Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEli kaikki lukiot ovat huippulukioita, koska kirjoituksien jälkeen lapsi osaa enemmän kuin ysiluokalla. Samoin kaikki yläkoulut ovat huippuyksiköitä, ja samoin alakoulut.
Suomalainen koulujärjestelmä on siis erinomainen!
Mikä oli todistettava. LOL
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ei minun logiikalla vaan tämän tutkimuksen logiikalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEipä paljoa kehumista ole siinä ettei aivan ole hylätty. En tajunnut että keskustelen jonkin nepsyn kanssa.
Siis olen nepsy kun oletan tarkkaa kommunikointia?
Vai olenko nepsy, jos keskiarvoni on 5,7? Mistä päättelet, että minulla on?
Vai olenko nepsy, kun en arvostele 5,7 todistusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ei minun logiikalla vaan tämän tutkimuksen logiikalla.
Mikä tutkinus mittaa OSAAMISEN tasoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea.
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Hauskaa! Siis kemian c riittää.
Ala kohtaisesti nämä asetetaan välille c-l. Sopii katsoa monessakin kynnysvaatimus on se c.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEipä paljoa kehumista ole siinä ettei aivan ole hylätty. En tajunnut että keskustelen jonkin nepsyn kanssa.
Siis olen nepsy kun oletan tarkkaa kommunikointia?
Vai olenko nepsy, jos keskiarvoni on 5,7? Mistä päättelet, että minulla on?
Vai olenko nepsy, kun en arvostele 5,7 todistusta?
Nepsyyn viittaa takertuminen lillukanvarsiin. Kumpikin meistä tietää että 5.7 keskiarvolla ei pääse edes amikseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEipä paljoa kehumista ole siinä ettei aivan ole hylätty. En tajunnut että keskustelen jonkin nepsyn kanssa.
Siis olen nepsy kun oletan tarkkaa kommunikointia?
Vai olenko nepsy, jos keskiarvoni on 5,7? Mistä päättelet, että minulla on?
Vai olenko nepsy, kun en arvostele 5,7 todistusta?
Nepsyyn viittaa takertuminen lillukanvarsiin. Kumpikin meistä tietää että 5.7 keskiarvolla ei pääse edes amikseen.
Kyllä sillä pääsee. Eikä 5,7 on lähelläkään hylättyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomenruotsalaiset nyt muutenkin ovat parempia. Ovat hoikkia, kauniita, mukavia ja koulutettuja. En tiedä mistä moinen perintö kun Suomessa kuitenkin asuvat.. ihan erilaista porukkaa kun me tavalliset suomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEipä paljoa kehumista ole siinä ettei aivan ole hylätty. En tajunnut että keskustelen jonkin nepsyn kanssa.
Siis olen nepsy kun oletan tarkkaa kommunikointia?
Vai olenko nepsy, jos keskiarvoni on 5,7? Mistä päättelet, että minulla on?
Vai olenko nepsy, kun en arvostele 5,7 todistusta?
Nepsyyn viittaa takertuminen lillukanvarsiin. Kumpikin meistä tietää että 5.7 keskiarvolla ei pääse edes amikseen.
Saako kysyä miksi päätit ryhtyä "haukkumaan" tai laittamaan nepsyä haukkumasanaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaiset nyt muutenkin ovat parempia. Ovat hoikkia, kauniita, mukavia ja koulutettuja. En tiedä mistä moinen perintö kun Suomessa kuitenkin asuvat.. ihan erilaista porukkaa kun me tavalliset suomalaiset.
Ja onnellisempia!
Vierailija kirjoitti:
Suomenruotsalaiset nyt muutenkin ovat parempia. Ovat hoikkia, kauniita, mukavia ja koulutettuja. En tiedä mistä moinen perintö kun Suomessa kuitenkin asuvat.. ihan erilaista porukkaa kun me tavalliset suomalaiset.
