Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempien tapaamisoikeus on nyt laissa. Linkki
30.11.2019 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006327103.html
Tuomioistuimen pitää vahvistaa. Ehkäisee esim sitä, että toinen puolisoista haluaa etäännyttää toisen puolen isovanhempia lapsesta.
Kommentit (535)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Käy lukemassa se laki jooko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani. Minulla todettiin viitisen vuotta sitten syöpä, ja paranemisesta annettiin varsin vähän toivoa. Hoidot olivat rankkoja. Lapseni isä ei ole elämässämme mitenkään mukana.
Lapsi muutti äitini ja isäni luo asumaan, eikä minulla ole mitään huonoja lapsuuden kokemuksia, joten järjestely tuntui ihan luontevalta. Kun olin paremmassa kunnossa, lapsi kävi luonani ja homma sujui.
No, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan syöpäni parani ja on pysynyt pois. Ja kun lääkärit totesivat, että hyvältä näyttää ja ei taida tämä tauti minua viedä sittenkään, päätin ottaa lapsen takaisin luokseni asumaan. Tottakai ajatuksella, että pidetään tiiviisti yhteyttä tärkeiksi muodostuneisiin isovanhempiin.
Mutta tästä äitini kilahti aivan täysin. Hän oli niin autuaasti uskonut lapsen olevan heillä pysyvästi. Isäni suhtautui ihan ok, tosin hänkin kyllä asettui riidoissa äitini puolelle. Äitini alkoi tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei haluaisi olla kanssani. Haukkui minua, sanoi että valehtelen lapselle, sanoi että oikeasti kuolen pian ja lapsi joutuu uudelleen muuttamaan, osti aivan jäätävät määrät leluja ja lupasi ummet ja lammet, jos lapsi vaan päättää jäädä heille. Vaikkei se edes ollut lapsen päätettävissä. Lapsi oli aivan kauhuissaan, alkoi nähdä painajaisia, sai paniikkikohtauksia,...
Nyt en ole melkein kolmeen vuoteen tavannut äitiäni eikä ole lapsikaan. Isää tapaamme välillä mummolta salaa. Lapsi ei tosiaan halua nähdä "tuhmaa mummoa".
Pelkään aidosti, että tästä vielä tulee meille murhetta.
Ei koidu teille ongelmia. Totta kai tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen. Oikeutta ei myönnettäisi ilman teidän haastatteluanne, sinä olet huoltaja ja päätät hyvin painavasti lapsen asioista, muista se. Et ole missään vaiheessa menettänyt huoltajuuttasi.
Tapaamisoikeus ei olisi lapsesi etu, joka on aina ensisijainen! Lapsesi sai paniikkikohtauksia ja näki painajaisia mummon takia, mummohan on tässä vahingollinen henkilö. Viimeisen tapaamisenne välillä on kolme (3) vuotta! Ei suhde ole ollut enää pitkään aikaan vanhemmuuteen rinnastettava. Suhteen pitää olla erityisen läheinen ja jatkuvaluontoinen, teillä on kolmen vuoden tauko. Mikään kriteeri ei täyty kohdallanne siihen, että isovanhemmille annettaisiin laillinen tapaamisoikeus. Tämä laki koskee hyvin marginaalisia tilanteita, ei sellaisia, joissa auttaminen voidaan katsoa luonnolliseksi perheyhteisön tueksi, kun yhdellä on vaikeaa.
Rauhallista joulun odotusta perheellenne,
t: aiemminkin kirjoittanut, lakiin perehtynyt sossu
Tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen?
Meiltä puuttuu lainsäädännöstä mahdollisuus psykiatrin arvioon. Jatkuvasti tapaamisoikeuksia määrätään ja vahvistetaan tasapainottomille vanhemmille. Tutkimuksista tiedetään,että merkittävässä osassa patologisoituneista huoltoriidoista vähintään yhdellä osapuolella on persoonallisuushäiriö. Tiedetään myös, että oikeuteen viejänä näissä korostuvat työttömät, jotka saavat oikeusavun ilmaiseksi ja joiden elämää eivät oikeudenkäynnit samalla tavoin kuormita kuin tylssäkäyvää huoltajaa. Näissä tilanteissa poikkeuksetta vanhempien kertomukset asioiden tilasta kuten myös lapsen, jos häntä kuullaan, poikkeavat toisistaan. Mitään varsinaista yhtenäistä menettelyä tuomioistuimissa ei ole selvittää mikä on oikea totuus lapsen elämästä. Henkilötodistelu on merkittävimmässä roolissa. Se, joka parhaiten osaa puhua, voittaa.
