Oma aika vauva-arjessa?
Kuinka paljon teillä muilla äideillä on omaa aikaa vauva-arjessa? Ja minkä ikäinen lapsi /lapset?
Kaipaatteko omaa aikaa?
Kommentit (22)
Pari kertaa viikossa käyn salilla 1-1,5h ja kerran tai kaksi viikossa ystävien kanssa kahvilla kahvilassa/ ravintolassa syömässä pari tuntia.
Vauva nyt 4kk.
Vierailija kirjoitti:
Pari kertaa viikossa käyn salilla 1-1,5h ja kerran tai kaksi viikossa ystävien kanssa kahvilla kahvilassa/ ravintolassa syömässä pari tuntia.
Vauva nyt 4kk.
Kuulostaa hyvältä!
Mun kaveri ei päässyt lähtemään kahdestaan mun kanssa ravintolaan syömään kun hänen lapsi oli vuoden ikäinen, kun kuulemma "hän vielä imetti".
Haaveilen salilla käynnin aloittamisesta. Vauva nyt 3kk, mutta olen aiemmin käynyt vaan kaupassa päiväunien aikana Max. puolen tunnin reissuja, niin en tiedä miten isä pärjäilee vauvan kanssa. Kiinnostaa tietää osallistuvatko muilla isät miten aktiivisesti vauvan hoitoon :)
Ap
Omaa aikaa on taaperon nukkuessa päiväunet ja sitten illalla 8 jälkeen. Taapero on nyt 1v ja 5 kk. Ihan sopivasti on omaa aikaa omasta mielestäni, kun lapsi on kuitenkin hyvä nukkumaan.
Ekan lapsen kanssa en oikein tarvinnut omaa aikaa. Silloin tällöin kävin yksin lenkillä tms mutta yleensä lapsi oli mukana. Toisen lapsen ollessa 6kk aloin kaivata omaa aikaa ja aloin harrastamaan 2 kertaa viikossa. Satunnaisesti tyyliin kerran kuussa muita menoja. Yleensä olen poissa max pari tuntia.
Vauva 3 kk. Syö pullosta, joten mies voi syöttää myös. Käyn pari kertaa viikossa itsekseni lenkillä, tapaamassa ystäviä kahviloissa tms. Loppiaisena on naisporukan illanvietto, jonne olen menossa ja varmaan yövynkin siellä. Mielestäni saan hyvin omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen salilla käynnin aloittamisesta. Vauva nyt 3kk, mutta olen aiemmin käynyt vaan kaupassa päiväunien aikana Max. puolen tunnin reissuja, niin en tiedä miten isä pärjäilee vauvan kanssa. Kiinnostaa tietää osallistuvatko muilla isät miten aktiivisesti vauvan hoitoon :)
Ap
Etkö luota mieheen vai mikä on? Nimenomaan mahdollisimman paljon isälle hoitovastuuta eikä saa vähätellä! Meillä osallistuu kyllä täysin, koska vauva syö pullosta. Toki käy arkipäivät töissä, joten aamusta klo 17 olen vauvan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Haaveilen salilla käynnin aloittamisesta. Vauva nyt 3kk, mutta olen aiemmin käynyt vaan kaupassa päiväunien aikana Max. puolen tunnin reissuja, niin en tiedä miten isä pärjäilee vauvan kanssa. Kiinnostaa tietää osallistuvatko muilla isät miten aktiivisesti vauvan hoitoon :)
Ap
Jos haaveilet salilla käymisestä tai mistä tahansa muusta, niin lähde. Kyllä isä pärjää sen aikaa. Aluksi voit vaikka ajoittaa käynnit niin, että vauva nukkuu sen aikaa, kun olet salilla. Tai olet siellä salilla vähän aikaa ja pidennät, kun tuntuu siltä. Oman jaksamisen kannalta on hyvä saada omaa aikaa edes vähän, jos sitä kokee tarvitsevansa.
Omaa aikaa taisi olla ekan kerran kun menin kampaajalle lapsen ollessa 4 kk vanha. Olin poissa 3 tuntia, minä aikana mieheni oli hätää kärsimässä ja soitteli perään, että ei pärjää vauvan kanssa.
Kuulostaa ihan uskomattomalta nuo lenkkeilyt itsekseen ja kaverien näkemiset viikottain. Hyvä kun nykyäänkään lapsen ollessa 2v. kerran pari kuussa saa olla yksinään tai näkee ketään kavereita ilman lasta. Toisaalta olen tottunut tähän ja olisi varmaan morkkis, jos monta kertaa viikossa olisin poissa kotoa.
Mun oma aika = kävin pikaisesti suihkussa, kun mies kanniskeli huutavaa koliikkivauvaa.
Onneksi tämä sittemmin helpotti. Vauva kasvoi ja hänestä tuli oikein mukava puolivuotias. Minäkin sain omaa aikaa, aloin käydä salilla. Nyt vauva on 17-vuotias nuori, joka harjoittelee vanhojentansseihin.
Joku harrastus vaikka pari kertaa viikossa voisi olla mukava, kun olen kuitenkin aina tottunut harrastamaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Joku harrastus vaikka pari kertaa viikossa voisi olla mukava, kun olen kuitenkin aina tottunut harrastamaan.
Ap
Omalla kohdalla olen luopunut harrastushaaveista suosiolla toistaiseksi. Niiden aika on sitten, kun lapsi on kasvanut. Toki liikuntaa pyrin harrastamaan vaunulenkkien ja kotitreenien muodossa iltaisin, kun lapsi on saatu unten maille. Mutta kodin ulkopuolella tapahtuvat urheiluharrastukset sekä aikaa ja keskittymistä vaativa, minulle rakas käsityöharrastus ovat nyt tauolla pari vuotta.
Mikäli mielenterveytesi ja jaksamisesi vaatii harrastuksia vauvavuoden ja pikkulapsiarjen lomaan, niin kannattaa tietenkin pyrkiä harrastamaan. Muussa tapauksessa sanoisin, että nyt elämässäsi on käynnissä ajanjakso, jolloin kannattaa miettiä, mikä on tärkeää ja keneen nyt kuuluisi panostaa kaikkein eniten.
Vauva-aika on niin lyhyt, että turha sitä oikeastaan on käydä stressaamaan, että pitäisi sitä ja tätä tehdä. Jos itse saan jotain pieniä taukoja lapsistani ja en ole töissä just sinä hetkenä, (lapseni ovat siis 2v, 4v ja 6v) niin mieluiten vain lepäilen ja juon vaikka kahvit rauhassa. Ehkä joku kävelylenkki kuulokkeet korvilla. Vai että salillakin pitäisi käydä äkkiä huhkimassa? No ehkä, jos sitä omaa aikaa olisi ylenmäärin, mutta minään ykkösvaihtoehtona en sitä pitäisi. Johan niiden vaunujenkin kanssa voi lenkkeillä ja kotona jumpata vauvan kanssa. Kyllä esim. mun kahden ekan lapsen kanssa he nukkuivat sentään silloin vielä päiväunet yhtä aikaa pienempinä, niin oli silloin mukava levätä se aika. Nukkukaa kuin voitte! Liian vähän lepoa hajottaa ihmisen, sen olen huomannut näinä pikkulapsi aikoina.
Ekat 5kk en päässyt juuri mihinkään. Vauva nukkui todella huonosti aina ja söi tiheään tissiä.Sen jälkeen pystyi aloittelemaan kun söi jo muutakin. Oli vuoden kun aloitin oman harrastuksen. Kyllä se tuntui sitovalta ja siltä että itselle ei ollut mitään. Oli kiva päästä vaikka uimaan tai johonkin.
Up