Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.
Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!
Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.
Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!
Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.
Lukiossa on onneksi ylioppilaskirjoitukset!
Sinänsä mielenkiintoista, sillä aikaisempien tutkimusten mukaan ruotsinkielisten osaaminen koulujen kälkeen on heikompaa kuin suomenkielisillä.
1,+1. Haistan arvosanamanipulaation.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.
Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!
Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.
Lukiossa on onneksi ylioppilaskirjoitukset!
Kyllä niillä lukion todistuksillakin on merkitystä jatko-opiskelupaikan haussa. Tai ainakin oli.
Tuo on paska temppu opiskelijoille, mutta olen kuullut vastaavasta toiminnasta minäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.
Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!
Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.
Lukiossa on onneksi ylioppilaskirjoitukset!
Kyllä niillä lukion todistuksillakin on merkitystä jatko-opiskelupaikan haussa. Tai ainakin oli.
Tuo on paska temppu opiskelijoille, mutta olen kuullut vastaavasta toiminnasta minäkin.
Ei ole enää merkitystä.
Tietenkin se vpi taas joskus muuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tunnettu homma, että toisissa kouluissa annetaan helpommalla parempia numeroita. Motivoi varmasti.
Meillä taas mm. lukiossa opettajat ylpeilivät että vaativat huomattavasti enemmän opiskelijoilta kuin muissa lukioissa. Numerot ovat aina maralampia!
Jee. Ihan kiva temppu opiskelijoille.
Mutta sillä hän ei nykyisin ole merkitystä, koska ne numerot ei merkitse jatkon kannalta mitään enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Se oli kakkonen. Mutta tulos vain 5,77.
5 on M.
Iso tason lasku siellä opiskelleilla.
Eihän tuossa ole verrattu, mitä muut vähintään 9,30 keskiarvolla lukioon päässeet muissa lukioissa ovat kirjoittaneet.
https://stt.fi/tyylikirja/ideasta-jutuksi/tiedonhankinta/sttn-lukiovert… kuvataan, miten vertailu tehdään. Ei siinä edes vertailla samojen oppilaiden arvosanoja lukioon päästessä ja kirjoittaessa, koska verrataan aina kolme vuotta aiemmin aloittaneisiin. Vertailu on tehty hyvin simppelisti. Tarkemmin tutkimalla selviäisi varmasti eroja esim. siinä, kuinka moni suorittaa lukion 3:ssa vuodessa ja ovatko neljässä vuodessa kirjoittaneiden keskiarvot poikenneet 3:ssa vuodessa kirjoittaneista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Höh. Siis mieheni on ruotsinkielinen ja kirjoitti tietenkin suomen toisena kotimaisena kielenä. Etkö ymmärrä, että se on tietty eri koe kuin äidinkielenään suomea puhuville.
Ja kun hän puhuu suomea korostunsetra ja täydellisesti, hän sai tietenkin ällän ilman mitään vaivannäköä. Enkku oli myös helppo nakki. Se on niin ruotsin kaltainen kieli, että hän oppi sen lukioaikana jotain enkunkielistä pokkareita lukemalla. Sai ällän. (vaikka lukion ekalla tuli enkusta vielä nelosia, oppi sen helposti ruotsinkielisenä, kun vähän viitsi pokkareita lukea. Sanoo näin siis itse.)
No ei mitään kieltä opita sentään jotain pokkareita lukemalla ainakaan siten, että sitä pystyisi myös tuottamaan. Ylioppilaskokeet eivät ole pelkkää luetun ymmärtämistä. Norja on kymmenen kertaa lähempänä ruotsia kuin englanti, mutta aika harva ruotsalainen taitaa osata kirjoittaa norjaa seitsemänvuotiaan norjalaislapsen tasolla. Englantia opitaan monesta eri lähteestä yhtä aikaa ja koulussa opetetaan käsittelemään opittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Kun alasta riippuen todistuksen perusteella valitaan 60-80% DIA-hakioista ja jynnysvaatimukset yleensä on se E tai L niin monenko cm papereilla hakevalla ajattelet olevan realistet mahdollisuudet päästä niiden loppujen Mm En ja Ln paperit kirjoittaneiden ohi pääsykokeissa?
Älä nyt viitsi. Kirjoitit että: "ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea."
Minä ihan ilokseni tarkistin mikä se kynnysvaatimus on ja se on c joko maa, fy tai ke.
