Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.
Tämä pitää korjata. Se suomi vieraana kielenä korvaa pakollisen äidinkielen *suomi, ruotsi, saame).
Ruotsinkieliset voivat halutessaan kirjoittaa toisen kotimaisen suomi joko pitkänä tai lyhyenä. Kuten suomenkieliset ruotsin. Taso on varmaan kova, kun ovat kuitenkin kaksikielisiä.
Mitä ihmettä höpötät? Ruotsinkieliset kirjoittavat äidinkielen kokeen ruotsiksi, ja se vastaa suomenkielisten äidinkielenkoetta. Suomen ruotsinkieliset kirjoittavat toisena kotimaisena (ei siis vieraana kielenä), ja sitä ei voi kirjoittaa lyhyenä, ainoastaan pitkänä tai keskipitkänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
Suomessa ruotsinkieliset menestyy huonommin pisa-kokeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Lapseni meni päälle 9 keskiarvolla maaseutulukioon ja kirjoittli l paperit. Siellä ei taantunut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Jos on luokka täynnä ihmisiä, joilla peruskoulusta yli ysin keskiarvo, luulisi olevan helppoa prepata nämä ihmiset laudatureihin ja eximioihin, kun on pohja kunnossa.
Et ilmeisesti ymmärtänyt, että jokainen Ressun oppilaan eximia katsotaan näissä vertailuissa oppilaan tason huonomiseksi peruskouluun verrattuna.
räkäruotsia ruikkivilla ruotsikoilla oma yo-lautakunta.
ruotsikoilla muuten:
- pienempi äö
- huonommat pisa-tulokset
- laiskempia läksyntekijöitä
erikoinen yhtälö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.
Tämä pitää korjata. Se suomi vieraana kielenä korvaa pakollisen äidinkielen *suomi, ruotsi, saame).
Ruotsinkieliset voivat halutessaan kirjoittaa toisen kotimaisen suomi joko pitkänä tai lyhyenä. Kuten suomenkieliset ruotsin. Taso on varmaan kova, kun ovat kuitenkin kaksikielisiä.
Mitä ihmettä höpötät? Ruotsinkieliset kirjoittavat äidinkielen kokeen ruotsiksi, ja se vastaa suomenkielisten äidinkielenkoetta. Suomen ruotsinkieliset kirjoittavat toisena kotimaisena (ei siis vieraana kielenä), ja sitä ei voi kirjoittaa lyhyenä, ainoastaan pitkänä tai keskipitkänä.
Niinhän tuossa juurikin lukee eli korjaa ensimäisen viestin vierasta kieltä.
Siinä olet väärässä, että olisi vain pitkä toinen kotimainen. On myös keskipitkä, jonka pääosa ruotsin toisena kotimaisena kurjoittavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Jos on luokka täynnä ihmisiä, joilla peruskoulusta yli ysin keskiarvo, luulisi olevan helppoa prepata nämä ihmiset laudatureihin ja eximioihin, kun on pohja kunnossa.
Et ilmeisesti ymmärtänyt, että jokainen Ressun oppilaan eximia katsotaan näissä vertailuissa oppilaan tason huonomiseksi peruskouluun verrattuna.
Resdun taso oli 5,77. Eli m ja e välissä. Taso oli laskenut huomattavasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
M on se keskitaso, eikä sekään nykyisin riitä, joten on ihan sama mitä arvosanoja sen alapuolelta saa. Taso ei kumminkaan riitä sisäänpääsyyn jatko-opintoihin ja jos pääseekin sisään opinnoissa menestymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Herättää mielenkiintoa. Asumme Ruotsissa ja olen muutenkin miettinyt että lasten olisi hyvä käydä lukio Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
M on se keskitaso, eikä sekään nykyisin riitä, joten on ihan sama mitä arvosanoja sen alapuolelta saa. Taso ei kumminkaan riitä sisäänpääsyyn jatko-opintoihin ja jos pääseekin sisään opinnoissa menestymiseen.
Älä nyt viitsi. Kaikki viestissäsi on puppua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Ja olikos se nyt niin, että 5% kaikista tietyn aineen kirjoittajista saa sen Ln. On kirjoittamista on vaikeutettu samalla kun eximia otettiin käyttöön. Äkkiä kirjoitetaan myös muissa kuin huippulukioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Tämän "tutkimuksen" mukaan näin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Onhan se lasku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!
Missäänhän ei sanottu, että näissä kirjoitettiin tasolla L. Taso nousee myös kun mennään sisään In tasolla ja kirjoitetaan se c. Toki siitä ceen kirjoittamisesta ei juuri ole mitään hyötyä.
Ainakin taso nousee! Miksi se laskee toisaalla?
Sillä c todistuksella tekee vie mitä tahansa. Onhan se keskimääräinen.
Ei Suomessa yhtäkkiä vain l rivillä mennä korkeakouluun, vaikka todistusvaminta korostuukin. Se c on silti keskitaso.
Esim. DIA haussa on ennakkovaatimus siitä että pitää kirjoittaa pitkästä matematiikasta tai fysiikasta E tai L tai kemiasta L. Ceen papereilla ei voi edes hakea.
Aamulehden Oulun yliopiston selvitys:
Vaikka lääketieteessä on ylioppilaskirjoittajien kärkeä, peräti 41 prosenttia alalle hyväksytyistä ei kirjoittanut yhtään laudaturia (L) vuosina 2013–2015. Toki tilanne muuttuu, kun todistusvalintaa korostetaan, mutta tuskin ratkaisevasti.
–Ei kuuden L:n kirjoittajia ole niin paljon, että he täyttäisivät aloituspaikat. Kyllä ihan tavalliset ihmiset pääsevät yliopistoon, Pursiainen toteaa.
Tutkimustuloksista paljastuu sekin, että jokaiselta tieteenalalta löytyy lukuisia neljä laudaturia kirjoittaneita opiskelijoita. Ylioppilaskirjoittajien eliitti on avarakatseista ja laajasti eri tieteistä kiinnostunutta.
Yliopistoihin pääsee nykyään ja jatkossakin ilman erinomaisia arvosanoja eli L:n tai E:n saamista ylioppilaskirjoituksista. Vuosina 2013–2015 valituista 22 prosenttia ei kirjoittanut yhtään erinomaista arvosanaa.
Ja vaikka ylioppilaskirjoitukset menisivät penkin alle, pääsykokeet pidetään jatkossakin noin kolmasosalle yliopistoon valittavista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Eli jos tulee lukioon peruskoulusta matikan arvosanalla 10 ja kirjoittaa eximian niin se on tason laskua? Itse näkisin sen aivan toisin
Eli kympin oppilaan taso mielestäsi nousee, jos hän kirjoittaa toiseksi parhaan arvosanan?
Miksi he taantuvat? Ressu 5,77. Eli m ja e välissä. Hyvin paha taantuminen lähtötasoon nähden.
Tässä listassa oma taso on noussut. Jos menee sinne lukioon c tasolla ja silti saa kirjoitettua l. Joku salaisuushan tässä on!