T. Lapsensa väjivaltaiselle, lukuisia tuomioita saaneelle, Kelaa kuukausittain tuhansilla euroilla huijaavalle ihmiselle menettänyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.
Ei, tuollaista siinä nimenomaan ei ole. Vaan huoltajan kaltaisessa asemassa ollut henkilö voi saada tapaamisoikeuden. Se voi tarkoittaa esim 4 tapaamista vuodessa tms, ei mitään huoltajan kaltaista toimimista jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani. Minulla todettiin viitisen vuotta sitten syöpä, ja paranemisesta annettiin varsin vähän toivoa. Hoidot olivat rankkoja. Lapseni isä ei ole elämässämme mitenkään mukana.
Lapsi muutti äitini ja isäni luo asumaan, eikä minulla ole mitään huonoja lapsuuden kokemuksia, joten järjestely tuntui ihan luontevalta. Kun olin paremmassa kunnossa, lapsi kävi luonani ja homma sujui.
No, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan syöpäni parani ja on pysynyt pois. Ja kun lääkärit totesivat, että hyvältä näyttää ja ei taida tämä tauti minua viedä sittenkään, päätin ottaa lapsen takaisin luokseni asumaan. Tottakai ajatuksella, että pidetään tiiviisti yhteyttä tärkeiksi muodostuneisiin isovanhempiin.
Mutta tästä äitini kilahti aivan täysin. Hän oli niin autuaasti uskonut lapsen olevan heillä pysyvästi. Isäni suhtautui ihan ok, tosin hänkin kyllä asettui riidoissa äitini puolelle. Äitini alkoi tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei haluaisi olla kanssani. Haukkui minua, sanoi että valehtelen lapselle, sanoi että oikeasti kuolen pian ja lapsi joutuu uudelleen muuttamaan, osti aivan jäätävät määrät leluja ja lupasi ummet ja lammet, jos lapsi vaan päättää jäädä heille. Vaikkei se edes ollut lapsen päätettävissä. Lapsi oli aivan kauhuissaan, alkoi nähdä painajaisia, sai paniikkikohtauksia,...
Nyt en ole melkein kolmeen vuoteen tavannut äitiäni eikä ole lapsikaan. Isää tapaamme välillä mummolta salaa. Lapsi ei tosiaan halua nähdä "tuhmaa mummoa".
Pelkään aidosti, että tästä vielä tulee meille murhetta.
Ei koidu teille ongelmia. Totta kai tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen. Oikeutta ei myönnettäisi ilman teidän haastatteluanne, sinä olet huoltaja ja päätät hyvin painavasti lapsen asioista, muista se. Et ole missään vaiheessa menettänyt huoltajuuttasi.
Tapaamisoikeus ei olisi lapsesi etu, joka on aina ensisijainen! Lapsesi sai paniikkikohtauksia ja näki painajaisia mummon takia, mummohan on tässä vahingollinen henkilö. Viimeisen tapaamisenne välillä on kolme (3) vuotta! Ei suhde ole ollut enää pitkään aikaan vanhemmuuteen rinnastettava. Suhteen pitää olla erityisen läheinen ja jatkuvaluontoinen, teillä on kolmen vuoden tauko. Mikään kriteeri ei täyty kohdallanne siihen, että isovanhemmille annettaisiin laillinen tapaamisoikeus. Tämä laki koskee hyvin marginaalisia tilanteita, ei sellaisia, joissa auttaminen voidaan katsoa luonnolliseksi perheyhteisön tueksi, kun yhdellä on vaikeaa.
