Lue keskustelun säännöt.
YLE: 20 parhaasta lukiosta puolet on ruotsinkielisiä
02.12.2019 |
STT:n lukiovertailussa ruotsinkieliset lukiot veivät tänä vuonna ison nipun kärkisijoja. Suurten, yli 51 kokelaan lukioiden kärkikymmeniköstä jopa seitsemän on ruotsinkielisiä.
Millaisia ajatuksia tämä herättää äidinkielenään suomea puhuvissa kansalaisissa?
Kommentit (191)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä vertailtii eri asiaa kuin normaalisti. Parhaimmat lukiot ovat niitä, joissa kirjoitetaan parhaimmat arvosanat.
Tässä verrattiin peruskoulun päästötodistuksen ja ylioppilaskirjoitusten tulosten eroa. Kuinka paljon oli taso noussut.
Eroa perusteltiin mm. sillä että neljästä pakollisesta aineesta ylioppilaskirjoituksissa voidaan hoitaa kielillä. Suomenruotsalaiset puhuvat yleensä sekä ruotsia että suomea kotona ja yleensä he puhuvat myös parempaa englantia, koska Ruotsin kieli on lähempänä englantia kuin suomi.
Näin on. Esim mun mies on ruotsinkielinen ja kirjoitti suomesta ja enkusta helpot ällät. Puhuu suomea ilman korostusta.
Ei L suomen kielestä ole helppo muille kuin kielellisesti hyvin lahjakkaille. Ei edes äidinkielenään suomea puhuville, muttei varsinkaan ruotsinkielisille. Ruotsinkieliset saavat tietenkin suomesta keskimäärin huonomman arvosanan kuin suomenkieliset, mutta toki jäävät voitolle kirjoittamalla ruotsin ja englannin.
Ruotsinkielisillä se suomi on suomi vieraana kielenä. Ihan eri kirjoitus.
Tämä pitää korjata. Se suomi vieraana kielenä korvaa pakollisen äidinkielen *suomi, ruotsi, saame).
Ruotsinkieliset voivat halutessaan kirjoittaa toisen kotimaisen suomi joko pitkänä tai lyhyenä. Kuten suomenkieliset ruotsin. Taso on varmaan kova, kun ovat kuitenkin kaksikielisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!
Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Tarkoittiko tämä tutkimus vaan sitä, että kaikki pääsee lukioon ruotsinkielisistä. Ja moni myös pääsee sen läpi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se menee kun on otettu valtava määrä kunniavieraita laskemaan suomenkielisten koulujen tasoa
Miksi puhutte kovista tuloksista? Ylioppilaskokeista tehdyn lukiovertailun mukaan tuossa ensimmäisessä ei keskiarvo ole edes M. Muissa se on sentään vähän yli. Nuo suomenkieliset sen sijaan ovat kärkikuusikossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole lukenut alkuperäistä uutista, mutta peruskoulun arvosanat eivät ole keskenään kovin hyvin yhteismitallisia. Ruotsinkieliset piirit ovat pienemmät ja opettajat opiskelleet suurelta osin ruotsinkielisillä linjoilla, oppimateriaalit varmaan aika yhteneväiset koska valinnanvaraa vähemmän kuin suomenkielisissä. Opettajan on helpompi verrata omaa arviointilinjaansa tuttujen kolleegoiden linjaan kuin tietää, miten koko maassa mitäkin arvioidaan. Ja oppikirjasarjat ohjaavat tiettyyn suuntaan tarjoamalla mallikokeita yms. Ei olisi yhtään yllättävää, jos ruotsinkielisten koulujen arvosanakriteerit keskimäärin poikkeaisivat johonkin suuntaan suomenkielisten koulujen vastaavista.
