Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Kun alasta riippuen todistuksen perusteella valitaan 60-80% DIA-hakioista ja jynnysvaatimukset yleensä on se E tai L niin monenko cm papereilla hakevalla ajattelet olevan realistet mahdollisuudet päästä niiden loppujen Mm En ja Ln paperit kirjoittaneiden ohi pääsykokeissa?
Älä nyt viitsi. Kirjoitit että: "ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea."
Minä ihan ilokseni tarkistin mikä se kynnysvaatimus on ja se on c joko maa, fy tai ke.
Miksi ihmeessä valehtelet!
Katsoppas esim ympäristö- energia ja biotekniikka. Vaatimus on kertomani e tai L pitkä matematiikka tai fysiikka tai L kemiasta. Toki riittää että yhden näistä saavuttaa.
Aallon tekninen fysiikka ja tuotantotalous vaatii muutamia laudatureja.
Aivan. Eli sinnekkään ei cm papereilla erittäin suurella todennäköisyydellä mennä.
Aamulehden Oulun yliopiston selvitys:
Vaikka lääketieteessä on ylioppilaskirjoittajien kärkeä, peräti 41 prosenttia alalle hyväksytyistä ei kirjoittanut yhtään laudaturia (L) vuosina 2013–2015. Toki tilanne muuttuu, kun todistusvalintaa korostetaan, mutta tuskin ratkaisevasti.
–Ei kuuden L:n kirjoittajia ole niin paljon, että he täyttäisivät aloituspaikat. Kyllä ihan tavalliset ihmiset pääsevät yliopistoon, Pursiainen toteaa.
Tutkimustuloksista paljastuu sekin, että jokaiselta tieteenalalta löytyy lukuisia neljä laudaturia kirjoittaneita opiskelijoita. Ylioppilaskirjoittajien eliitti on avarakatseista ja laajasti eri tieteistä kiinnostunutta.
Yliopistoihin pääsee nykyään ja jatkossakin ilman erinomaisia arvosanoja eli L:n tai E:n saamista ylioppilaskirjoituksista. Vuosina 2013–2015 valituista 22 prosenttia ei kirjoittanut yhtään erinomaista arvosanaa.
Ja vaikka ylioppilaskirjoitukset menisivät penkin alle, pääsykokeet pidetään jatkossakin noin kolmasosalle yliopistoon valittavista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).
2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.
Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.
Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.
Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).
2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.
Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.
Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.
Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.
Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.
Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).
2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.
Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.
Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.
Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.
Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.
Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.
Silti Ressussa kirjoitetaan parhaiten 2019 keväällä ja Etis oli toinen. Oliko seuraava Kulis ja Viikin norssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).
2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.
Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.
Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.
Jatkan vielä omaan viestiini. Ei voi katsoa, että olisi jotenkin sama ero arvosanoilla 9 ja 10 tai 7 ja 8, vaikka kummassakin erotus on 1. Peruskoulun arvosanat erittelevät heikosti parhaiden oppilaiden välillä. Lukiossa on tarkoituskin olla sen verran vaativampaa, että kaikki peruskoulussa kympin saaneet eivät kirjoita ällää. Tämä vertailu nähtävästi aliarvioi korkeimpien peruskouluarvosanojen saaneiden yo-menestystä, koska kärjessä ei ole lainkaan korkeimpien arvosanarajojen lukioita.
Tässä verrataan sitä tasoa jolla lukioon tullaan kirjoitusten tasoon. Melko merkittävää, kun se kirjoitusten taso ei lainkaan ole yhteydessä peruskoulun arvosanoihin. Heikommissa lukioissa kirjoitusten tulokset ovatkin yllättäen parempia. Lähellä niitä huippulioita, joiden kirjoittajat menestyvät alle lähtötasonsa. Onhan se merkittävä asia.
Reissussa lasku on jopa huomattava. Mennään reilusti päälle 9 ja tullaan reilu 8 ulos. Jotain tässä välissä tapahtuu.
Silti Ressussa kirjoitetaan parhaiten 2019 keväällä ja Etis oli toinen. Oliko seuraava Kulis ja Viikin norssi.
Se oli toinen. Mutta tosiaan vain 5,77.
5 on M. Melko heikko taso suhteessa lähtötasoon.
Miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Todistusvalinta 20 % pääsykokeet jos osaa olkoot vaikka olisi kirjoittanut abbaa.
