Lue keskustelun säännöt.
Isovanhempien tapaamisoikeus on nyt laissa. Linkki
30.11.2019 |
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006327103.html
Tuomioistuimen pitää vahvistaa. Ehkäisee esim sitä, että toinen puolisoista haluaa etäännyttää toisen puolen isovanhempia lapsesta.
Kommentit (535)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Ei vaan ne on juuri niitä aikuisia, jotka on siinä lapsen arjessa läsnä. Oikeasti.
Mikä sinusta on "läheinen"? Anna kun arvaan. Häirikkömummo.
Mikä mummopakkomielle jollain täällä on? Nuo on viranomaisia ja vanhempi on saanut kieltää lasua kuulemasta yksityishenkilöä halutessaan. Ja vieraannuttaa lapsen sellaisesta henkilöstö joka on ennen ollut päivittäin lapsen elämässä mukana.
No kuka se sellainen mystinen henkilö on? Sitä on nyt kysytty ja kysytty.
Normaalin lapsen arjessa ovat päivittäin mukana päiväkoti, koulu, kaverit, näiden perhe, harrastusten aikuiset jne.
Nämä on niitä joiden parissa lapset elää. Ei ne mitään viranomaisia ole.
"Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä."
Kyllä nuo tahot on viranomaisia tai sitten sinulla on tosi vääristynyt käsitys läheisistä suhteista.
Eli et edelleenkään kykene kertomaan mikä se "läheinen" on ja miten se määritellään?
Nuo luettelemani on niitä aikuisia, joiden kanssa normaali lapsi elää arkeaan. Näkee joka päivä, jakaa asioitaan, kasvaa ja kehittyy.
He ovat niitä joiden kanssa vanhemmat ihan lain mukaan jakavat kasvatusvastuun. Jotka ovat vanhemmillekin läheisiä.
Sitten on ne läheiset joiden kanssa perhe on tekemisissä. Ystävät, kummit, naapurit, kaverit ja kaverien perheet.
Sinulla on ilmeinen pakkomielle jostain sukulaisesta joka nyt on täpinöissään kun voi julistautua "tärkeäksi läheiseksi".
Sinulla on vääristynyt käsitys siitä, että se sukulaisuus jotenkin velvottaisi vanhemman "jakamaan lapsensa suvun lapseksi". Sellaista velvoitetta ei ole, eikä tule.
Ei minulla ole pakkomiellettä vaan keskustelen uudesta laista joka koskaa lapsen läheisiä aikusia.
Näyttää siltä että joillain muilla on vääristynyt käsitys siitä mitä tämä keskustelu koskee kun luulevat että lasta voidaan alkaa jakamaan nyt sukulaisuuden perusteella tai koska "häirikkömummo" haluaa.Kyseinen lainaus siis oli tästä uudesta laista jota et siis selvästi ole käynyt lukemassa. Kunhan trollaat huviksesi?
Ja sinä et vaan suostu kertomaan etät kuka se "läheinen aikuinen" ja kuka ja miten se määritellään. Ja syytät eri tahoja ettet sellainen saa olla vaikka haluaisit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani. Minulla todettiin viitisen vuotta sitten syöpä, ja paranemisesta annettiin varsin vähän toivoa. Hoidot olivat rankkoja. Lapseni isä ei ole elämässämme mitenkään mukana.
Lapsi muutti äitini ja isäni luo asumaan, eikä minulla ole mitään huonoja lapsuuden kokemuksia, joten järjestely tuntui ihan luontevalta. Kun olin paremmassa kunnossa, lapsi kävi luonani ja homma sujui.
No, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan syöpäni parani ja on pysynyt pois. Ja kun lääkärit totesivat, että hyvältä näyttää ja ei taida tämä tauti minua viedä sittenkään, päätin ottaa lapsen takaisin luokseni asumaan. Tottakai ajatuksella, että pidetään tiiviisti yhteyttä tärkeiksi muodostuneisiin isovanhempiin.
