Miksi et ole mustasukkainen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen oikeasti rakastunut on joiltain osin mustasukkainen. Tämä on fakta juttu

mies51v

Mietin juuri, että olenko rakastunut kumppaniini ollenkaan, koska ajatus miehestä toisen kanssa ei satu yhtään.

Minun mielestäni ei ole tervettä, jos tuollaisen ajattelu ei tunnu missään. 

Oletteko te aina olleet tuollaisia vai miten? 

Koska itse olen mustasukkainen ja siitä tunteesta jos jostain haluan eroon. En vaan oikein tiedä mitä enää tekisin etten kyseenalaistaisi omaa asemaani - suhteessa on jo oltu neljä vuotta ja silti mietin ajatteleekohan se jotain eksäänsä tai se kuitenkin haluaa jonkun muun. 

En vain tunne mustasukkaisuutta. Saattaa olla sitä että en itse voisi kuvitellakaan pettäväni niin en pysty kuvitella myöskään miehen tekevän sellaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen oikeasti rakastunut on joiltain osin mustasukkainen. Tämä on fakta juttu

mies51v

Mietin juuri, että olenko rakastunut kumppaniini ollenkaan, koska ajatus miehestä toisen kanssa ei satu yhtään.

Erittäin hyvä kysymys. Sanoisin, että et ole rakastunut. Ehkä olit suhteen alkuaikoina? Minä en sitä voi tietää.

mies51v

Jos tuntuisi siltä, että en voi luottaa kumppanin rakkauteen ja uskollisuuteen, niin silloin ei olisi mitään järkeä edes olla yhdessä. Se tuntuisi paremminkin siltä kuin minut olisi jo jätetty, ei parisuhteelta.

Hassua, kuinka moni tässä ketjussa yhdistää mustasukkaisuuden automaattisesti pettämiseen tai jättämiseen. Mustasukkaisuutta voi kokea muissakin suhteissa kuin parisuhteessa eikä sen tunteminen ole väärin. On eri asia, miten tuo ilmi tuota mustasukkaisuuden tunnetta. Ei tarvitse pelätä toisen jättävän sinut, että voi kokea jossakin tilanteessa mustasukkaisuutta. Toisin kuin moni tuntuu olettavan, mustasukkaisuus ei ole vain "heikkojen" ja huonoitsetuntoisten ihmisten tunne. Jotkut meistä ylipäätään kokevat mustasukkaisuutta herkemmin kuin toiset. 

Vierailija kirjoitti:

En vain tunne mustasukkaisuutta. Saattaa olla sitä että en itse voisi kuvitellakaan pettäväni niin en pysty kuvitella myöskään miehen tekevän sellaista.

Miksi liität mustasukkaisuuden automaattisesti pettämiseen? Mustasukkaisuutta voi tuntea monesta syystä, monessa tilanteessa. Ei tarvitse pelätä kumppaninsa pettävän, että voi kuitenkin tuntea mustasukkaisuutta. 

Totta kai olisin mustasukkainen jos tietäisin, että mieheni on kiinnostunut jostain toisesta naisesta, mutta en ole sillä tavalla mustasukkainen että etukäteen pelkäisin sellaista tilannetta. Sillehän ei mitään voi jos niin käy jonain päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole, en jatkaisi parisuhteessa jossa mustasukkaisuuteen on aihetta.

Jos joku vaikkapa yrittäisi puolisoasi edessäsi, et tuntisi ollenkaan minkään sortin mustasukkaisuutta? 

Siis jos joku yrittäisi iskeä mun puolisoa mun silmien edessä, niin mun pitäisi olla mustasukkainen? Miksi? Eihän se mun puoliso sille mitään voi jos joku sitä yrittää. 

Vierailija kirjoitti:

Rakkautta ei voi pakottaa. Jos toinen haluaa lähteä, niin saa lähteä.

Miten tämä liittyy (suoraan) mustasukkaisuuteen?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te aina olleet tuollaisia vai miten? 

Koska itse olen mustasukkainen ja siitä tunteesta jos jostain haluan eroon. En vaan oikein tiedä mitä enää tekisin etten kyseenalaistaisi omaa asemaani - suhteessa on jo oltu neljä vuotta ja silti mietin ajatteleekohan se jotain eksäänsä tai se kuitenkin haluaa jonkun muun. 