Tulipa muuten mieleen yksi varsin inhimillinen selitys. Ruotsinkieliset pärjäävät tällaisessa vertailussa paremmin, jos he saavat peruskoulussa alempia arvosanoja. Olen joskus työskennellyt opettajana ja miettinyt, annanko oppilaalle 9 vai 10, eli kumpaankin olisi perusteita. Jos tietäisin, että oppilas haluaa kovasti päästä lukioon, jossa keskiarvoraja on 9,5 kallistuisin ehkä helpommin arvosanaan 10, koska miksipä ei. Jos työskentelisin ruotsinkielisessä koulussa ja oppilaani hakisi ruotsinkieliseen lukioon, tietäisin että hyvänä oppilaana hän pääsee sinne joka tapauksessa ja valinnan 9 ja 10 välillä ratkaisisi joku muu asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Tuossa vertailussa on ne lukiot jossa oppilaan enkun taso ollut peruskoulussa 5 ja kirjoittaa been noin niinku karkeasti ottaen. C
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tulipa muuten mieleen yksi varsin inhimillinen selitys. Ruotsinkieliset pärjäävät tällaisessa vertailussa paremmin, jos he saavat peruskoulussa alempia arvosanoja. Olen joskus työskennellyt opettajana ja miettinyt, annanko oppilaalle 9 vai 10, eli kumpaankin olisi perusteita. Jos tietäisin, että oppilas haluaa kovasti päästä lukioon, jossa keskiarvoraja on 9,5 kallistuisin ehkä helpommin arvosanaan 10, koska miksipä ei. Jos työskentelisin ruotsinkielisessä koulussa ja oppilaani hakisi ruotsinkieliseen lukioon, tietäisin että hyvänä oppilaana hän pääsee sinne joka tapauksessa ja valinnan 9 ja 10 välillä ratkaisisi joku muu asia.
Sellasta se on. Arvosanat annetaan "inhimillisin perustein" eli pärstäkertoimen mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Onko niin että oikeustieteissä ei painoteta tiettyjä aineita kunhan on L tai E vaikka filosofiassa.uskonnossa.historiassa mutta äikkä tärkeä vai miten se menee. ???????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuossa vertailussa on ne lukiot jossa oppilaan enkun taso ollut peruskoulussa 5 ja kirjoittaa been noin niinku karkeasti ottaen. C
Niin?
Haluat edelleen keksiä omiasi.
Ja dissata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Onko niin että oikeustieteissä ei painoteta tiettyjä aineita kunhan on L tai E vaikka filosofiassa.uskonnossa.historiassa mutta äikkä tärkeä vai miten se menee. ???????
Kyllä siellä 2020 tulee painotustaulukko. Maa on korkein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa muuten mieleen yksi varsin inhimillinen selitys. Ruotsinkieliset pärjäävät tällaisessa vertailussa paremmin, jos he saavat peruskoulussa alempia arvosanoja. Olen joskus työskennellyt opettajana ja miettinyt, annanko oppilaalle 9 vai 10, eli kumpaankin olisi perusteita. Jos tietäisin, että oppilas haluaa kovasti päästä lukioon, jossa keskiarvoraja on 9,5 kallistuisin ehkä helpommin arvosanaan 10, koska miksipä ei. Jos työskentelisin ruotsinkielisessä koulussa ja oppilaani hakisi ruotsinkieliseen lukioon, tietäisin että hyvänä oppilaana hän pääsee sinne joka tapauksessa ja valinnan 9 ja 10 välillä ratkaisisi joku muu asia.
Sellasta se on. Arvosanat annetaan "inhimillisin perustein" eli pärstäkertoimen mukaan.
kokeista 8 tuntiosaaminen 8 niin ei kai ysiä tule tai kymppiä. 10 tulee kun kokeista ka 9,5 tuntiosaaminen kiitettävää ja ylimääräisiä tehtäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Onko niin että oikeustieteissä ei painoteta tiettyjä aineita kunhan on L tai E vaikka filosofiassa.uskonnossa.historiassa mutta äikkä tärkeä vai miten se menee. ???????
Kyllä siellä 2020 tulee painotustaulukko. Maa on korkein.
ja hyvä niin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Onko niin että oikeustieteissä ei painoteta tiettyjä aineita kunhan on L tai E vaikka filosofiassa.uskonnossa.historiassa mutta äikkä tärkeä vai miten se menee. ???????
Kyllä siellä 2020 tulee painotustaulukko. Maa on korkein.
Mutta aika pienet painotukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulipa muuten mieleen yksi varsin inhimillinen selitys. Ruotsinkieliset pärjäävät tällaisessa vertailussa paremmin, jos he saavat peruskoulussa alempia arvosanoja. Olen joskus työskennellyt opettajana ja miettinyt, annanko oppilaalle 9 vai 10, eli kumpaankin olisi perusteita. Jos tietäisin, että oppilas haluaa kovasti päästä lukioon, jossa keskiarvoraja on 9,5 kallistuisin ehkä helpommin arvosanaan 10, koska miksipä ei. Jos työskentelisin ruotsinkielisessä koulussa ja oppilaani hakisi ruotsinkieliseen lukioon, tietäisin että hyvänä oppilaana hän pääsee sinne joka tapauksessa ja valinnan 9 ja 10 välillä ratkaisisi joku muu asia.
Sellasta se on. Arvosanat annetaan "inhimillisin perustein" eli pärstäkertoimen mukaan.
kokeista 8 tuntiosaaminen 8 niin ei kai ysiä tule tai kymppiä. 10 tulee kun kokeista ka 9,5 tuntiosaaminen kiitettävää ja ylimääräisiä tehtäviä.
Tai saa kokeesta 9.
Ai että sinä "toteat tosiasian". Älä nyt viitsi.
Kerrot tässä vain itsestäsi ja kuva on ikävä.
En viitsi alkaa nimittelemään, en laskeudu tasollesi. Vaikka juuri sinä vääristelit jo ihan alkuperäisesti. Mitä olisi merkinnyt, jos et olisi vääristellyt? Ei se viestin arvoa laske, vaikka pitäytyy faktoissa.