Mutta tästä äitini kilahti aivan täysin. Hän oli niin autuaasti uskonut lapsen olevan heillä pysyvästi. Isäni suhtautui ihan ok, tosin hänkin kyllä asettui riidoissa äitini puolelle. Äitini alkoi tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei haluaisi olla kanssani. Haukkui minua, sanoi että valehtelen lapselle, sanoi että oikeasti kuolen pian ja lapsi joutuu uudelleen muuttamaan, osti aivan jäätävät määrät leluja ja lupasi ummet ja lammet, jos lapsi vaan päättää jäädä heille. Vaikkei se edes ollut lapsen päätettävissä. Lapsi oli aivan kauhuissaan, alkoi nähdä painajaisia, sai paniikkikohtauksia,...
Nyt en ole melkein kolmeen vuoteen tavannut äitiäni eikä ole lapsikaan. Isää tapaamme välillä mummolta salaa. Lapsi ei tosiaan halua nähdä "tuhmaa mummoa".
Pelkään aidosti, että tästä vielä tulee meille murhetta.
Tämä on melkein käänteisenä se josta kerroin kun isovanhempi joutui vuosien taisteluun ja lapsi sijaishuoltoon kun toinen narkkaavista vanhemmista kuoli ja toinen ei halunnut lasta enää hoitoon isovanhemmalle.
Ei ollut pientä murhetta se vaan siitä lapsi kantaa yhä seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Kerronpa oman tarinani. Minulla todettiin viitisen vuotta sitten syöpä, ja paranemisesta annettiin varsin vähän toivoa. Hoidot olivat rankkoja. Lapseni isä ei ole elämässämme mitenkään mukana.
Lapsi muutti äitini ja isäni luo asumaan, eikä minulla ole mitään huonoja lapsuuden kokemuksia, joten järjestely tuntui ihan luontevalta. Kun olin paremmassa kunnossa, lapsi kävi luonani ja homma sujui.
No, kaikkia todennäköisyyksiä vastaan syöpäni parani ja on pysynyt pois. Ja kun lääkärit totesivat, että hyvältä näyttää ja ei taida tämä tauti minua viedä sittenkään, päätin ottaa lapsen takaisin luokseni asumaan. Tottakai ajatuksella, että pidetään tiiviisti yhteyttä tärkeiksi muodostuneisiin isovanhempiin.
Mutta tästä äitini kilahti aivan täysin. Hän oli niin autuaasti uskonut lapsen olevan heillä pysyvästi. Isäni suhtautui ihan ok, tosin hänkin kyllä asettui riidoissa äitini puolelle. Äitini alkoi tehdä kaikkensa, jotta lapsi ei haluaisi olla kanssani. Haukkui minua, sanoi että valehtelen lapselle, sanoi että oikeasti kuolen pian ja lapsi joutuu uudelleen muuttamaan, osti aivan jäätävät määrät leluja ja lupasi ummet ja lammet, jos lapsi vaan päättää jäädä heille. Vaikkei se edes ollut lapsen päätettävissä. Lapsi oli aivan kauhuissaan, alkoi nähdä painajaisia, sai paniikkikohtauksia,...
Nyt en ole melkein kolmeen vuoteen tavannut äitiäni eikä ole lapsikaan. Isää tapaamme välillä mummolta salaa. Lapsi ei tosiaan halua nähdä "tuhmaa mummoa".
Pelkään aidosti, että tästä vielä tulee meille murhetta.
Ei koidu teille ongelmia. Totta kai tapaamisoikeuden saavan isovanhemman on oltava psyykkisesti tasapainoinen. Oikeutta ei myönnettäisi ilman teidän haastatteluanne, sinä olet huoltaja ja päätät hyvin painavasti lapsen asioista, muista se. Et ole missään vaiheessa menettänyt huoltajuuttasi.
Tapaamisoikeus ei olisi lapsesi etu, joka on aina ensisijainen! Lapsesi sai paniikkikohtauksia ja näki painajaisia mummon takia, mummohan on tässä vahingollinen henkilö. Viimeisen tapaamisenne välillä on kolme (3) vuotta! Ei suhde ole ollut enää pitkään aikaan vanhemmuuteen rinnastettava. Suhteen pitää olla erityisen läheinen ja jatkuvaluontoinen, teillä on kolmen vuoden tauko. Mikään kriteeri ei täyty kohdallanne siihen, että isovanhemmille annettaisiin laillinen tapaamisoikeus. Tämä laki koskee hyvin marginaalisia tilanteita, ei sellaisia, joissa auttaminen voidaan katsoa luonnolliseksi perheyhteisön tueksi, kun yhdellä on vaikeaa.
