Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Ujojen introverttien kohtaamisongelmat
01.12.2019 |
Pistetäänpä alulle taas yksi yksinäisen miehen vuodatusketju, kun tänne näin anonyyminä saa kertoa.
Liityn tähän kolmekymppisten joukkoon, joka ei koskaan ole ollut parisuhteessa.
Koen olevani noin päällisin puolin suht' normaali - koulutettu, käyn töissä, maksan asuntolainaa, alkoton ja savuton. Olen keskivertoa pidempi ja BMI on normaalirajojen keskellä. Kaikin puolin tavis. Harrastuksia löytyy, muun muassa urheilua, mutta kaikki on sooloaktiviteettejä.
Olen koittanut etsiä kaverihaku.netin kautta harrastuskaveria (miehiä sekä naisia) näin alkuun, mutta ei tunnu ihmisiä kiinnostavan. Saavatko he niin paljon vastauksia, että eivät pysty vastaamaan kaikille? Pitäisi varmaan luoda oma ilmoitus ja testata niinkin päin.
Näin ujona introverttinä en ole mitään supliikkimiehiä ja koskaan ei ole ollut pokkaa lähestyä naisia muussa kuin jonkin konkreettisen asian hoitamisen yhteydessä. Veikkaan että muut näkevät minut etäisenä henkilönä ja täten naisetkaan eivät ole koskaan lähestyneet minua.
He jotka hieman tuntevat minua, todennäköisesti pitävät minua hieman erilaisena. Suomen alkoholikulttuurissa niin monesti se alkoton henkilö on vähän outo - "miksi et ryyppää?". Minua on esimerkiksi luultu uskovaiseksi, mahdollisesti lestadiolaiseksi (asun Oulussa, missä lestadiolaisia on reilusti). Olen agnostikko, jos jotain sattuu kiinnostamaan.
Joku kuitenkin kysyy minkälaisen naisen "kelpuuttaisin". Unelmanaisen kanssa olisin asioista samalla aaltopituudella. Hän tietäisi mitä introversio oikeasti tarkoittaa pääkopan sisällä, esim. miksi baarit ei kiinnosta minua tai miksi uusiin ihmisiin tutustuminen on niin vaikeaa kun siihen lisätään ujous päälle.
Hänellä olisi oma elämä kunnossa ja asialliset elämäntavat. Mikään siveydensipuli ei tarvitse olla, kunhan ei ole pettänyt ketään ja tällä iällä ymmärrän, jos on tullut lapsikin tai kaksi tehtyä. Eihän tässä enää teinejä olla.
Täälläkin on usein mainittu, että kukaan ei tule minua kotoa hakemaan. Ja tottahan tämä on, tiedän varsin hyvin. Mutta kun persoonallisuustyyppi on mitä on, niin tähän tilanteeseen olen ajautunut. Tätä palstaa selaillessa olen vain yllättänyt kuinka paljon naisiakin taitaa olla samantyylisessä tilanteessa?
En ole katkera, ainakaan vielä. Ehkä vain olen vihdoinkin kasvanut aikuiseksi ja elämää ihmetellessä, ja varsinkin tätä palstaa lukiessa, olen tullut siihen ajatukseen että ehkä minun pitäisi jotain tehdä että ei tarvi sitten vanhoilla päivillä olla katkera ja valitella että kun olisi nuorempana älynnyt tehdä jotain.
Varmasti joku jossain on se unelmanainen minulle ja minä olisin hänelle se unelmamies. Mutta miten me tämäntyyliset introvertit voisimme kohdata toisiamme, kun perusluonne on enemmän tai vähemmän ihmisiä välttelevä?
Tällainen sunnuntai-vuodatus tällä kertaa...
Kommentit (103)
Vierailija kirjoitti:
Siitähän ei ikinä tule lasta eikä paskaa.