Ja toisaalta ylioppilakirjoituksissakin ruotsinkielisiä suorituksia arvioivat tod.näk. eri sensorit kuin suomenkielisiä. Jos yo-kirjoituksissa sattuu olemaan ihan vähänkin helpommin pisteitä antava ruotsinkielinen sensori, sekin voi näkyä tilastoissa, koska ruotsinkielisiä ylioppilaita on niin pieni osa, että yksi sensori voi hyvin arvioida yhdessä aineessa kaikki kokelaat.
Voi toki hyvin olla niinkin, että ruotsinkielisissä lukiossa saa hyvää opetusta. Vertailussa yli 51 kokelaan lukiot on luokiteltu suuriksi, mutta se ei vielä ole kovin suuri lukio. Ruotsinkielisiä ihan jättilukioita ei taida olla.
Tuolla listalla oli myös Tampereen teknillinen lukio, joka on tunmetusti ollut kaupungin surkein lukio 2000-luvun puolella. Se jo yksistään laittaa koko listan kyseenalaiseksi.
(Juu, olen itse ko lukion kasvatti, siltä ajalta kun sen pitkän matfys-luokalta oli käytännössä suora putki TTKK:lle tms...mutta se olikin viime vuosituhannen puolella)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset nyt vaan ovat ihmisinä älykkäämpää ja tasapainoisempaa joukkoa, noin keskimäärin. On ihan oikein, että he pääsevät yhteiskunnan johtosijoille. Kuka sinne haluaisikaan mielenterveysongelmaisia luusereita?
t. suomenkielinen, mutta ruotsinkielisessä kunnassa kasvanut
"Nyt se on tutkittu: Suomea äidinkielenään puhuvilla korkeampi älykkyysosamäärä kuin suomenruotsalaisilla"
Kuinka monta somalia olet nähnyt ruotsinkielisessä koulussa keskiarvoa alentamassa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Vertailuna: samaisessa lukiovertailussa on Oulun lukioista pärjännyt parhaimpina lukioina liitoskuntien (pienemmät) lukiot kuten Oulunsalon ja Kiimingin lukiot, joihin pääsee matalalla keskiarvolla sisään. Korkeimman keskiarvorajan lukiot (OSYK, Lyseo, Kastelli) eivät samalla tavalla tässä vertailussa pärjää.
Se on juuri kiinni siitä, mikä on lähtötaso verrattuna kirjoituksiin. Lukiossa ehtii aikuistua ja kiriä numeroita ylöspäin jos yläkoulussa ei vielä ihan koulunkäynti maistunut. Varmaan noissa ruotsinkielisissä lukioissa on sama tilanne, niihin menee suunnilleen kaikki lukioon haluavat ruotsinkieliset keskiarvosta riippumatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletteko tutustuneet ruotsinkielisten lukioiden historiaan, joku mm. aatelisten perustama kouluna, ja siihen kuinka rahoitettu ja kuin rahaa edelleen tulee säätiöiltä? Rahalla saa pienemmät ryhmät, paremmat välineet, enemmän opettajia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi puhutte kovista tuloksista? Ylioppilaskokeista tehdyn lukiovertailun mukaan tuossa ensimmäisessä ei keskiarvo ole edes M. Muissa se on sentään vähän yli. Nuo suomenkieliset sen sijaan ovat kärkikuusikossa.
Onhan se Ressu heikko. Reilulla 9 keskiarvolla kirjoitetaan m paperit. Todellinen rimanalitus.
Heidän taso laskee lukiossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Vierailija kirjoitti:
Tyhmä vertailu. Olisi kiva tietää kuinka hyvin eliittilukioista pitäisi kirjoittaa, että pääsisi tuon listan ykköseksi
Eikö sekin riittäisi, ettei taso laske lukion aikana kuten nyt käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloksiin voi vaikuttaa myös se, että ruotsinkielisissä suurten kaupunkien lukioissa opiskelija-aines on selvästi heterogeenisempää kuin suurten kaupunkien suomenkielisissä lukioissa. Tämä ihan sen vuoksi, että ruotsinkielisiä lukioita on niin vähän.