Rauhallista joulun odotusta perheellenne,
t: aiemminkin kirjoittanut, lakiin perehtynyt sossu
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Ei vaan ne on juuri niitä aikuisia, jotka on siinä lapsen arjessa läsnä. Oikeasti.
Mikä sinusta on "läheinen"? Anna kun arvaan. Häirikkömummo.
Mikä mummopakkomielle jollain täällä on? Nuo on viranomaisia ja vanhempi on saanut kieltää lasua kuulemasta yksityishenkilöä halutessaan. Ja vieraannuttaa lapsen sellaisesta henkilöstö joka on ennen ollut päivittäin lapsen elämässä mukana.
No kuka se sellainen mystinen henkilö on? Sitä on nyt kysytty ja kysytty.
Normaalin lapsen arjessa ovat päivittäin mukana päiväkoti, koulu, kaverit, näiden perhe, harrastusten aikuiset jne.
Nämä on niitä joiden parissa lapset elää. Ei ne mitään viranomaisia ole.
"Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä."
Kyllä nuo tahot on viranomaisia tai sitten sinulla on tosi vääristynyt käsitys läheisistä suhteista.
Eli et edelleenkään kykene kertomaan mikä se "läheinen" on ja miten se määritellään?
Nuo luettelemani on niitä aikuisia, joiden kanssa normaali lapsi elää arkeaan. Näkee joka päivä, jakaa asioitaan, kasvaa ja kehittyy.
He ovat niitä joiden kanssa vanhemmat ihan lain mukaan jakavat kasvatusvastuun. Jotka ovat vanhemmillekin läheisiä.
Sitten on ne läheiset joiden kanssa perhe on tekemisissä. Ystävät, kummit, naapurit, kaverit ja kaverien perheet.
Sinulla on ilmeinen pakkomielle jostain sukulaisesta joka nyt on täpinöissään kun voi julistautua "tärkeäksi läheiseksi".
Sinulla on vääristynyt käsitys siitä, että se sukulaisuus jotenkin velvottaisi vanhemman "jakamaan lapsensa suvun lapseksi". Sellaista velvoitetta ei ole, eikä tule.
Ei minulla ole pakkomiellettä vaan keskustelen uudesta laista joka koskaa lapsen läheisiä aikusia.
Näyttää siltä että joillain muilla on vääristynyt käsitys siitä mitä tämä keskustelu koskee kun luulevat että lasta voidaan alkaa jakamaan nyt sukulaisuuden perusteella tai koska "häirikkömummo" haluaa.Kyseinen lainaus siis oli tästä uudesta laista jota et siis selvästi ole käynyt lukemassa. Kunhan trollaat huviksesi?
Ja sinä et vaan suostu kertomaan etät kuka se "läheinen aikuinen" ja kuka ja miten se määritellään. Ja syytät eri tahoja ettet sellainen saa olla vaikka haluaisit.
Kannattaa ihan tosi käydä lukemassa. On tosi hyviä uudistuksia mm lapsen kuulemisesta ja olosuhteiden selvityksestä.
Ai että mikä kakkamyrsky niistä tulee kun tämäkin pieni osa lakia jossa parannetaan lasten asemaa saa tälläisen aikaan.
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää laki on samanlainen kuin nykyinen lastensuojelulaki. Laatijoilla ilmeisen hyvä tarkoitus, mutta surkea tietämys siitä, millaisia sairaita ihmisiä yhteiskunta on pullollaan. He elää jossain ideaalivaltiossa, jossa ainoat pahat aikuiset on ne lasten omat vanhemmat. Kaikki muut aikuiset "tahtoo vain hyvää".
Lastensuojeluilmoituksista yli puolet on nykyään sitten aiheettomia ja joka vuosi tehdään kymmeniä tuhansia ilmoituksia kiusaamismielessä.