Mistä ei tule?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä "oikeassa tai onnellinen", taidat olla sama tyyppi joka ties kuinka kauan sitten kommentoi aivan samaa johonkin vastaavaan ketjuun. Eli ilmeisesti joku piinkova naisasianainen jonka mielestä kaikki maailman naiset ovat palkintoja, joiden eteen miehen täytyy ponnistella ja nähdä hieman enemmänkin vaivaa, koska se olisi kuulemma joku luonnonlaki.
Olen kyllä ihan tavis mies. Enkä sinällään ajattele että miehen tarvitsisi ponnistella sen kummemmin kuin naisen. Mutta kyllä elämässä nyt vain yleensä pitää tehdä töitä jotta saa sen jonka haluaa. Ei täällä tipahda syliin ilmaiseksi juuri mikään, ei opiskelupaikka, ei työpaikka, ei ura. Voit toki voivotella elämän epäreiluutta jos naisten pitää keskimäärin tehdä vähän vähemmän töitä parisuhteen saamiseksi kuin miesten mutta johtaako se voivottelu oikeasti johonkin? Siis muuhun kuin että olet yksin? Ja kun ei johda niin mitä sinä siitä hyödyt? Et sinä yksin pysty koko deittailukulttuuria muuttamaan vaikka kuinka yrittäisit.
No ainakin itsekunnioitus säilyy. Olen harvinaisen ylpeä siitä että olen sanojeni mittainen, äärimmäisen kova mies niin henkisesti kuin fyysisestikin, kaikkien näiden soijapoikien ja muiden semifeministien sijaan. En nöyristele ketään. En tule koskaan hyväksymään näitä parisuhteiden mielestäni TÄYSIN typeriä soidinkuvioita ja niihin vääjäämättä liittyviä ihmisten kaksinaamaisuuksia.
Hah ihana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä "oikeassa tai onnellinen", taidat olla sama tyyppi joka ties kuinka kauan sitten kommentoi aivan samaa johonkin vastaavaan ketjuun. Eli ilmeisesti joku piinkova naisasianainen jonka mielestä kaikki maailman naiset ovat palkintoja, joiden eteen miehen täytyy ponnistella ja nähdä hieman enemmänkin vaivaa, koska se olisi kuulemma joku luonnonlaki.
Olen kyllä ihan tavis mies. Enkä sinällään ajattele että miehen tarvitsisi ponnistella sen kummemmin kuin naisen. Mutta kyllä elämässä nyt vain yleensä pitää tehdä töitä jotta saa sen jonka haluaa. Ei täällä tipahda syliin ilmaiseksi juuri mikään, ei opiskelupaikka, ei työpaikka, ei ura. Voit toki voivotella elämän epäreiluutta jos naisten pitää keskimäärin tehdä vähän vähemmän töitä parisuhteen saamiseksi kuin miesten mutta johtaako se voivottelu oikeasti johonkin? Siis muuhun kuin että olet yksin? Ja kun ei johda niin mitä sinä siitä hyödyt? Et sinä yksin pysty koko deittailukulttuuria muuttamaan vaikka kuinka yrittäisit.
No ainakin itsekunnioitus säilyy. Olen harvinaisen ylpeä siitä että olen sanojeni mittainen, äärimmäisen kova mies niin henkisesti kuin fyysisestikin, kaikkien näiden soijapoikien ja muiden semifeministien sijaan. En nöyristele ketään. En tule koskaan hyväksymään näitä parisuhteiden mielestäni TÄYSIN typeriä soidinkuvioita ja niihin vääjäämättä liittyviä ihmisten kaksinaamaisuuksia.
Ei heiluttele minun itsekunnioitusta se, että näen vähän vaivaa tutustuakseni täyden kympin naiseen (luultavasti melkein ainoastaan vain minun mielestäni täys kymppi), lisäksi olen itselleni sanojeni mittainen, myös tämä nainen on huomannut minun olevan sanojeni mittainen, ja siksipä kai yhä tapailemmekin.
En minä häntä nöyristele saati mitään palvontamenoja harrasta, mitä nyt välillä kehun kauniisti laitettuja hiuksia tai mainitsen pitäväni hänen tavastaan ajatella - ja jumankekka, olen oikeasti sitä mieltä.
