne, jotka sitä tuntevat? 

En, koen olevani vapaampi kuin nuorempana, kun vielä koin mustasukkaisuutta.

Okei, kiva kuulla. Tosi usein törmää sellaisiin keskusteluihin, joissa ihmiset mollaavat mustasukkaisuutta ja se automaattisesti nähdään jotenkin sekopäisten, toisia kontrolloivien ihmisten juttuna. Mustasukkaisuuden taustalla kun voi olla niin monta ymmärrettävääkin syytä. Moni mustasukkaisuutta kokeva tuntee häpeää mustasukkaisuudestaan ja siitä olisi aina hyvä puhua avoimesti ääneen vaikkapa sitten sen kumppanin kanssa. Asiasta ei tee helpompaa keskustella se suuri häpeä mitä mustasukkaisuuden ympärille monet kommenteillaan luovat. Jos mustasukkaisuus saa sairaita ulottuvuuksia, olisi siitä hyvä keskustella että pääsisi eteenpäin. 

Olen samaa mieltä, että ehdottomasti parhain tilanne on, jos mustasukkaisuudesta voi puhua jonkun kanssa :) itse kävin pitkään terapiassa, en mustasukkaisuuden vuoksi, mutta myös se ikään kuin suli pois, kun purin muiden ongelmieni taustalla olevia tunteita ja ajatuskudelmia. Itse olen tosiaan tyytyväinen tähän kevyempään olotilaan, mutta ymmärrän myös täysin tässä ketjussa esitetyt kannat, että mustasukkaisuuden kanssa voi myös oppia elämään, ja ratkaisevaa on se, miten sen pohjalta käyttäytyy.

Kerro ystävällisesti mitä tunteita ja ajatusmalleja sä käsittelit jotka vaikutti mustasukkaisuuteenkin? Olisin kiitollinen, ehkä siitä saisi jotain ulospääsyvinkkejä itselle.