Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
puuttuu miten kirjoittaneet onko 5,79 vai ka 3,6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
1) ei M vaan E-
2) millä tasolla sulle on yllättävää, että yo-kirjoitusten arvosana-asteikko on vaativampi kuin peruskoulun?
Yo-arvosanat määräytyvät normaalijakaumalta ja ne on suunniteltu nimenomaan erottelemaan hyviä suorituksia. Vain n. 20% voi saada paremman arvosanan kuin M. Peruskoulun päättötodistuksessa arvostelukriteerit ovat höllemmät eikä tällaista rajoitetta ole. Edes vertailukelpoisuutta ei edellytetä. Heikoimmat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät jatka lukioon, joten asteikko on typistetty alapäästä. Pykäliä on yhtä monta joten väkisinkin asteikko jotenkin venyy tekemään enemmän erottelua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
eikö tämä oo syksyn satoa, suurin osa kirjoittaa keväällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
eikö tuo nyt syksyn satoa mutta jos otetaan ne jotka kirjoittaa parhaiten niin tulos on ihan eri, siellä komeilee Ressu ja Etis tai Etis ja Ressu. Kato aiemmat jotka kirjoittaneet 2018, 2019 lista.
Tämä on koko vuosi. Vertailu sisäänmenon ja yokirjoitusten välillä. STT selvitys.
kaikki ei ymmärrä mutta itse ymmärrän ja jos laitetaan nk paremmuusjärjestykseen miten menestymyt kirjoituksissa niin kaikki ei noista pääse listalle, ainakin kulis ja SYK ja Etis pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisista 2/3 on kaksikielisiä vauvasta asti. Sitten he saavat kirjoittaa yo-kirjoituksissa suomen "vieraana" kielenä ja saavat helpot laudaturit todistukseen, vaikka kyseessä on heidän toinen äidinkielensä. Ei ihme jos menestyvät aidosti yksikielisiä suomenkielisiä paremmin!
Ruotsinkieliset kirjoittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Mutta koska yo-kokeen arvostelu on suhteellista, ei tuosta pitäisi tulla laudatureita sen enempää kuin suomenkielisille, jotka kirjoittavat ruotsin toisena kotimaisena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
1) ei M vaan E-
2) millä tasolla sulle on yllättävää, että yo-kirjoitusten arvosana-asteikko on vaativampi kuin peruskoulun?
Yo-arvosanat määräytyvät normaalijakaumalta ja ne on suunniteltu nimenomaan erottelemaan hyviä suorituksia. Vain n. 20% voi saada paremman arvosanan kuin M. Peruskoulun päättötodistuksessa arvostelukriteerit ovat höllemmät eikä tällaista rajoitetta ole. Edes vertailukelpoisuutta ei edellytetä. Heikoimmat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät jatka lukioon, joten asteikko on typistetty alapäästä. Pykäliä on yhtä monta joten väkisinkin asteikko jotenkin venyy tekemään enemmän erottelua.
M onkin ihan hyvä arvosana!
Erottelua tulee myös niiden kohdalla, jotka pärjäävät paremmin yokirjoituksissa mitä lähtötaso oli. Eli tämä vertailu hakee nousijoita, ajatuksena kai, että lukio on hyvä, koska tulokset nousevat. Ja onhan se hieno asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
eikö tämä oo syksyn satoa, suurin osa kirjoittaa keväällä.
Ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
eikö tuo nyt syksyn satoa mutta jos otetaan ne jotka kirjoittaa parhaiten niin tulos on ihan eri, siellä komeilee Ressu ja Etis tai Etis ja Ressu. Kato aiemmat jotka kirjoittaneet 2018, 2019 lista.
Tämä on koko vuosi. Vertailu sisäänmenon ja yokirjoitusten välillä. STT selvitys.
kaikki ei ymmärrä mutta itse ymmärrän ja jos laitetaan nk paremmuusjärjestykseen miten menestymyt kirjoituksissa niin kaikki ei noista pääse listalle, ainakin kulis ja SYK ja Etis pääsee.