Kaksinaamaisuuksia en harrasta, kun tajusin jo ensitapaamisella, että joo, valehtelemalla nyt voin päästä sänkyyn muutaman viikon tai kuukauden kuluttua, mutta kun jään valehtelusta kiinni kahden-kolmen kuukauden päästä, niin se oli sitten siinä. Valitsin rehellisyyden ja ehkä ikuisen kaverikortin.
Mutta menee vähän ohi aiheen. Toivotan vilkasta ja asiallista keskustelua ihan tärkeästä aiheesta ja että joku saa rohkeutta mennä juttelemaan ja tutustumaan. Ja jollei kiinnosta, niin ihan turha selitellä omista periaatteistaan, ja siitä ettei naista halua.
Vai kova mies? Tyhmä ja pelkuri pikemminkin, ei uskalla edes yrittää oikeaa suhdetta, kun pelkää että tulee takkiin.
Ihan syystä jää yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä oikein tulee nämä introvertit jotka haikailee ihmisten seuraa? Itse olen introvertti enkä todellakaan ole koko ajan haalimassa porukkaa ympärille, vielä vähemmän miehiä. Vietän 99% ajastani yksin koska yllätys, introverttina en viihdy ihmisten seurassa! Ihmettää tämä introverttimiesten vimma parisuhteeseen.
Onhan se nyt aivan eri asia haluta parisuhde kuin haluta olla ihmisten keskellä jossain kissanristiäisissä.
Mitä eroa? Kumppanikin on ihminen siinä missä muutkin. Ihmisen seuraa se on pakko parisuhteessakin sietää, aika paljonkin vielä. Mikä introversio se muka on?
No ei se introversio nyt kuitenkaan mitään solipsismia ole, rauhoitu nyt. Ihminen kaipaa kumppanuutta ja se on eri asia kuin jatkuva sosiaalisuus kaikkia kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mene tanssitunneille? Tiedän sellaisen laihan poikamaisen miehen jolla on paljon tyttöystäviä, koska osaa jotain hiphop/breakdance juttuja. Minäkin haluaisin osata sellaista discotanssia, mutta en ole koskaan uskaltanut mennä tunneille. Jotain tällaista
haluaisin osata.
Joo, viime aikoina kun olen käynyt latinotanssitapahtumissa niin niissä on nähnyt hauskan ilmiön, sellaisia perus peräkammari-insinöörejä ja nörttejä pyörittelemässä kuumia lattaribeibejä, koska miespareista on aina pulaa :) :) :) Eihän se välttämättä muuhun johda kuin tanssimiseen, mutta kai sekin johonkin voi viedä,jos on kykyä opetella askeleita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä sillä naisella teet? Onko sen homma ottaa sulta suihin kun sä pelaat pleikkaa vai?
Tämäkö on oikeasti kommenttien ja suhtautumisen taso, kun kaveri laittaa ihan asiallisen ja positiivisen aloituksen seuranhaun vaikeudesta? Jos naiset eivät osaa muuta kuin ruiskia tällaista myrkkyä, heillä on varmaan itselläänkin syytä katsoa peiliin tässä pariutumisasiassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran että kovasti tuota katse sitä ja katse tätä juttua jaksetaan hokea. Mitä te sillä katseella sitten teette? Jos mies katsoo silmiinne, tapahtuuko silloinkaan mitään? Vai onko se niin että naisen aloite on joku hymy, joka "oikeuttaa" miehen silti tekemään sen ensi-iskun? Itse en laita paljoa painoarvoa katseelle; mielestäni se on yliarvostettua.
Ei kukaan pakota laittamaan. Mutta älä myöskään valita, jos joku toinen laittaa painoarvoa ja tekee hymyilevälle naiselle aloitteen.