Miksi ihmeessä valehtelet!
Katsoppas esim ympäristö- energia ja biotekniikka. Vaatimus on kertomani e tai L pitkä matematiikka tai fysiikka tai L kemiasta. Toki riittää että yhden näistä saavuttaa.
Aallon tekninen fysiikka ja tuotantotalous vaatii muutamia laudatureja.
Aivan. Eli sinnekkään ei cm papereilla erittäin suurella todennäköisyydellä mennä.
Aamulehden Oulun yliopiston selvitys:
Vaikka lääketieteessä on ylioppilaskirjoittajien kärkeä, peräti 41 prosenttia alalle hyväksytyistä ei kirjoittanut yhtään laudaturia (L) vuosina 2013–2015. Toki tilanne muuttuu, kun todistusvalintaa korostetaan, mutta tuskin ratkaisevasti.
–Ei kuuden L:n kirjoittajia ole niin paljon, että he täyttäisivät aloituspaikat. Kyllä ihan tavalliset ihmiset pääsevät yliopistoon, Pursiainen toteaa.
Tutkimustuloksista paljastuu sekin, että jokaiselta tieteenalalta löytyy lukuisia neljä laudaturia kirjoittaneita opiskelijoita. Ylioppilaskirjoittajien eliitti on avarakatseista ja laajasti eri tieteistä kiinnostunutta.
Yliopistoihin pääsee nykyään ja jatkossakin ilman erinomaisia arvosanoja eli L:n tai E:n saamista ylioppilaskirjoituksista. Vuosina 2013–2015 valituista 22 prosenttia ei kirjoittanut yhtään erinomaista arvosanaa.
Ja vaikka ylioppilaskirjoitukset menisivät penkin alle, pääsykokeet pidetään jatkossakin noin kolmasosalle yliopistoon valittavista.
Toisaalta kun 2018 esm lääketieteelliseen oli ensimmäisen kerran yhteisvalinta niin Ouluun lääketieteelliseen haki neljä kertaa enemmän hakijoita kuin aiemmin. Luulisi tämän aika tavalla vaikeuttavan myös sinne opiskelemaan pääsyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Se oli kakkonen. Mutta tulos vain 5,77.
5 on M.
Iso tason lasku siellä opiskelleilla.
Eihän tuossa ole verrattu, mitä muut vähintään 9,30 keskiarvolla lukioon päässeet muissa lukioissa ovat kirjoittaneet.
https://stt.fi/tyylikirja/ideasta-jutuksi/tiedonhankinta/sttn-lukiovert… kuvataan, miten vertailu tehdään. Ei siinä edes vertailla samojen oppilaiden arvosanoja lukioon päästessä ja kirjoittaessa, koska verrataan aina kolme vuotta aiemmin aloittaneisiin. Vertailu on tehty hyvin simppelisti. Tarkemmin tutkimalla selviäisi varmasti eroja esim. siinä, kuinka moni suorittaa lukion 3:ssa vuodessa ja ovatko neljässä vuodessa kirjoittaneiden keskiarvot poikenneet 3:ssa vuodessa kirjoittaneista.
Niissä parhaissa lukioissa varmaan moni menee neljässä vuodessa. Juu.
Kyllä tässä aivan riittävä tasoero saadaan .
Tuo lähes m keskimäärin on kyllä heikko tulos, kun sisään tuli päälke ysin oppilaat.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö vähemmistöille tarjota ylivoimaisesti paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä?
Pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
Suomenkielisillä on tutkitusti korkeampi älykkyysosamäärä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Se oli kakkonen. Mutta tulos vain 5,77.
5 on M.
Iso tason lasku siellä opiskelleilla.
Eihän tuossa ole verrattu, mitä muut vähintään 9,30 keskiarvolla lukioon päässeet muissa lukioissa ovat kirjoittaneet.
https://stt.fi/tyylikirja/ideasta-jutuksi/tiedonhankinta/sttn-lukiovert… kuvataan, miten vertailu tehdään. Ei siinä edes vertailla samojen oppilaiden arvosanoja lukioon päästessä ja kirjoittaessa, koska verrataan aina kolme vuotta aiemmin aloittaneisiin. Vertailu on tehty hyvin simppelisti. Tarkemmin tutkimalla selviäisi varmasti eroja esim. siinä, kuinka moni suorittaa lukion 3:ssa vuodessa ja ovatko neljässä vuodessa kirjoittaneiden keskiarvot poikenneet 3:ssa vuodessa kirjoittaneista.