Rauhallista joulun odotusta perheellenne,
t: aiemminkin kirjoittanut, lakiin perehtynyt sossu
Tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen?
Meiltä puuttuu lainsäädännöstä mahdollisuus psykiatrin arvioon. Jatkuvasti tapaamisoikeuksia määrätään ja vahvistetaan tasapainottomille vanhemmille. Tutkimuksista tiedetään,että merkittävässä osassa patologisoituneista huoltoriidoista vähintään yhdellä osapuolella on persoonallisuushäiriö. Tiedetään myös, että oikeuteen viejänä näissä korostuvat työttömät, jotka saavat oikeusavun ilmaiseksi ja joiden elämää eivät oikeudenkäynnit samalla tavoin kuormita kuin tylssäkäyvää huoltajaa. Näissä tilanteissa poikkeuksetta vanhempien kertomukset asioiden tilasta kuten myös lapsen, jos häntä kuullaan, poikkeavat toisistaan. Mitään varsinaista yhtenäistä menettelyä tuomioistuimissa ei ole selvittää mikä on oikea totuus lapsen elämästä. Henkilötodistelu on merkittävimmässä roolissa. Se, joka parhaiten osaa puhua, voittaa.
T. Lapsensa väjivaltaiselle, lukuisia tuomioita saaneelle, Kelaa kuukausittain tuhansilla euroilla huijaavalle ihmiselle menettänyt
Menetitkö lapsen siis isovanhemmalle? Eikö niin? Etkö tajua, että lainaamassasi viestissä puhuttiin isovanhempien tapaamisoikeudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Kyllä haluan!
Kun ei näin ole tehty, eikä tehdä. Lukekaa kansainvälistä ja suomalaista tutkimusta aiheesta lapsen etu. Se on edelleen epämääräistä eikä lakimuutos, joka painottaa jotain, mitä kukaan ei osaa määritellä, auta yhtäkään lasta.
Kuinka monelta sosiaalityöntekijältä, lakimieheltä tai tuomarilta olet saanut tyhjentävä vastauksen siihen, miten lapsen kuuleminen 1.12.19 konkreettisesti paranee ja lapsen edun painotus päätöksenteossa korostuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Millä tavalla? Erittäin epämääräistä.
Eikä lapsen pitäisi joutua tuollaista kestämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.
Eli sekä sosiaalitoimi että ns läheinen saa loputtomiin valtaa päsmäröidä toisen perheessä.
Neljän vuositapaamisen tähden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.Ei, tuollaista siinä nimenomaan ei ole. Vaan huoltajan kaltaisessa asemassa ollut henkilö voi saada tapaamisoikeuden. Se voi tarkoittaa esim 4 tapaamista vuodessa tms, ei mitään huoltajan kaltaista toimimista jatkossakin.
"kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani. Minulla todettiin viitisen vuotta sitten syöpä, ja paranemisesta annettiin varsin vähän toivoa. Hoidot olivat rankkoja. Lapseni isä ei ole elämässämme mitenkään mukana.
Lapsi muutti äitini ja isäni luo asumaan, eikä minulla ole mitään huonoja lapsuuden kokemuksia, joten järjestely tuntui ihan luontevalta. Kun olin paremmassa kunnossa, lapsi kävi luonani ja homma sujui.
No, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan syöpäni parani ja on pysynyt pois. Ja kun lääkärit totesivat, että hyvältä näyttää ja ei taida tämä tauti minua viedä sittenkään, päätin ottaa lapsen takaisin luokseni asumaan. Tottakai ajatuksella, että pidetään tiiviisti yhteyttä tärkeiksi muodostuneisiin isovanhempiin.
Mutta tästä äitini kilahti aivan täysin. Hän oli niin autuaasti uskonut lapsen olevan heillä pysyvästi. Isäni suhtautui ihan ok, tosin hänkin kyllä asettui riidoissa äitini puolelle. Äitini alkoi tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei haluaisi olla kanssani. Haukkui minua, sanoi että valehtelen lapselle, sanoi että oikeasti kuolen pian ja lapsi joutuu uudelleen muuttamaan, osti aivan jäätävät määrät leluja ja lupasi ummet ja lammet, jos lapsi vaan päättää jäädä heille. Vaikkei se edes ollut lapsen päätettävissä. Lapsi oli aivan kauhuissaan, alkoi nähdä painajaisia, sai paniikkikohtauksia,...