Miksi nainen ei tee aloitetta hymyilevälle miehelle? Kun vastaat siihen, niin tiedät miksi naisten hymyilykään ei yleensä riitä mihinkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinä "oikeassa tai onnellinen", taidat olla sama tyyppi joka ties kuinka kauan sitten kommentoi aivan samaa johonkin vastaavaan ketjuun. Eli ilmeisesti joku piinkova naisasianainen jonka mielestä kaikki maailman naiset ovat palkintoja, joiden eteen miehen täytyy ponnistella ja nähdä hieman enemmänkin vaivaa, koska se olisi kuulemma joku luonnonlaki.
Olen kyllä ihan tavis mies. Enkä sinällään ajattele että miehen tarvitsisi ponnistella sen kummemmin kuin naisen. Mutta kyllä elämässä nyt vain yleensä pitää tehdä töitä jotta saa sen jonka haluaa. Ei täällä tipahda syliin ilmaiseksi juuri mikään, ei opiskelupaikka, ei työpaikka, ei ura. Voit toki voivotella elämän epäreiluutta jos naisten pitää keskimäärin tehdä vähän vähemmän töitä parisuhteen saamiseksi kuin miesten mutta johtaako se voivottelu oikeasti johonkin? Siis muuhun kuin että olet yksin? Ja kun ei johda niin mitä sinä siitä hyödyt? Et sinä yksin pysty koko deittailukulttuuria muuttamaan vaikka kuinka yrittäisit.
No ainakin itsekunnioitus säilyy. Olen harvinaisen ylpeä siitä että olen sanojeni mittainen, äärimmäisen kova mies niin henkisesti kuin fyysisestikin, kaikkien näiden soijapoikien ja muiden semifeministien sijaan. En nöyristele ketään. En tule koskaan hyväksymään näitä parisuhteiden mielestäni TÄYSIN typeriä soidinkuvioita ja niihin vääjäämättä liittyviä ihmisten kaksinaamaisuuksia.
Kovallakin miehellä pitää olla pelisilmää sen suhteen, miten naisten kanssa ollaan. Ei se tarkoita mitään nöyristelyä, se on vain käytännössä sitä että ilmaisee olevansa ns. mukana pelissä. Pitää mennä jäälle, jos aikoo saada maaleja. Minäkin ymmärrän tämän, vaikka minun vaikeutenani on introverttius ja ujous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran että kovasti tuota katse sitä ja katse tätä juttua jaksetaan hokea. Mitä te sillä katseella sitten teette? Jos mies katsoo silmiinne, tapahtuuko silloinkaan mitään? Vai onko se niin että naisen aloite on joku hymy, joka "oikeuttaa" miehen silti tekemään sen ensi-iskun? Itse en laita paljoa painoarvoa katseelle; mielestäni se on yliarvostettua.
Ei kukaan pakota laittamaan. Mutta älä myöskään valita, jos joku toinen laittaa painoarvoa ja tekee hymyilevälle naiselle aloitteen.
Miksi nainen ei tee aloitetta hymyilevälle miehelle? Kun vastaat siihen, niin tiedät miksi naisten hymyilykään ei yleensä riitä mihinkään.
En ole se keneltä kysyit. Mutta noin yleensä jos henkilö ei aloitetta tee, oli kyseessä sitten mies tai nainen, se takoittaa ettei ole kiinnostunut. Joko ollenkaan tai tarpeeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oman pään sisällä aihe suurenee liikaa. Juttele jollekin. Vaikka terapeutille jos ei ole ketään muuta.
Laita Seuranhakuilmoitusta eri foorumeille, vaikka harrastustasi koskevaan. Jokin yhdistävä tekijä tulisi onnistuneessa parisuhteessa olla. Osallistu paikkakuntasi menoihin edes vähäksi aikaa. Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi vaikka Spr piristäjätoimintaan.
Laajenna reviiriä, eli suuntaa kaukomaille. Sieltä löytyy naisia, vaikka olisi tursaan näköinen ja elefantin kokoinen. Mielestäni tämä on niin itsestäänselvä vaihtoehto kaikille akattomille, että ihmettelen miksi he yleensä valittavat täällä. Naiset saavat tasan tarkkaan miehen monesta eri ulkomaan kohteesta ja miehille riittää vientiä myös kaukomailla.
