YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä ei osaa ilmeisistikään laskea keskiarvoja. Keskiarvo 5,77 tarkoittaa, että ylioppilaalla on ollut pakollisista aineista keskimäärin kolme eximiaa ja yksi magna, ei siis magnan papereita.

joku on saanut vaikka 5 L, toinen saanut 3 ämmää ja 1 been jne

Vierailija kirjoitti:

Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.

Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!

Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.

kokeitten keskiarvo esim matikassa 9,7 ja todistuksessa 8. mitä väliä. Ei mitään merkitystä vaan miten kirjoittaa. 

Nuohan ovat syksyn tulokset. Valtaosa hyvien lukioiden oppilaista valmistuu keväisin. Siksi nuo kovatasoiset lukiot eivät syksyn tuloksissa loista.

Syksyllä on myös paljon uusijoita ym.

Vierailija kirjoitti:

2019 parhaiten kirjoittaneet 10 lukiota Suomessa 

1. Etis eli Etelä-Tapiolan lukio 6,12  2. Ressun lukio 5,77   3. Hgin norssi 5,61  4. Viikik Norssi  5,6   5. SYK 55,59 

6. Kulosaaren yk 5,58  Puolanmäen lukio kai Turku  5,58    8. Olarin luki9o 5,5 9. Gymnasiet Grankulla samskola 5,47   10. Tapiolan lukio 5,34     2018   1. Ressun lukio   5,98    2. Etis 5,86   3. Kulosaaren yk  5,73 4. SYK 5,67   5. Savukosken lukio 5,63   6. Puolanmäen lukio 5,51     7. Viikin norssi 5,48 8. Kuninkaantien lukio Espoo 5,46   9. Lahden yk  5,42   10. Hgin norssi 5,41

  kevään satoa,

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.

Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.

Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.

No jos siitä Uudenmaan kärkikymmeniköstä poistaa tämän ruotsinkielisyysefektin sinne kantamat niin jää viisi paikkaa joista neljä on kuitenkin juuri näitä eliittilukioita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).

2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.

Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.

Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.

Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.

Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.

Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.

et taida ymmärtää, Ressun lukio kirjoitti parhaiten 2018 ja 2019 tuli toiseksi. 

Vierailija kirjoitti:

Nuohan ovat syksyn tulokset. Valtaosa hyvien lukioiden oppilaista valmistuu keväisin. Siksi nuo kovatasoiset lukiot eivät syksyn tuloksissa loista.

Syksyllä on myös paljon uusijoita ym.

Koko 2019

Suomenruotsalaisista 2/3 on kaksikielisiä vauvasta asti. Sitten he saavat kirjoittaa yo-kirjoituksissa suomen "vieraana" kielenä ja saavat helpot laudaturit todistukseen, vaikka kyseessä on heidän toinen äidinkielensä. Ei ihme jos menestyvät aidosti yksikielisiä suomenkielisiä paremmin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).

2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.

Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.

Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.

Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.

Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.

Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.

et taida ymmärtää, Ressun lukio kirjoitti parhaiten 2018 ja 2019 tuli toiseksi. 

Tosiasiahan tuo on. Tulos heikko suhteessa lähtötasoon.

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaisista 2/3 on kaksikielisiä vauvasta asti. Sitten he saavat kirjoittaa yo-kirjoituksissa suomen "vieraana" kielenä ja saavat helpot laudaturit todistukseen, vaikka kyseessä on heidän toinen äidinkielensä. Ei ihme jos menestyvät aidosti yksikielisiä suomenkielisiä paremmin!

Ei vieraana kielenä vaan toisena kotimaisena.

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä ei osaa ilmeisistikään laskea keskiarvoja. Keskiarvo 5,77 tarkoittaa, että ylioppilaalla on ollut pakollisista aineista keskimäärin kolme eximiaa ja yksi magna, ei siis magnan papereita.

Mieti ja sisään menty päälke ysin kerkiarvolla. Melko heikko tulos, lähellä m keskitasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).

2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.

Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.

Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.

Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.

Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.

Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.

et taida ymmärtää, Ressun lukio kirjoitti parhaiten 2018 ja 2019 tuli toiseksi. 

Tosiasiahan tuo on. Tulos heikko suhteessa lähtötasoon.

LOL mitähän sulle olisi sanottava että tajuaisit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku täällä ei osaa ilmeisistikään laskea keskiarvoja. Keskiarvo 5,77 tarkoittaa, että ylioppilaalla on ollut pakollisista aineista keskimäärin kolme eximiaa ja yksi magna, ei siis magnan papereita.

Mieti ja sisään menty päälke ysin kerkiarvolla. Melko heikko tulos, lähellä m keskitasoa.

5,77 nyt on ensinnäkin huomattavasti lähempänä eximian keskitasoa kuin magnan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.

Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.

Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.

Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.

Hgin lukioiden alin keskiarvo millä päästiin sisään 2019 Brändö gymnasium 7,83, Gymnasiet Lärkan 8,08 Tölö gymnasium 7,67, Hgin norssi 9,33, Hellu luonnontiedelinja 9,35 Sibelous lukio 9,08,  Ressun lukio 9,33 

Kulosaaren yk 9,08, Märsky 8,92, Hgin ranskalais-suomalainen lukio 8,08 SYK A enkku 9,25, Viikki 9,17

Espoo Mattlidens gymnasium 7,83 Kauniaisten lukio 8,58, Etis Huom 7,17, Gymnasiet Grankulla smaskola 8,69 ,  Vantaa, Helsinge gymnasium 7,33  muunmuassa ja jne 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.

Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.

Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.

Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.

Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.

Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Pargas svenska gymnasium, Parainen

6. Mattlidens gymnasium, Espoo

7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nuohan ovat syksyn tulokset. Valtaosa hyvien lukioiden oppilaista valmistuu keväisin. Siksi nuo kovatasoiset lukiot eivät syksyn tuloksissa loista.

Syksyllä on myös paljon uusijoita ym.

Koko 2019

laitoin tuonne kevät 2019, syksystä en tiedä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.

Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.

Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.

Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.

Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.

Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Pargas svenska gymnasium, Parainen

6. Mattlidens gymnasium, Espoo

7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

samma på svenska?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.

Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.

Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.

Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.

Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.

Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)

1. Katedralskolan i Åbo, Turku

2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo

3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen

4. Korsholms gymnasium, Mustasaari

5. Pargas svenska gymnasium, Parainen

6. Mattlidens gymnasium, Espoo

7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi

8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki

9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki

10. Borgå Gymnasium, Porvoo

eikö tuo nyt syksyn satoa mutta jos otetaan ne jotka kirjoittaa parhaiten niin tulos on ihan eri, siellä komeilee Ressu ja Etis tai Etis ja Ressu. Kato aiemmat jotka kirjoittaneet 2018, 2019 lista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.

Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.

Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.

Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.

Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.

Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.

Tämä pitää korjata. Se suomi vieraana kielenä korvaa pakollisen äidinkielen *suomi, ruotsi, saame).

Ruotsinkieliset voivat halutessaan kirjoittaa toisen kotimaisen suomi joko pitkänä tai lyhyenä. Kuten suomenkieliset ruotsin. Taso on varmaan kova, kun ovat kuitenkin kaksikielisiä.

Mitä ihmettä horiset? Tottakai nekin kirjoittaa äidinkielen, mutta se äidinkieli on ruotsi!