Kohta kuusikymppisen naisen kokemuksella uskallan kommentoida, että ketjuun on  tullut joko poikkeuksellisen itsevarmojen ihmisten vastauksia tai sitten osa vastaa sen mukaan, millainen haluaisi olla. Eihän näiden totuusperää voi koskaan tietää.

On ihan luonnollista tuntea myös mustasukkaisuutta. Ongelma se on vasta sitten, jos se alkaa hallita ajatuksia, mistä sinun viestisi kertoo eli tulkitsen niin,  että ajattelet/kuvittelet seurustelukumppanisi miettivän muita tai haluavan muita ilman että hän on tehnyt jotain, mikä olisi aiheuttanut mustasukkaisuuden tunteen.

Omalla kohdallani hormonaalinen ehkäisy aiheutti aikoinaan mustasukkaisuutta. Itsetuntoni oli riekaleina ja mielikuvitukseni laukkasi, lopulta minua ahdisti jo se, että mies näki televisiossa kauniita, vähäpukeisia naisia. Sairas mustasukkaisuus hävisi, kun lopetin pillereiden syömisen. Eli mieti, voisiko ahdistava ajatusmaailmasi liittyä hormoneihin. Jos et käytä hormonaalista ehkäisyä, niin pohdi, ovatko ajatuksesi erityisen mustasukkaisia tietyissä kierron vaiheissa. Jos ovat, niin sinun on helpompi uskoa ja ymmärtää, että kyse on tosiaan ihan vain omasta ajatusmaailmastasi, ei miehestä.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te aina olleet tuollaisia vai miten? 

Koska itse olen mustasukkainen ja siitä tunteesta jos jostain haluan eroon. En vaan oikein tiedä mitä enää tekisin etten kyseenalaistaisi omaa asemaani - suhteessa on jo oltu neljä vuotta ja silti mietin ajatteleekohan se jotain eksäänsä tai se kuitenkin haluaa jonkun muun. 

En ole aina ollut. Ehkä itsetuntoni jotenkin vahvistui.

Minulla oli huonoja suhteita joissa tulin jätetyksi ja hylätyksi. Se oli ihan kamalaa mutta se vahvisti lopulta. Ymmärsin jotenkin vain arvostaa itseäni. Olin jo kokenut pahimman ja selvisin siitä. Nyt tiedän että ei elämäni riipu toisesta ihmisestä. Ei ole järkeä olla mustasukkainen varsinkaan jos ei ole syytä. Rajoista voi kyllä sopia.

Olin ennen sairaanloisen mustasukkainen. En enää ole mustasukkainen ollenkaan. Ikä on tehnyt tehtävänsä ja lisännyt kokemusten kautta järkeä päähän. Mustasukkaisuus on tunne jolla kiusataan sekä itseään, että kumppania. Ei mitään hyvää koko touhussa.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, kuinka moni tässä ketjussa yhdistää mustasukkaisuuden automaattisesti pettämiseen tai jättämiseen. Mustasukkaisuutta voi kokea muissakin suhteissa kuin parisuhteessa eikä sen tunteminen ole väärin. On eri asia, miten tuo ilmi tuota mustasukkaisuuden tunnetta. Ei tarvitse pelätä toisen jättävän sinut, että voi kokea jossakin tilanteessa mustasukkaisuutta. Toisin kuin moni tuntuu olettavan, mustasukkaisuus ei ole vain "heikkojen" ja huonoitsetuntoisten ihmisten tunne. Jotkut meistä ylipäätään kokevat mustasukkaisuutta herkemmin kuin toiset. 

Tämä just. Itsellä se että tulee jätetyksi ulkopuolelle jo aiheuttaa mustasukkaisuutta. Se että näkee miten toinen haluaa kohdata jonkun muun ihmisen. Naurettavaa tuntea noin vahvaa pelkoa hylkäämisestä. Että joku mitä hän tekee on minulta pois. 

Ei ole ollut aihetta. Tiedän, että olen ollut ykkösnainen miehelleni niin monella tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te aina olleet tuollaisia vai miten? 