Pitää vaan hieman vaivautua ja tehdä joskus jotain ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä sillä naisella teet? Onko sen homma ottaa sulta suihin kun sä pelaat pleikkaa vai?
Tämäkö on oikeasti kommenttien ja suhtautumisen taso, kun kaveri laittaa ihan asiallisen ja positiivisen aloituksen seuranhaun vaikeudesta? Jos naiset eivät osaa muuta kuin ruiskia tällaista myrkkyä, heillä on varmaan itselläänkin syytä katsoa peiliin tässä pariutumisasiassa.
Mielestäni tuo kysymys oli ihan aiheellinen. Eli mitä ap tekisi naisensa kanssa? Lian paljon tuntuu olevan näitä pleikan pelaajaurpåja, joiden kanssa ei pystyisi edes keskustelemaan mistään, saati että voisi kuvitella jonkun hyvän yhteisen harrastuksen tai muita tekemistä. Nainen olisi vain se oikean käden korvike ja kun äiteekään ei enää sapuskaa laita, siivoa ja huolehdi, niin naisen tulisi tehdä kaikki ja mahdollistaa miehen rento oleilu.
Olen koittanut etsiä kaverihaku.netin kautta harrastuskaveria (miehiä sekä naisia) näin alkuun, mutta ei tunnu ihmisiä kiinnostavan. Saavatko he niin paljon vastauksia, että eivät pysty vastaamaan kaikille? Pitäisi varmaan luoda oma ilmoitus ja testata niinkin päin.
Kyllä, juuri näin sinun kannattaisi tehdä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran että kovasti tuota katse sitä ja katse tätä juttua jaksetaan hokea. Mitä te sillä katseella sitten teette? Jos mies katsoo silmiinne, tapahtuuko silloinkaan mitään? Vai onko se niin että naisen aloite on joku hymy, joka "oikeuttaa" miehen silti tekemään sen ensi-iskun? Itse en laita paljoa painoarvoa katseelle; mielestäni se on yliarvostettua.
Ei kukaan pakota laittamaan. Mutta älä myöskään valita, jos joku toinen laittaa painoarvoa ja tekee hymyilevälle naiselle aloitteen.
Miksi nainen ei tee aloitetta hymyilevälle miehelle? Kun vastaat siihen, niin tiedät miksi naisten hymyilykään ei yleensä riitä mihinkään.
En ole se keneltä kysyit. Mutta noin yleensä jos henkilö ei aloitetta tee, oli kyseessä sitten mies tai nainen, se takoittaa ettei ole kiinnostunut. Joko ollenkaan tai tarpeeksi.
Eli voidaanko tuosta myös vetää johtopäätös, että naisia harvemmin kiinnostaa, kunhan nyt paremman puutteessa alkavat oleen miehen kaa, koska mies sattui olemaan aloitteellinen? Ei tarvitse vastata, tiedän sen itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran että kovasti tuota katse sitä ja katse tätä juttua jaksetaan hokea. Mitä te sillä katseella sitten teette? Jos mies katsoo silmiinne, tapahtuuko silloinkaan mitään? Vai onko se niin että naisen aloite on joku hymy, joka "oikeuttaa" miehen silti tekemään sen ensi-iskun? Itse en laita paljoa painoarvoa katseelle; mielestäni se on yliarvostettua.
Ei kukaan pakota laittamaan. Mutta älä myöskään valita, jos joku toinen laittaa painoarvoa ja tekee hymyilevälle naiselle aloitteen.
Miksi nainen ei tee aloitetta hymyilevälle miehelle? Kun vastaat siihen, niin tiedät miksi naisten hymyilykään ei yleensä riitä mihinkään.
En ole se keneltä kysyit. Mutta noin yleensä jos henkilö ei aloitetta tee, oli kyseessä sitten mies tai nainen, se takoittaa ettei ole kiinnostunut. Joko ollenkaan tai tarpeeksi.