Niin pääsee
Etis eli Etelä-Tapiolan lukio 6,12 2. Ressun lukio 5,77 3. Hgin norssi 5,61 4. Viikik Norssi 5,6 5. SYK 55,59
6. Kulosaaren yk 5,58 Puolanmäen lukio kai Turku 5,58 8. Olarin luki9o 5,5 9. Gymnasiet Grankulla samskola 5,47 10. Tapiolan lukio 5,34 2018 1. Ressun lukio 5,98 2. Etis 5,86 3. Kulosaaren yk 5,73 4. SYK 5,67 5. Savukosken lukio 5,63 6. Puolanmäen lukio 5,51 7. Viikin norssi 5,48 8. Kuninkaantien lukio Espoo 5,46 9. Lahden yk 5,42 10. Hgin norssi 5,41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
1) ei M vaan E-
2) millä tasolla sulle on yllättävää, että yo-kirjoitusten arvosana-asteikko on vaativampi kuin peruskoulun?
Yo-arvosanat määräytyvät normaalijakaumalta ja ne on suunniteltu nimenomaan erottelemaan hyviä suorituksia. Vain n. 20% voi saada paremman arvosanan kuin M. Peruskoulun päättötodistuksessa arvostelukriteerit ovat höllemmät eikä tällaista rajoitetta ole. Edes vertailukelpoisuutta ei edellytetä. Heikoimmat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät jatka lukioon, joten asteikko on typistetty alapäästä. Pykäliä on yhtä monta joten väkisinkin asteikko jotenkin venyy tekemään enemmän erottelua.
M onkin ihan hyvä arvosana!
Erottelua tulee myös niiden kohdalla, jotka pärjäävät paremmin yokirjoituksissa mitä lähtötaso oli. Eli tämä vertailu hakee nousijoita, ajatuksena kai, että lukio on hyvä, koska tulokset nousevat. Ja onhan se hieno asia.
No musta tuo mittari on yksin käytettynä oikeastaan yhtä tyhjän kanssa ja taas näitä asioita joita ei numerolukutaidottomalle yleisölle pitäisi levittää ollenkaan. Kun yo-arvosanoilla on kova katto ja ainoastaan "arvonlisäys" huomioidaan, lukio jonka sisäänottoraja on 9,5 ei lähtökohtaisesti voi olla hyvä vaikka yo-tulokset olisi koko maan parhaat. Kuinka paljon tällainen nyt lisää kenenkään ymmärrystä?
Jos haluttaisiin oikeasti tietoa siitä minkä lukioiden opetus ja opiskeluympäristö auttavat oppilasta eniten yo-kokeisiin valmistautumisessa koko kysymystä pitäisi lähestyä ihan muusta näkökulmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
No jotain siinä kasvamisesta on me nyt pieleen. 🤭
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
1) ei M vaan E-
2) millä tasolla sulle on yllättävää, että yo-kirjoitusten arvosana-asteikko on vaativampi kuin peruskoulun?
Yo-arvosanat määräytyvät normaalijakaumalta ja ne on suunniteltu nimenomaan erottelemaan hyviä suorituksia. Vain n. 20% voi saada paremman arvosanan kuin M. Peruskoulun päättötodistuksessa arvostelukriteerit ovat höllemmät eikä tällaista rajoitetta ole. Edes vertailukelpoisuutta ei edellytetä. Heikoimmat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät jatka lukioon, joten asteikko on typistetty alapäästä. Pykäliä on yhtä monta joten väkisinkin asteikko jotenkin venyy tekemään enemmän erottelua.
M onkin ihan hyvä arvosana!
Erottelua tulee myös niiden kohdalla, jotka pärjäävät paremmin yokirjoituksissa mitä lähtötaso oli. Eli tämä vertailu hakee nousijoita, ajatuksena kai, että lukio on hyvä, koska tulokset nousevat. Ja onhan se hieno asia.
No musta tuo mittari on yksin käytettynä oikeastaan yhtä tyhjän kanssa ja taas näitä asioita joita ei numerolukutaidottomalle yleisölle pitäisi levittää ollenkaan. Kun yo-arvosanoilla on kova katto ja ainoastaan "arvonlisäys" huomioidaan, lukio jonka sisäänottoraja on 9,5 ei lähtökohtaisesti voi olla hyvä vaikka yo-tulokset olisi koko maan parhaat. Kuinka paljon tällainen nyt lisää kenenkään ymmärrystä?
Jos haluttaisiin oikeasti tietoa siitä minkä lukioiden opetus ja opiskeluympäristö auttavat oppilasta eniten yo-kokeisiin valmistautumisessa koko kysymystä pitäisi lähestyä ihan muusta näkökulmasta.