Nyt en ole melkein kolmeen vuoteen tavannut äitiäni eikä ole lapsikaan. Isää tapaamme välillä mummolta salaa. Lapsi ei tosiaan halua nähdä "tuhmaa mummoa".
Pelkään aidosti, että tästä vielä tulee meille murhetta.
Ei koidu teille ongelmia. Totta kai tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen. Oikeutta ei myönnettäisi ilman teidän haastatteluanne, sinä olet huoltaja ja päätät hyvin painavasti lapsen asioista, muista se. Et ole missään vaiheessa menettänyt huoltajuuttasi.
Tapaamisoikeus ei olisi lapsesi etu, joka on aina ensisijainen! Lapsesi sai paniikkikohtauksia ja näki painajaisia mummon takia, mummohan on tässä vahingollinen henkilö. Viimeisen tapaamisenne välillä on kolme (3) vuotta! Ei suhde ole ollut enää pitkään aikaan vanhemmuuteen rinnastettava. Suhteen pitää olla erityisen läheinen ja jatkuvaluontoinen, teillä on kolmen vuoden tauko. Mikään kriteeri ei täyty kohdallanne siihen, että isovanhemmille annettaisiin laillinen tapaamisoikeus. Tämä laki koskee hyvin marginaalisia tilanteita, ei sellaisia, joissa auttaminen voidaan katsoa luonnolliseksi perheyhteisön tueksi, kun yhdellä on vaikeaa.
Rauhallista joulun odotusta perheellenne,
t: aiemminkin kirjoittanut, lakiin perehtynyt sossu
Mutta siinä kohdassa kun se toinen osapuoli alkaa väittää esim paniikkikohtausten olleen seurausta mummosta erottamisesta ja lapsi itse ei varsinaisesti enää muista koko asiaa, kun on ollut niin pieni, homma menee jo epäselväksi. Ei ihmisillä pääsääntöisesti ole mitään varsinaisia todisteita jolloin lopulta uskottavin puhuja on vahvoilla. Niinhän se on narsistin uhrien kohdalla monesti, kukaan ei usko ja apua ei saa. Tulee vain leimatuksi itse hulluksi, kun kaikesta tapahtuneesta puhuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Millä tavalla? Erittäin epämääräistä.
Eikä lapsen pitäisi joutua tuollaista kestämään.
Mikä siinä oli epämääräistä? Aivan loistavaa että laajennettiin ja otettiin uusia aseita käyttöön jotta se ei olisi lapselle traumaattista vaan hän tulisi myös itseään koskevassa asiassa kuulluksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Millä tavalla? Erittäin epämääräistä.
Eikä lapsen pitäisi joutua tuollaista kestämään.
Mikä siinä oli epämääräistä? Aivan loistavaa että laajennettiin ja otettiin uusia aseita käyttöön jotta se ei olisi lapselle traumaattista vaan hän tulisi myös itseään koskevassa asiassa kuulluksi.
Mikä siinä on selkeää?
Ja ketä vastaan siinä soditaan ja käytetään ASEITA?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää laki on samanlainen kuin nykyinen lastensuojelulaki. Laatijoilla ilmeisen hyvä tarkoitus, mutta surkea tietämys siitä, millaisia sairaita ihmisiä yhteiskunta on pullollaan. He elää jossain ideaalivaltiossa, jossa ainoat pahat aikuiset on ne lasten omat vanhemmat. Kaikki muut aikuiset "tahtoo vain hyvää".
Lastensuojeluilmoituksista yli puolet on nykyään sitten aiheettomia ja joka vuosi tehdään kymmeniä tuhansia ilmoituksia kiusaamismielessä.
Ja lastensuojelu on kriisissä ja jumissa, koska systeemin tukkii nämä turhat ilmoitukset.
Tismalleen samalla tavoin tulee käymään tämän lain kanssa. Eikä se lastensuojelunkaan kriisi tule helpottamaan.