Ja pääsevät helpommin korkeakouluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Kun alasta riippuen todistuksen perusteella valitaan 60-80% DIA-hakioista ja jynnysvaatimukset yleensä on se E tai L niin monenko cm papereilla hakevalla ajattelet olevan realistet mahdollisuudet päästä niiden loppujen Mm En ja Ln paperit kirjoittaneiden ohi pääsykokeissa?
Älä nyt viitsi. Kirjoitit että: "ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea."
Minä ihan ilokseni tarkistin mikä se kynnysvaatimus on ja se on c joko maa, fy tai ke.
Miksi ihmeessä valehtelet!
Katsoppas esim ympäristö- energia ja biotekniikka. Vaatimus on kertomani e tai L pitkä matematiikka tai fysiikka tai L kemiasta. Toki riittää että yhden näistä saavuttaa.
Aallon tekninen fysiikka ja tuotantotalous vaatii muutamia laudatureja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vaikka osaamisen taso on moninkertaistunut kolme vuoden aikana? Sinun logiikallasi matematiikan opiskelijoiden matematiikan osaamisen taso laskee matikan opintojen edetessä, koska aineopinnoista ja syväreistä on todella paljon vaikeampi saada hyviä arvosanoja verrattuna perusopintoihin
Ja sinun logiikallasi opiskelijan taso vain nousee, vaikka kirjoittaisi neljä i:tä. Koska lukion jälkeen tietää niin paljon enemmän kuin ennen lukiota.
Totta, jos ennen lukiota osaamistaso olisi ollut alle i:n. Siksi tämän kaltainen tutkimusasetelma on järjetön
On hyvä verrata millä tasolla lukioon tullaan ja millä sieltä lähdetään. Osan huipputaso oli ysillä. Osalla kirjoituksissa. On kehittynyt. Johtui se sitten koulun tasosta tai omasta kehityksestä.
Ei kai hylätyltä tasolta pääse lukioon?
Toki peruskoulun päättötodistus pitää olla. Katselepoa huvikselsi millä arvosanoilla lukioon lähdetään. Esim. Oman alueen ykkösenä on meidän kunnan lukio, johon tultiin jopa 5,7 keskiarvolla.
Niin?
Se ei ole alle iEipä paljoa kehumista ole siinä ettei aivan ole hylätty. En tajunnut että keskustelen jonkin nepsyn kanssa.
Siis olen nepsy kun oletan tarkkaa kommunikointia?
Vai olenko nepsy, jos keskiarvoni on 5,7? Mistä päättelet, että minulla on?
Vai olenko nepsy, kun en arvostele 5,7 todistusta?
Nepsyyn viittaa takertuminen lillukanvarsiin. Kumpikin meistä tietää että 5.7 keskiarvolla ei pääse edes amikseen.
Saako kysyä miksi päätit ryhtyä "haukkumaan" tai laittamaan nepsyä haukkumasanaksi?
Mitä haukkumista se on että toteaa tosiasian. Tämähän on vaan tyypillinen oire, että he ottavat kaiken kirjaimellisesti ja jaksavat jankata siitä vaikka maailman tappiin.
1. Peruskoulujen arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään (vaikka niitä opiskelijavalinnassa käytetäänkin).
2. Peruskoulun ja ylioppilaskirjoitusten arvosanat eivät ole kovin hyvin vertailukelpoisia keskenään. Se on tämän vertailun perusongelma. Vertailu perustuu hyvin yksinkertaistavaan pisteytykseen.
Lukioon menevät ovat peruskoulussa saaneet lähinnä arvosanoja 7-10 ja yo-kirjoituksissa arvosanat ovat improbatur-laudatur. Jos kartoitettaisiin kattavasti, mitä peruskoulussa arvosanan X saaneet kirjoittavat vastaavasta aineesta yo-arvosanaksi, voitaisiin määrittää, mikä kenenkin lähtötasolla tyypillinen, hyvä tai huono yo-arvosana.