Koska itse olen mustasukkainen ja siitä tunteesta jos jostain haluan eroon. En vaan oikein tiedä mitä enää tekisin etten kyseenalaistaisi omaa asemaani - suhteessa on jo oltu neljä vuotta ja silti mietin ajatteleekohan se jotain eksäänsä tai se kuitenkin haluaa jonkun muun. 

Olen ollut aina tällainen. Olen kyllä mustasukkainen muista asioista kuin kumppanin rakkaudesta ja seksuaalisuudesta esim. kumppanin eksille siitä että saivat kokea tietyt elämänvaiheet/tapahtumat hänen kanssaan ja minä en, tai kumppanin ystäville ja perheelle hänen luottamuksestaan ja ajastaan. Tai ehkä tämä on vaan kateutta, en taida ymmärtää mikä niiden ero on jos sellaista on. Ystävistäni olen aina vähän mustasukkainen jos alkavat seurustella ja meinaavat kadota kokonaan siihen suhteeseensa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole, en jatkaisi parisuhteessa jossa mustasukkaisuuteen on aihetta.

Jos joku vaikkapa yrittäisi puolisoasi edessäsi, et tuntisi ollenkaan minkään sortin mustasukkaisuutta? 

Siis jos joku yrittäisi iskeä mun puolisoa mun silmien edessä, niin mun pitäisi olla mustasukkainen? Miksi? Eihän se mun puoliso sille mitään voi jos joku sitä yrittää. 

Ei voikaan, mutta silti on inhimillistä tuntea mustasukkaisuutta tuollaisessa tilanteessa vaikka omaan puolisoonsa luottaisi. Vaikea selittää, mutta vaikka itse tiedän ettei puolisoni minua pettäisi, vaikka ei olisi koskaan antanut mitään syytä epäillä luotettavuuttaan, kieltämättä kokisin epämukavuuden tunnetta siinä vaiheessa, jos joku muu häntä tulisi näyttävästi edessäni yrittämään. Johtunee kai osittain siitä, että olemme nisäkkäitä ja kai tuo on joku reviiri-juttu, kokee olevansa uhattuna jos joku epätoivottu tulee liian lähelle jotain mikä on itselle tärkeää. Ei mustasukkaisuus automaattisesti tarkoita epäluottamusta kumppania kohtaan. 

Jos et ole mustasukkainen, oletko välttynyt petetyksi tulemiselta tai kumppanin sellaiselta käytökseltä, joka voisi lisätä riskiä? Onko kukaan petetty välttynyt mustasukkaisuudelta ja epäilyksiltä uusissa suhteissaan?

Välillä, kun kuuntelee ihmisten kertomuksia parisuhteistaan, petettyjen ja sen välttäneiden puheissa on selvä ero. Ensiksi mainitut luottavat suhteeseensa. Petetyksi tulleilla jokin on muuttunut. Petetyksi tulemisen mahdollisuus tiedostetaan paremmin. Tämä siis jos pettäminen katsotaan ylipäätään olevan suhteen kaatava asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko te aina olleet tuollaisia vai miten? 

Koska itse olen mustasukkainen ja siitä tunteesta jos jostain haluan eroon. En vaan oikein tiedä mitä enää tekisin etten kyseenalaistaisi omaa asemaani - suhteessa on jo oltu neljä vuotta ja silti mietin ajatteleekohan se jotain eksäänsä tai se kuitenkin haluaa jonkun muun. 

ajattelet/kuvittelet seurustelukumppanisi miettivän muita tai haluavan muita

Eihän se ole itsevarmuutta vaan realismia. Jokainen ajattelee muita ja haluaa muita joskus, olisi naiivia kuvitellakaan ettei näin olisi. Kyse on vain siitä että hyväksyy realiteetit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En vain tunne mustasukkaisuutta. Saattaa olla sitä että en itse voisi kuvitellakaan pettäväni niin en pysty kuvitella myöskään miehen tekevän sellaista.

Miksi liität mustasukkaisuuden automaattisesti pettämiseen? Mustasukkaisuutta voi tuntea monesta syystä, monessa tilanteessa. Ei tarvitse pelätä kumppaninsa pettävän, että voi kuitenkin tuntea mustasukkaisuutta. 

En tiedä miksi. Mihin itse liität mustasukkaisuuden?