Kuinkahan moni teistäkin, jotka haukkuu lastensuojelua liiallisesta sekaantumisesta ja tarpeettomista lakimuutoksista itki Vilja Eerikan kuolemaa ja valitti taas silloin, ettei lastensuojelu tehnyt tarpeeksi.
Mä olen moittinut ainoastaan huonosta työtehtävien hoitamisesta. Aiheeton puuttuminen tai peräti sijoitus on ihan yhtä huono asia kuin piittaamattomuus, jos lapsen henki on vaarassa. Ne ovat samaa vikaa, osaamattomuutta/tyhmyyttä, vaikka ilmenevät eri tavoin.
Niin ja miksi oletat, että lakia käytetään aiheettomiin sijoituksiin eikä juurikin tilanteisiin, joissa joku lähiomainen voisi auttaa lasta, jos vanhemmat eivät hänestä huolehdi? Tämä lakimuutos on LASTEN OIKEUKSIEN parantamiseksi, sellaisten, jotka eivät nyt saa tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kehtaat moittia ja nillittää, että se muka tehdään vain kiusanteoksi vanhemmille, jotka jo huolehtivat lapsistaan.
Tämä on kaunis ajatus, mutta me käytännön ihmiset emme osta tätä sokeasti.
Ei teidän tarvitse jos ette ole viemässä lapselta suhdetta tai teidän ja lapsen suhdetta olla katkaisemassa. Muuten tämä ei vaikuta käytännössä elämäänne.
Joten tuntuu oudolta että näin kauheasti jotkut tällä pistää vastaan kun lapsten oikeuksia ollaan parantamassa.Yritä nyt jo tajuta, että lapsi ei tarvitse sitä isovanhempaa yhtään mihinkään, jos hän ei ole vanhempien vanhemmuuden takana ja tukena 100%.
Minäminäminä. Lapsi, ei sinun vanhemmuutesi. Sata prosenttia millaista tukea? Kuulostaa ihan kiristämiseltä ja pompottelulta.
Niin. Vanhemmuus ja sen tukeminen. Ei sivuhenkilö häirikkömummo ja hänhänhän.
Älykääpiö kun kyse ei ole vieläkään mistään mummoista tai vanhemmuudesta vaan lapsen oikeudesta läheisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon.
Älykääpiö olet sinä. Mikä ihmeen mystinen supersankari tämä "läheinen" on?
Lapsen tärkein ihmissuhde on suhde vanhempaan. Normaali perheen läheinen tukee sitä suhdetta, ei sabotoi.
Miten se tukeminen tapahtuu jos vanhempi estää lapsen tapaamisen?
Uskot siis vakaasti että jokainen vanhempi on aina paras aikuinen lapsen lähelle eikä Suomessa ole ollut eikä koskaan tule olemaan lasta jonka parhaan vastaisesti vanhempi toimisi. Aika kiva pilvilinna sulla.Voi luoja, kukaan ei väitä kaikkien vanhempien olevan hyviä. Mutta jos vanhempi on surkea, on varsin todennäköistä että se isovanhempi on vielä surkeampi. Vanhemmuuden malli tulee hyvin usein lapsuudenkodista, samoin kuin ylipäätään tunne-elämän tasapainoisuus.
Kuinkahan mones kerta tämä nyt tulee tänne? No tulee taas ja laitan ihan caps lockilla.
KYSE EI OLE ISOVANHEMMISTA VAAN LAPSELLE LÄHEISESTÄ AIKUISESTA.
KUKA SE ON?
Esimerkiksi entinen sijaisvanhempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.Eli sekä sosiaalitoimi että ns läheinen saa loputtomiin valtaa päsmäröidä toisen perheessä.
Neljän vuositapaamisen tähden.
Ei. Miten edes sait väännettyä asian noin? Onko täällä kukaan käynyt lukemassa mitä siinä laissa sanotaan vai räyhäättekö täällä iltasanomien otsikon perusteella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Millä tavalla? Erittäin epämääräistä.
Eikä lapsen pitäisi joutua tuollaista kestämään.