Lisäksi arvosanat ovat hyvin karkea mittari. Monen oppilaan kohdalla opettajalla on - päättötodistuksen tärkeyden huomioon ottaen - varsin vaikea valinta, minkä arvosanan antaa, kun opintomenestys on vaihdellut tai on sattunut kutakuinkin aina puoliväliin arvosanoja. Yo-kokeessa taas joku on aina pisteen päässä seuraavasta arvosanasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Tai siis näistä eliittilukioisra kirjoittaa yhtä hyvin kuin peruslukioista. Esim Ressu ei päässyt edes Uudenmaan kärkikymmenikköön.
Ressuun mennään yli 9 ka:lla ja viimeksi oli kai 9.30. Kirjoitusten perusteella olisi ykkönen tai kakkonen.
Se oli kakkonen. Mutta tulos vain 5,77.
5 on M.
Iso tason lasku siellä opiskelleilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Kun alasta riippuen todistuksen perusteella valitaan 60-80% DIA-hakioista ja jynnysvaatimukset yleensä on se E tai L niin monenko cm papereilla hakevalla ajattelet olevan realistet mahdollisuudet päästä niiden loppujen Mm En ja Ln paperit kirjoittaneiden ohi pääsykokeissa?
Älä nyt viitsi. Kirjoitit että: "ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea."
Minä ihan ilokseni tarkistin mikä se kynnysvaatimus on ja se on c joko maa, fy tai ke.
Miksi ihmeessä valehtelet!
Katsoppas esim ympäristö- energia ja biotekniikka. Vaatimus on kertomani e tai L pitkä matematiikka tai fysiikka tai L kemiasta. Toki riittää että yhden näistä saavuttaa.
Aallon tekninen fysiikka ja tuotantotalous vaatii muutamia laudatureja.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea
Piti ihan tarkistaa:
Todistusvalinnassa on hakukohdekohtaisena kynnysehtona joko pitkän matematiikan, fysiikan tai kemian arvosana (vähintään C tai korkeampi). Riittää, että täytät yhden kynnysehdoista.
Huom! Tämä ei koske pääsykoevalintaa. Voi hakea vielä heikommilla arvosanoilla.
Kun alasta riippuen todistuksen perusteella valitaan 60-80% DIA-hakioista ja jynnysvaatimukset yleensä on se E tai L niin monenko cm papereilla hakevalla ajattelet olevan realistet mahdollisuudet päästä niiden loppujen Mm En ja Ln paperit kirjoittaneiden ohi pääsykokeissa?
Älä nyt viitsi. Kirjoitit että: "ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea."
Minä ihan ilokseni tarkistin mikä se kynnysvaatimus on ja se on c joko maa, fy tai ke.
Miksi ihmeessä valehtelet!
Katsoppas esim ympäristö- energia ja biotekniikka. Vaatimus on kertomani e tai L pitkä matematiikka tai fysiikka tai L kemiasta. Toki riittää että yhden näistä saavuttaa.
Aallon tekninen fysiikka ja tuotantotalous vaatii muutamia laudatureja.
Aivan. Eli sinnekkään ei cm papereilla erittäin suurella todennäköisyydellä mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutte kovista tuloksista? Ylioppilaskokeista tehdyn lukiovertailun mukaan tuossa ensimmäisessä ei keskiarvo ole edes M. Muissa se on sentään vähän yli. Nuo suomenkieliset sen sijaan ovat kärkikuusikossa.
Onhanu uu se Ressu heikko. Reilulla 9 keskiarvolla kirjoitetaan m paperit. Todellinen rimanalitus.
Heidän taso laskee lukiossa.
Ressulaiset oli ykkösiä viime vuonna ts parhaiten kirjoittivat. Etis oli toka.
No sittenhn nämä tasoerot vaan kasvaa. Maalla tason korotuksen arvo vaan nousee, kun se lähtötason seiskakin on saatu ilmaiseksi. Sitten taas Ressuun menijän 10 onkin oikeesti 11 ja tason lasku kirjotuksissa on vielä merkittavampi. Kun se lähtötason 11 onkin kirjotuksissa m eli 8.
Ja maaseudun lähtötaso 7 onkin oikeesti 6 ja nyt se kirjotettu m on kahden pykälän nousu!
On ne hyviä kouluja!