Ja lastensuojelu on kriisissä ja jumissa, koska systeemin tukkii nämä turhat ilmoitukset.
Tismalleen samalla tavoin tulee käymään tämän lain kanssa. Eikä se lastensuojelunkaan kriisi tule helpottamaan.
Kuinkahan moni teistäkin, jotka haukkuu lastensuojelua liiallisesta sekaantumisesta ja tarpeettomista lakimuutoksista itki Vilja Eerikan kuolemaa ja valitti taas silloin, ettei lastensuojelu tehnyt tarpeeksi.
Mä olen moittinut ainoastaan huonosta työtehtävien hoitamisesta. Aiheeton puuttuminen tai peräti sijoitus on ihan yhtä huono asia kuin piittaamattomuus, jos lapsen henki on vaarassa. Ne ovat samaa vikaa, osaamattomuutta/tyhmyyttä, vaikka ilmenevät eri tavoin.
Niin ja miksi oletat, että lakia käytetään aiheettomiin sijoituksiin eikä juurikin tilanteisiin, joissa joku lähiomainen voisi auttaa lasta, jos vanhemmat eivät hänestä huolehdi? Tämä lakimuutos on LASTEN OIKEUKSIEN parantamiseksi, sellaisten, jotka eivät nyt saa tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kehtaat moittia ja nillittää, että se muka tehdään vain kiusanteoksi vanhemmille, jotka jo huolehtivat lapsistaan.
Tämä on kaunis ajatus, mutta me käytännön ihmiset emme osta tätä sokeasti.
Ei teidän tarvitse jos ette ole viemässä lapselta suhdetta tai teidän ja lapsen suhdetta olla katkaisemassa. Muuten tämä ei vaikuta käytännössä elämäänne.
Joten tuntuu oudolta että näin kauheasti jotkut tällä pistää vastaan kun lapsten oikeuksia ollaan parantamassa.Yritä nyt jo tajuta, että lapsi ei tarvitse sitä isovanhempaa yhtään mihinkään, jos hän ei ole vanhempien vanhemmuuden takana ja tukena 100%.
Minäminäminä. Lapsi, ei sinun vanhemmuutesi. Sata prosenttia millaista tukea? Kuulostaa ihan kiristämiseltä ja pompottelulta.
Niin. Vanhemmuus ja sen tukeminen. Ei sivuhenkilö häirikkömummo ja hänhänhän.
Älykääpiö kun kyse ei ole vieläkään mistään mummoista tai vanhemmuudesta vaan lapsen oikeudesta läheisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon.
Älykääpiö olet sinä. Mikä ihmeen mystinen supersankari tämä "läheinen" on?
Lapsen tärkein ihmissuhde on suhde vanhempaan. Normaali perheen läheinen tukee sitä suhdetta, ei sabotoi.
Miten se tukeminen tapahtuu jos vanhempi estää lapsen tapaamisen?
Uskot siis vakaasti että jokainen vanhempi on aina paras aikuinen lapsen lähelle eikä Suomessa ole ollut eikä koskaan tule olemaan lasta jonka parhaan vastaisesti vanhempi toimisi. Aika kiva pilvilinna sulla.Sitä varten on lastensuojelu. Et sinä voi vain päättää että joku vanhempi on huono, kaappaanpa tuosta hänen lapsensa ja ryhdyn läheiseksi.
Ja kyllä, joskus se paras tapa tukea vanhemmuutta on pysyä poissa. Esimerkiksi tämä tällainen järjetön jankkaamienn mitä täällä nyt harrastat on ainoastaan pahasta kaikille.
Ja tämä lakiuudistus on auttamaan sitä lastensuojelua toimimaan. Tämä laki on lastensuojelua varten.