Älä ne suurin osa kumminkin käy lukion kolmessa vuodessa ja valmistuu kolmannen vuoden keväällä. Näin ollen suurin osa näistä joiden kirjoitustuloksia verrataan ovat aloittaneet kolme vuotta aikaisemmin. Ja tällöin se lähtötasokin johon verrataan on juuri heidän peruskoulun päättötodistuksen taso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
Suomenkielisillä on tutkitusti korkeampi älykkyysosamäärä.
Tästä syystä toisille pitääkin tarjota parempaa opetusta ja helpottaa korkeakouluihin pääsyä jotta saavat jatkossakin paremman ja pidemmän elämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Se oli kakkonen. Mutta tulos vain 5,77.
5 on M.
Iso tason lasku siellä opiskelleilla.
Eihän tuossa ole verrattu, mitä muut vähintään 9,30 keskiarvolla lukioon päässeet muissa lukioissa ovat kirjoittaneet.
https://stt.fi/tyylikirja/ideasta-jutuksi/tiedonhankinta/sttn-lukiovert… kuvataan, miten vertailu tehdään. Ei siinä edes vertailla samojen oppilaiden arvosanoja lukioon päästessä ja kirjoittaessa, koska verrataan aina kolme vuotta aiemmin aloittaneisiin. Vertailu on tehty hyvin simppelisti. Tarkemmin tutkimalla selviäisi varmasti eroja esim. siinä, kuinka moni suorittaa lukion 3:ssa vuodessa ja ovatko neljässä vuodessa kirjoittaneiden keskiarvot poikenneet 3:ssa vuodessa kirjoittaneista.
Niissä parhaissa lukioissa varmaan moni menee neljässä vuodessa. Juu.
Kyllä tässä aivan riittävä tasoero saadaan .
Tuo lähes m keskimäärin on kyllä heikko tulos, kun sisään tuli päälke ysin oppilaat.
Missä korkean keskiarvon lukiossa on mielestäsi ollut parempi tulos?
ohis
Joku täällä ei osaa ilmeisistikään laskea keskiarvoja. Keskiarvo 5,77 tarkoittaa, että ylioppilaalla on ollut pakollisista aineista keskimäärin kolme eximiaa ja yksi magna, ei siis magnan papereita.
2019 parhaiten kirjoittaneet 10 lukiota Suomessa
1. Etis eli Etelä-Tapiolan lukio 6,12 2. Ressun lukio 5,77 3. Hgin norssi 5,61 4. Viikik Norssi 5,6 5. SYK 55,59
6. Kulosaaren yk 5,58 Puolanmäen lukio kai Turku 5,58 8. Olarin luki9o 5,5 9. Gymnasiet Grankulla samskola 5,47 10. Tapiolan lukio 5,34 2018 1. Ressun lukio 5,98 2. Etis 5,86 3. Kulosaaren yk 5,73 4. SYK 5,67 5. Savukosken lukio 5,63 6. Puolanmäen lukio 5,51 7. Viikin norssi 5,48 8. Kuninkaantien lukio Espoo 5,46 9. Lahden yk 5,42 10. Hgin norssi 5,41
Vierailija kirjoitti:
2019 parhaiten kirjoittaneet 10 lukiota Suomessa
1. Etis eli Etelä-Tapiolan lukio 6,12 2. Ressun lukio 5,77 3. Hgin norssi 5,61 4. Viikik Norssi 5,6 5. SYK 55,59
6. Kulosaaren yk 5,58 Puolanmäen lukio kai Turku 5,58 8. Olarin luki9o 5,5 9. Gymnasiet Grankulla samskola 5,47 10. Tapiolan lukio 5,34 2018 1. Ressun lukio 5,98 2. Etis 5,86 3. Kulosaaren yk 5,73 4. SYK 5,67 5. Savukosken lukio 5,63 6. Puolanmäen lukio 5,51 7. Viikin norssi 5,48 8. Kuninkaantien lukio Espoo 5,46 9. Lahden yk 5,42 10. Hgin norssi 5,41
Jännä tuo etiksen voimakas erottuminen
Mestaris-Jussin Hallahallitus tulee lakkauttamaan koko Ruotsin.
Miksi se ei ole kaikille sama "miksipä ei"?
Mitä se on sinulta pois?