Mikä siinä oli epämääräistä? Aivan loistavaa että laajennettiin ja otettiin uusia aseita käyttöön jotta se ei olisi lapselle traumaattista vaan hän tulisi myös itseään koskevassa asiassa kuulluksi.
Mikä siinä on selkeää?
Ja ketä vastaan siinä soditaan ja käytetään ASEITA?
Kävitkö siis lukemassa sen? Kerro mikä kohta sinusta oli erityisen huono koskien uudistuksia lapsen kuulemisessa?
No käytetään sanaa keinoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.Ei, tuollaista siinä nimenomaan ei ole. Vaan huoltajan kaltaisessa asemassa ollut henkilö voi saada tapaamisoikeuden. Se voi tarkoittaa esim 4 tapaamista vuodessa tms, ei mitään huoltajan kaltaista toimimista jatkossakin.
"kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa."
Sujuvasti leikkasit tekstiä joka kuuluu
" Vanhemmat voivat sopia muun henkilön kanssa:
1) että lapsen huolto uskotaan vanhempien tai toisen vanhemman ohella kyseiselle henkilölle; tai
2) että kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Lasta pitää kuunnella mutta sittenkään ei saa? Kävitkö jo lukemassa uudistuksen ja mitä siinä sanottiin? Hyvältä se vaikutti lapsen kuulemisen kannalta.
Millä tavalla? Erittäin epämääräistä.
Eikä lapsen pitäisi joutua tuollaista kestämään.
Mikä siinä oli epämääräistä? Aivan loistavaa että laajennettiin ja otettiin uusia aseita käyttöön jotta se ei olisi lapselle traumaattista vaan hän tulisi myös itseään koskevassa asiassa kuulluksi.
Lapsi pelkäsi, mutta kertoi miltä isä ja isovanhemmat tuntuvat, miten he juovat, miten he kohtelevat häntä. Lopulta kun isälle näistä puhuttiin, hän kielsi kaiken vedoten vieraannuttamiseen. Lapsikin uskoi jo etukäteen,että 'tädit kumminkin uskoo enemmän sitä'. Nyt hän sanoo ja tietää, että kukaan ei välitä. Ihan samassa maailmassa eletään eilen ja tänään.vei mikään konkreettisesti ole näissä kuulemisessa muuttunut paitsi se, että tämä vieraannutuskortti on vahvistunut. Se on ase kaikille niille, jotka omalla käytöksellään ovat saaneet oman lapsensa pelkäämään, mutta kääntämällä tilanne päälaelleen, saavat yhä lisää valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Lue uudelleen edellinen kommentti. Tämä auttaa lastensuojelua jonka pitää noudattaa lakia toimimaan kun voidaan tunnustaa lapsen suhde lain mukaan.
Tässä annettiin myös vapaus sen läheiseksi tunnustetun toimia huoltajan kaltaisena tarvittaessa. Ja totta kai kyse on tapauksista joissa se on tarpeellista.Ei, tuollaista siinä nimenomaan ei ole. Vaan huoltajan kaltaisessa asemassa ollut henkilö voi saada tapaamisoikeuden. Se voi tarkoittaa esim 4 tapaamista vuodessa tms, ei mitään huoltajan kaltaista toimimista jatkossakin.
"kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa."
Sujuvasti leikkasit tekstiä joka kuuluu
" Vanhemmat voivat sopia muun henkilön kanssa:
1) että lapsen huolto uskotaan vanhempien tai toisen vanhemman ohella kyseiselle henkilölle; tai
2) että kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa."
Ei muuta sisältöä.
Etenkin varakkailla isovanhemmilla on kyllä keinot saada lapsi "haluamaan" tapaamisia isovanhemman kanssa. Siinä on vanhemman sitten vaikeaa yrittää kertoa totuutta lahjomisesta ja rahalla painostamisesta.
Kokemusta on jo omasta nuoruudesta. Jos teen asioita kuten vanhempani haluavat, esim valitsen heille mieluisan opiskelupaikan, he kyllä palkitsevat. Ei sitä teininä vielä ole riittävän kypsä näkemään kuinka sairasta tuo on.