Minä tai sinä tai mikään mummo ei ole päättämässä yhtään mitään vaan se lastensuojelu ja tämä uudistus antaa heille lisää aseita joilla katsoa tilannetta ja mikä on lapsen etu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää laki on samanlainen kuin nykyinen lastensuojelulaki. Laatijoilla ilmeisen hyvä tarkoitus, mutta surkea tietämys siitä, millaisia sairaita ihmisiä yhteiskunta on pullollaan. He elää jossain ideaalivaltiossa, jossa ainoat pahat aikuiset on ne lasten omat vanhemmat. Kaikki muut aikuiset "tahtoo vain hyvää".
Lastensuojeluilmoituksista yli puolet on nykyään sitten aiheettomia ja joka vuosi tehdään kymmeniä tuhansia ilmoituksia kiusaamismielessä.
Ja lastensuojelu on kriisissä ja jumissa, koska systeemin tukkii nämä turhat ilmoitukset.
Tismalleen samalla tavoin tulee käymään tämän lain kanssa. Eikä se lastensuojelunkaan kriisi tule helpottamaan.
Kuinkahan moni teistäkin, jotka haukkuu lastensuojelua liiallisesta sekaantumisesta ja tarpeettomista lakimuutoksista itki Vilja Eerikan kuolemaa ja valitti taas silloin, ettei lastensuojelu tehnyt tarpeeksi.
Mä olen moittinut ainoastaan huonosta työtehtävien hoitamisesta. Aiheeton puuttuminen tai peräti sijoitus on ihan yhtä huono asia kuin piittaamattomuus, jos lapsen henki on vaarassa. Ne ovat samaa vikaa, osaamattomuutta/tyhmyyttä, vaikka ilmenevät eri tavoin.
Niin ja miksi oletat, että lakia käytetään aiheettomiin sijoituksiin eikä juurikin tilanteisiin, joissa joku lähiomainen voisi auttaa lasta, jos vanhemmat eivät hänestä huolehdi? Tämä lakimuutos on LASTEN OIKEUKSIEN parantamiseksi, sellaisten, jotka eivät nyt saa tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kehtaat moittia ja nillittää, että se muka tehdään vain kiusanteoksi vanhemmille, jotka jo huolehtivat lapsistaan.
Tämä on kaunis ajatus, mutta me käytännön ihmiset emme osta tätä sokeasti.
Ei teidän tarvitse jos ette ole viemässä lapselta suhdetta tai teidän ja lapsen suhdetta olla katkaisemassa. Muuten tämä ei vaikuta käytännössä elämäänne.
Joten tuntuu oudolta että näin kauheasti jotkut tällä pistää vastaan kun lapsten oikeuksia ollaan parantamassa.Yritä nyt jo tajuta, että lapsi ei tarvitse sitä isovanhempaa yhtään mihinkään, jos hän ei ole vanhempien vanhemmuuden takana ja tukena 100%.
Minäminäminä. Lapsi, ei sinun vanhemmuutesi. Sata prosenttia millaista tukea? Kuulostaa ihan kiristämiseltä ja pompottelulta.
Niin. Vanhemmuus ja sen tukeminen. Ei sivuhenkilö häirikkömummo ja hänhänhän.
Älykääpiö kun kyse ei ole vieläkään mistään mummoista tai vanhemmuudesta vaan lapsen oikeudesta läheisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon.
Älykääpiö olet sinä. Mikä ihmeen mystinen supersankari tämä "läheinen" on?
Lapsen tärkein ihmissuhde on suhde vanhempaan. Normaali perheen läheinen tukee sitä suhdetta, ei sabotoi.
Miten se tukeminen tapahtuu jos vanhempi estää lapsen tapaamisen?
Uskot siis vakaasti että jokainen vanhempi on aina paras aikuinen lapsen lähelle eikä Suomessa ole ollut eikä koskaan tule olemaan lasta jonka parhaan vastaisesti vanhempi toimisi. Aika kiva pilvilinna sulla.Voi luoja, kukaan ei väitä kaikkien vanhempien olevan hyviä. Mutta jos vanhempi on surkea, on varsin todennäköistä että se isovanhempi on vielä surkeampi. Vanhemmuuden malli tulee hyvin usein lapsuudenkodista, samoin kuin ylipäätään tunne-elämän tasapainoisuus.
Kuinkahan mones kerta tämä nyt tulee tänne? No tulee taas ja laitan ihan caps lockilla.