Eli voidaanko tuosta myös vetää johtopäätös, että naisia harvemmin kiinnostaa, kunhan nyt paremman puutteessa alkavat oleen miehen kaa, koska mies sattui olemaan aloitteellinen? Ei tarvitse vastata, tiedän sen itsekin.
Oletko aina noin hankala? Ei tarvitse vastata, tiedän sen itsekin.
Miksi nii monet miehet ovat löytäneet itselleen naisen ja parisuhteen? Mitä he ovat tehneet sellaista mitä jotkut eivät osaa? Mikä siinä on niin uskomattoman vaikeaa puhua toisen ihmisen kanssa??
Onko ap:lla niitä kavereita edes?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sä sillä naisella teet? Onko sen homma ottaa sulta suihin kun sä pelaat pleikkaa vai?
Tämäkö on oikeasti kommenttien ja suhtautumisen taso, kun kaveri laittaa ihan asiallisen ja positiivisen aloituksen seuranhaun vaikeudesta? Jos naiset eivät osaa muuta kuin ruiskia tällaista myrkkyä, heillä on varmaan itselläänkin syytä katsoa peiliin tässä pariutumisasiassa.
Mielestäni tuo kysymys oli ihan aiheellinen. Eli mitä ap tekisi naisensa kanssa? Lian paljon tuntuu olevan näitä pleikan pelaajaurpåja, joiden kanssa ei pystyisi edes keskustelemaan mistään, saati että voisi kuvitella jonkun hyvän yhteisen harrastuksen tai muita tekemistä. Nainen olisi vain se oikean käden korvike ja kun äiteekään ei enää sapuskaa laita, siivoa ja huolehdi, niin naisen tulisi tehdä kaikki ja mahdollistaa miehen rento oleilu.
Niin, mitä kukaan mies tekee naisensa kanssa? Ihan turha kysymys, joka pätee kaikkiin miehiin joita emme tunne. Ethän vain sortunut pelkän palstatekstin perusteella tekemään syväanalyysiä tämän miehen tekemisistä tai tekemättä jättämisistä? Miksi pitää aina ensimmäisenä olettaa, että mies on pahimman luokan peräkammaripertti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja vielä sen verran että kovasti tuota katse sitä ja katse tätä juttua jaksetaan hokea. Mitä te sillä katseella sitten teette? Jos mies katsoo silmiinne, tapahtuuko silloinkaan mitään? Vai onko se niin että naisen aloite on joku hymy, joka "oikeuttaa" miehen silti tekemään sen ensi-iskun? Itse en laita paljoa painoarvoa katseelle; mielestäni se on yliarvostettua.
Ei kukaan pakota laittamaan. Mutta älä myöskään valita, jos joku toinen laittaa painoarvoa ja tekee hymyilevälle naiselle aloitteen.
Miksi nainen ei tee aloitetta hymyilevälle miehelle? Kun vastaat siihen, niin tiedät miksi naisten hymyilykään ei yleensä riitä mihinkään.
En ole se keneltä kysyit. Mutta noin yleensä jos henkilö ei aloitetta tee, oli kyseessä sitten mies tai nainen, se takoittaa ettei ole kiinnostunut. Joko ollenkaan tai tarpeeksi.
Eli voidaanko tuosta myös vetää johtopäätös, että naisia harvemmin kiinnostaa, kunhan nyt paremman puutteessa alkavat oleen miehen kaa, koska mies sattui olemaan aloitteellinen? Ei tarvitse vastata, tiedän sen itsekin.
No näinhän se logiikka menee. Lisäksi tästä voidaan päätellä, että tämä naisten hymyilytouhu on ihan tyhjää täynnä eikä sen pohjalta kannata lähestyä ketään. Nainen lähestyy itse jos on kiinnostunut.
Alue: Aihe vapaa
Siitähän ei ikinä tule lasta eikä paskaa.