Pysyisivät edes tasollaan. Mutta ei 9,5 seuraa kirjotusten 8. Onhan se iso lasku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisista 2/3 on kaksikielisiä vauvasta asti. Sitten he saavat kirjoittaa yo-kirjoituksissa suomen "vieraana" kielenä ja saavat helpot laudaturit todistukseen, vaikka kyseessä on heidän toinen äidinkielensä. Ei ihme jos menestyvät aidosti yksikielisiä suomenkielisiä paremmin!
Ruotsinkieliset kirjoittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Mutta koska yo-kokeen arvostelu on suhteellista, ei tuosta pitäisi tulla laudatureita sen enempää kuin suomenkielisille, jotka kirjoittavat ruotsin toisena kotimaisena.
Niin, mutta yksikielisesti suomenkieliset joutuvat näkemään paljon vaivaa opetellakseen hyvin ruotsia, jos haluavat siitä laudaturin/eximian ja hyvät lähtöpisteet yliopistoa varten.
Ruotsinkielisistä 2/3 ei tarvitse opetella yhtään kielioppia tai yhtään sanastoa, kun osaavat jo valmiiksi toisenkin äidinkielensä suomen hyvin, joten 20% heistä saa laudaturin/eximian näkemättä mitään vaivaa vieraan kielen opettelun eteen.
Ja vaikka kuinka onkin toinen kotimainen, niin kyllä se kieli silti on suomenkielisille vieras ja sen opettelu vaatii vaivannaköä. Todella epäreilua käytäntöä yksikielisesti suomenkielisiä kohtana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaisista 2/3 on kaksikielisiä vauvasta asti. Sitten he saavat kirjoittaa yo-kirjoituksissa suomen "vieraana" kielenä ja saavat helpot laudaturit todistukseen, vaikka kyseessä on heidän toinen äidinkielensä. Ei ihme jos menestyvät aidosti yksikielisiä suomenkielisiä paremmin!
Ruotsinkieliset kirjoittavat suomen toisena kotimaisena kielenä. Mutta koska yo-kokeen arvostelu on suhteellista, ei tuosta pitäisi tulla laudatureita sen enempää kuin suomenkielisille, jotka kirjoittavat ruotsin toisena kotimaisena.
Niin, mutta yksikielisesti suomenkieliset joutuvat näkemään paljon vaivaa opetellakseen hyvin ruotsia, jos haluavat siitä laudaturin/eximian ja hyvät lähtöpisteet yliopistoa varten.
Ruotsinkielisistä 2/3 ei tarvitse opetella yhtään kielioppia tai yhtään sanastoa, kun osaavat jo valmiiksi toisenkin äidinkielensä suomen hyvin, joten 20% heistä saa laudaturin/eximian näkemättä mitään vaivaa vieraan kielen opettelun eteen.
Ja vaikka kuinka onkin toinen kotimainen, niin kyllä se kieli silti on suomenkielisille vieras ja sen opettelu vaatii vaivannaköä. Todella epäreilua käytäntöä yksikielisesti suomenkielisiä kohtana.
Ei kai he kaikki saa l siitä suomesta.... kun sen kirjoittavat vain ruotsin kirjottaneet. Tai ei kai heiiläkään kaikki saa ruotsista l.
Tosin se suomi tai meiiä ruotsi ei ole pakollinen aine.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viime vuonna Hgin yliopiston oikeustieteelliseen vaadittiin 4 L ja 1 exemia. Samaten Itä-Suomen yliopistoon. Turkuun pääsi 3 L ja 2 exemiaa. Roihin pääsi 1 L ja kai muut exemiaa???
20% valittiin todistusvalinnalla viime vuonna ja näistä rajat oli noi. Entäpä ensi vuonna kun valitaan isompi osa todistusvalinnalla? Nähdään paljon alemmat rajat.
https://www.oikeustieteet.fi/26-6-2019-yhteishaun-tulokset-julkaistu/
Ensi vuonna 40% joten taas useampi pääsee.
Onko niin että oikeustieteissä ei painoteta tiettyjä aineita kunhan on L tai E vaikka filosofiassa.uskonnossa.historiassa mutta äikkä tärkeä vai miten se menee. ???????