KYSE EI OLE ISOVANHEMMISTA VAAN LAPSELLE LÄHEISESTÄ AIKUISESTA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää laki on samanlainen kuin nykyinen lastensuojelulaki. Laatijoilla ilmeisen hyvä tarkoitus, mutta surkea tietämys siitä, millaisia sairaita ihmisiä yhteiskunta on pullollaan. He elää jossain ideaalivaltiossa, jossa ainoat pahat aikuiset on ne lasten omat vanhemmat. Kaikki muut aikuiset "tahtoo vain hyvää".
Lastensuojeluilmoituksista yli puolet on nykyään sitten aiheettomia ja joka vuosi tehdään kymmeniä tuhansia ilmoituksia kiusaamismielessä.
Ja lastensuojelu on kriisissä ja jumissa, koska systeemin tukkii nämä turhat ilmoitukset.
Tismalleen samalla tavoin tulee käymään tämän lain kanssa. Eikä se lastensuojelunkaan kriisi tule helpottamaan.
Kuinkahan moni teistäkin, jotka haukkuu lastensuojelua liiallisesta sekaantumisesta ja tarpeettomista lakimuutoksista itki Vilja Eerikan kuolemaa ja valitti taas silloin, ettei lastensuojelu tehnyt tarpeeksi.
Mä olen moittinut ainoastaan huonosta työtehtävien hoitamisesta. Aiheeton puuttuminen tai peräti sijoitus on ihan yhtä huono asia kuin piittaamattomuus, jos lapsen henki on vaarassa. Ne ovat samaa vikaa, osaamattomuutta/tyhmyyttä, vaikka ilmenevät eri tavoin.
Niin ja miksi oletat, että lakia käytetään aiheettomiin sijoituksiin eikä juurikin tilanteisiin, joissa joku lähiomainen voisi auttaa lasta, jos vanhemmat eivät hänestä huolehdi? Tämä lakimuutos on LASTEN OIKEUKSIEN parantamiseksi, sellaisten, jotka eivät nyt saa tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kehtaat moittia ja nillittää, että se muka tehdään vain kiusanteoksi vanhemmille, jotka jo huolehtivat lapsistaan.
Tämä on kaunis ajatus, mutta me käytännön ihmiset emme osta tätä sokeasti.
Ei teidän tarvitse jos ette ole viemässä lapselta suhdetta tai teidän ja lapsen suhdetta olla katkaisemassa. Muuten tämä ei vaikuta käytännössä elämäänne.
Joten tuntuu oudolta että näin kauheasti jotkut tällä pistää vastaan kun lapsten oikeuksia ollaan parantamassa.Yritä nyt jo tajuta, että lapsi ei tarvitse sitä isovanhempaa yhtään mihinkään, jos hän ei ole vanhempien vanhemmuuden takana ja tukena 100%.
Minäminäminä. Lapsi, ei sinun vanhemmuutesi. Sata prosenttia millaista tukea? Kuulostaa ihan kiristämiseltä ja pompottelulta.
Niin. Vanhemmuus ja sen tukeminen. Ei sivuhenkilö häirikkömummo ja hänhänhän.
Älykääpiö kun kyse ei ole vieläkään mistään mummoista tai vanhemmuudesta vaan lapsen oikeudesta läheisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon.
Älykääpiö olet sinä. Mikä ihmeen mystinen supersankari tämä "läheinen" on?
Lapsen tärkein ihmissuhde on suhde vanhempaan. Normaali perheen läheinen tukee sitä suhdetta, ei sabotoi.
Miten se tukeminen tapahtuu jos vanhempi estää lapsen tapaamisen?
Uskot siis vakaasti että jokainen vanhempi on aina paras aikuinen lapsen lähelle eikä Suomessa ole ollut eikä koskaan tule olemaan lasta jonka parhaan vastaisesti vanhempi toimisi. Aika kiva pilvilinna sulla.Voi luoja, kukaan ei väitä kaikkien vanhempien olevan hyviä. Mutta jos vanhempi on surkea, on varsin todennäköistä että se isovanhempi on vielä surkeampi. Vanhemmuuden malli tulee hyvin usein lapsuudenkodista, samoin kuin ylipäätään tunne-elämän tasapainoisuus.