Suomenkieliset hyvät oppilaat menevät suurissa kaupungeissa yli ysin keskiarvorajan lukioihin. Näiden on vaikea pärjätä ko. vertailussa, koska oppilaat jo tulevat lukioon niin korkealla keskiarvolla, että siirä on vaikea parantaa.
Millä tavalla heterogeenisempää?
No tuossahan se on selitettynä. Mitä osaa et ymmärtänyt? Koska suomenkielisiä lukioita on paljon enemmän, oppilasaines jakaantuu niihin niin, että ns. eliittilukioihin pääsee vain parhaimmisto eli vain ne peruskoulussa hyvin menestyneet -> materiaali on honogeenistä. Vastaavasti heikompiin lukioihin pääsevät sitten ne, jotka eivät mihinkään muuhun olisi päässeet eli lukiolaisista se peruskoulussa huonoimmin menestynyt joukko -> materiaali on jälleen homogeenistä. Keskivertolukioihin sitten valikoituu se keskivertoaines -> jälleen homogeenistä. Ruotsinkielisiä lukioita on vähän (joillain paikkakunnilla vain yksi) ja niihin pyrkiviä oppilaitakin vähemmän per paikkakunta, joten niihin pääsee sisälle sekä loistavasti peruskoulussa menestyneitä että vähän heikommin menestyneitä että sitten niitä, jotka pääsevät vielä nippa-nappa sisään, kun paikat halutaan täyteen -> materiaali on heterogeenistä.
Aha. Ja tästä syystä nämä lukiot ovat parhaita!
Ehkä voisimme ottaa oppia!Tässähän ei tutkittu sitä miten hyvin kyseisten koulujen oppilaat kokonaisuudessaan kirjoittivat. Vaan verrattiin pakollisten neljän aineineen suoritusta suhteutettuna heidän lähtötasoonsa eli peruskoulun päästötodistukseen. Jos kouluun päästiin kutosen keskiarvolla ja kirjoitti bn tai cm niin oppilas menestyi lähtötasoonsa nähden hyvin. Toki bn tai cm arvosanalla ei käytännössä tee mitään esim. Yliopistoihin pyrittäessä. Käytännössä tässä arvioinnissa ne koulut olivat"parhaita" joissa myös se rupusakki onnistui pääsemään kirjoituksista läpi.
Että oikein rupusakki!
Ja c on keskitaso. Ei millään tavalla huono.
Tarkoittaa vain sitä että eliittilukioissa opiakelijat kirjoittavat huonommin kuin heidän lähtötaso oli.
Joissain muissa ihmiset kehittyy.
Eliittilukioon oppilaat tulevat yli ysin keskiarvolla. Käytännössä se tarkoittaa tuossa STT:n tutkimuksessa sitä, että oppilas on taantunut, jos hän kirjoittaa Eximian. Oppilas on kehittynyt tai pysynyt samalla tasolla vain silloin, jos hän kirjoittaa Laudaturin. Ehkä vähän ajateltuasi ymmärrät, miksi eliittilukioiden on vaikea menestyä tuossa vertailussa.
Jos on luokka täynnä ihmisiä, joilla peruskoulusta yli ysin keskiarvo, luulisi olevan helppoa prepata nämä ihmiset laudatureihin ja eximioihin, kun on pohja kunnossa.
Vihreä kirjoitti:
Kuinka monta somalia olet nähnyt ruotsinkielisessä koulussa keskiarvoa alentamassa?
Niin, Ressussa ja muissa eliittilukioissahan heitä oikein vilisee alentamassa keskiarvoa. Kuinka joku ei vielä keksinyt, että tämän takia Ressu ei pärjää näissä vertailuissa.
Minä olen suomenkielinen ja kirjoitin helpot ällät äidinkielestä, englannista, Saksasta, ruotsista, pitkästä matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta. Harm kyllä biologia jäi exiimiaan, mutta sen nyt kirjoitin ihan vaan harrastuksen vuoksi. So what?