äikkä ja 4 hakijalle parhaat pisteet tuottavaa ainetta, Äikkä L 33 E 27,5 M 22,0 C 16,5 B 11,0 A 5,5
Pitkä matematiikka L 39,7 E 33,1 M 26,4 C 19,8 B 13,2 A 6,6
lyhyt matikka L 28,3 E 23,6 M 18,9 C 14,1 B 9,4 A 4,7
fysiikka 31,7 E 26,5 M 21,2 C 15,9 B 10,6 A 5,3
kieli pitkä L 28,3 E 23,6 M 18,9 C 14,1 kieli keskipitkä L 25,1 E 20,9 M 16,8 C 12,6 kieli lyhyt L 22,6 E 18,9 M 15,1 C 11,3 Kemia L 34 E 28,3 M 22,7 C 17 Biologia L 26,8 E 22,4 M 17,9 C 13,4 Psykologia L 24,6 E 20,5 M 16,4 C 12,3 näistä saa parhaimmat pisteet
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Entä SYK ja KSYK, näissä vähän sama homma varmaan kunnRessuussa. Jos lukion sisäänpääsyyn vaaditaan vähintään keskiarvo 9,5 niin ei ole paljon enää varaa parantaa.
Sehän siinä outoa on. 9 5 lähtötasolla kirjoitetaan m.
Suuret lukiot (yli 51 kokelasta)
1. Katedralskolan i Åbo, Turku
2. Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
3. Gymnasiet Grankulla samskola, Kauniainen
4. Korsholms gymnasium, Mustasaari
5. Pargas svenska gymnasium, Parainen
6. Mattlidens gymnasium, Espoo
7. Kyrkslätts gymnasium, Kirkkonummi
8. Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu, Helsinki
9. Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki
10. Borgå Gymnasium, Porvoo
1) ei M vaan E-
2) millä tasolla sulle on yllättävää, että yo-kirjoitusten arvosana-asteikko on vaativampi kuin peruskoulun?
Yo-arvosanat määräytyvät normaalijakaumalta ja ne on suunniteltu nimenomaan erottelemaan hyviä suorituksia. Vain n. 20% voi saada paremman arvosanan kuin M. Peruskoulun päättötodistuksessa arvostelukriteerit ovat höllemmät eikä tällaista rajoitetta ole. Edes vertailukelpoisuutta ei edellytetä. Heikoimmat peruskoulun suorittaneet oppilaat eivät jatka lukioon, joten asteikko on typistetty alapäästä. Pykäliä on yhtä monta joten väkisinkin asteikko jotenkin venyy tekemään enemmän erottelua.
M onkin ihan hyvä arvosana!
Erottelua tulee myös niiden kohdalla, jotka pärjäävät paremmin yokirjoituksissa mitä lähtötaso oli. Eli tämä vertailu hakee nousijoita, ajatuksena kai, että lukio on hyvä, koska tulokset nousevat. Ja onhan se hieno asia.
No musta tuo mittari on yksin käytettynä oikeastaan yhtä tyhjän kanssa ja taas näitä asioita joita ei numerolukutaidottomalle yleisölle pitäisi levittää ollenkaan. Kun yo-arvosanoilla on kova katto ja ainoastaan "arvonlisäys" huomioidaan, lukio jonka sisäänottoraja on 9,5 ei lähtökohtaisesti voi olla hyvä vaikka yo-tulokset olisi koko maan parhaat. Kuinka paljon tällainen nyt lisää kenenkään ymmärrystä?
Jos haluttaisiin oikeasti tietoa siitä minkä lukioiden opetus ja opiskeluympäristö auttavat oppilasta eniten yo-kokeisiin valmistautumisessa koko kysymystä pitäisi lähestyä ihan muusta näkökulmasta.
Pysyisivät edes tasollaan. Mutta ei 9,5 seuraa kirjotusten 8. Onhan se iso lasku.
Tämä jo väännettiin jo niin selvästi rautalangasta että taidatkin olla harvinaisen alkeellinen trolli.
Mitä heikompi peruskoulutodistus, sitä enemmän on varaa parantaa. Tässä vertailussa kärjessä eivät voi olla lukiot, joissa pisteraja sisäänpääsyyn on korkea.
Vaiettu syy, josta ei saa puhua. Ruotsinkielisten lukioiden luokkakuvia katsomalla selviää.
Vierailija kirjoitti:
Mitä heikompi peruskoulutodistus, sitä enemmän on varaa parantaa. Tässä vertailussa kärjessä eivät voi olla lukiot, joissa pisteraja sisäänpääsyyn on korkea.
Olihan siellä niitäkin.
Tämä on koko vuosi. Vertailu sisäänmenon ja yokirjoitusten välillä. STT selvitys.