Kuinkahan mones kerta tämä nyt tulee tänne? No tulee taas ja laitan ihan caps lockilla.
KYSE EI OLE ISOVANHEMMISTA VAAN LAPSELLE LÄHEISESTÄ AIKUISESTA.
KUKA SE ON?
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Ei vaan ne on juuri niitä aikuisia, jotka on siinä lapsen arjessa läsnä. Oikeasti.
Mikä sinusta on "läheinen"? Anna kun arvaan. Häirikkömummo.
Mikä mummopakkomielle jollain täällä on? Nuo on viranomaisia ja vanhempi on saanut kieltää lasua kuulemasta yksityishenkilöä halutessaan. Ja vieraannuttaa lapsen sellaisesta henkilöstö joka on ennen ollut päivittäin lapsen elämässä mukana.
No kuka se sellainen mystinen henkilö on? Sitä on nyt kysytty ja kysytty.
Normaalin lapsen arjessa ovat päivittäin mukana päiväkoti, koulu, kaverit, näiden perhe, harrastusten aikuiset jne.
Nämä on niitä joiden parissa lapset elää. Ei ne mitään viranomaisia ole.
"Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä."
Kyllä nuo tahot on viranomaisia tai sitten sinulla on tosi vääristynyt käsitys läheisistä suhteista.
Eli et edelleenkään kykene kertomaan mikä se "läheinen" on ja miten se määritellään?
Nuo luettelemani on niitä aikuisia, joiden kanssa normaali lapsi elää arkeaan. Näkee joka päivä, jakaa asioitaan, kasvaa ja kehittyy.
He ovat niitä joiden kanssa vanhemmat ihan lain mukaan jakavat kasvatusvastuun. Jotka ovat vanhemmillekin läheisiä.
Sitten on ne läheiset joiden kanssa perhe on tekemisissä. Ystävät, kummit, naapurit, kaverit ja kaverien perheet.
Sinulla on ilmeinen pakkomielle jostain sukulaisesta joka nyt on täpinöissään kun voi julistautua "tärkeäksi läheiseksi".
Sinulla on vääristynyt käsitys siitä, että se sukulaisuus jotenkin velvottaisi vanhemman "jakamaan lapsensa suvun lapseksi". Sellaista velvoitetta ei ole, eikä tule.
Ei minulla ole pakkomiellettä vaan keskustelen uudesta laista joka koskaa lapsen läheisiä aikusia.
Näyttää siltä että joillain muilla on vääristynyt käsitys siitä mitä tämä keskustelu koskee kun luulevat että lasta voidaan alkaa jakamaan nyt sukulaisuuden perusteella tai koska "häirikkömummo" haluaa.Kyseinen lainaus siis oli tästä uudesta laista jota et siis selvästi ole käynyt lukemassa. Kunhan trollaat huviksesi?
Ja sinä et vaan suostu kertomaan etät kuka se "läheinen aikuinen" ja kuka ja miten se määritellään. Ja syytät eri tahoja ettet sellainen saa olla vaikka haluaisit.
Kannattaa ihan tosi käydä lukemassa. On tosi hyviä uudistuksia mm lapsen kuulemisesta ja olosuhteiden selvityksestä.
Ai että mikä kakkamyrsky niistä tulee kun tämäkin pieni osa lakia jossa parannetaan lasten asemaa saa tälläisen aikaan.
Eli sinä olet vain käynyt siellä lukemassa ja uskot että aiai, lasten etu.
Me sitten taas tiedämme mitä tästä käytännössä seuraa. Katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Ei vaan ne on juuri niitä aikuisia, jotka on siinä lapsen arjessa läsnä. Oikeasti.
Mikä sinusta on "läheinen"? Anna kun arvaan. Häirikkömummo.
Mikä mummopakkomielle jollain täällä on? Nuo on viranomaisia ja vanhempi on saanut kieltää lasua kuulemasta yksityishenkilöä halutessaan. Ja vieraannuttaa lapsen sellaisesta henkilöstö joka on ennen ollut päivittäin lapsen elämässä mukana.
No kuka se sellainen mystinen henkilö on? Sitä on nyt kysytty ja kysytty.
Normaalin lapsen arjessa ovat päivittäin mukana päiväkoti, koulu, kaverit, näiden perhe, harrastusten aikuiset jne.
Nämä on niitä joiden parissa lapset elää. Ei ne mitään viranomaisia ole.
"Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on lapsen ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä."
Kyllä nuo tahot on viranomaisia tai sitten sinulla on tosi vääristynyt käsitys läheisistä suhteista.
Eli et edelleenkään kykene kertomaan mikä se "läheinen" on ja miten se määritellään?
Nuo luettelemani on niitä aikuisia, joiden kanssa normaali lapsi elää arkeaan. Näkee joka päivä, jakaa asioitaan, kasvaa ja kehittyy.
He ovat niitä joiden kanssa vanhemmat ihan lain mukaan jakavat kasvatusvastuun. Jotka ovat vanhemmillekin läheisiä.
Sitten on ne läheiset joiden kanssa perhe on tekemisissä. Ystävät, kummit, naapurit, kaverit ja kaverien perheet.
Sinulla on ilmeinen pakkomielle jostain sukulaisesta joka nyt on täpinöissään kun voi julistautua "tärkeäksi läheiseksi".
Sinulla on vääristynyt käsitys siitä, että se sukulaisuus jotenkin velvottaisi vanhemman "jakamaan lapsensa suvun lapseksi". Sellaista velvoitetta ei ole, eikä tule.
Ei minulla ole pakkomiellettä vaan keskustelen uudesta laista joka koskaa lapsen läheisiä aikusia.
Näyttää siltä että joillain muilla on vääristynyt käsitys siitä mitä tämä keskustelu koskee kun luulevat että lasta voidaan alkaa jakamaan nyt sukulaisuuden perusteella tai koska "häirikkömummo" haluaa.Kyseinen lainaus siis oli tästä uudesta laista jota et siis selvästi ole käynyt lukemassa. Kunhan trollaat huviksesi?
Ja sinä et vaan suostu kertomaan etät kuka se "läheinen aikuinen" ja kuka ja miten se määritellään. Ja syytät eri tahoja ettet sellainen saa olla vaikka haluaisit.
Kannattaa ihan tosi käydä lukemassa. On tosi hyviä uudistuksia mm lapsen kuulemisesta ja olosuhteiden selvityksestä.
Ai että mikä kakkamyrsky niistä tulee kun tämäkin pieni osa lakia jossa parannetaan lasten asemaa saa tälläisen aikaan.
Miten nämä uudistukset toteutetaan? En ole yhdenkään kuullut kertovan, miten lapsen kuulemista parannetaan. Lastenvalvojan olen kyllä kuullut kivenkovaan väittävän, ettei lapsen mielipiteen selvittäminen tule koskaan missään tilanteessa hänelle kuuluvan sanoi laki mitä tahansa. Hänellä on toinen kuvansa.
En ole kuullut tai nähnyt suomalaista (muualta kyllä) listausta kriteereistä, joiden pohjalta lapsen etua kokonaisvaltaisesti määriteltäisiin. Ei lakimuutos tuo tällaista yhtäkkiä käytäntöön. Se, joka vakuuttavimmin puhuu tai kyllä, myös valehtelee, on edelleen eniten vahvoilla eikä sillä ole mitään tekemistä lapsen hyvinvoinnin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Huoltokiusaamiselle nimenomaan tulee raja uudessa laissa. Ei ole mahdollista enää pyörittää jatkuvaa huoltoriitaa eri oikeusasteissa, ei kiusaamistarkoituksessa eikä muutenkaan. Ei vanhemmat, eivätkä isovanhemmat voi sitä tehdä. Lukeaa oikeasti se laki.
t: sossu
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää laki on samanlainen kuin nykyinen lastensuojelulaki. Laatijoilla ilmeisen hyvä tarkoitus, mutta surkea tietämys siitä, millaisia sairaita ihmisiä yhteiskunta on pullollaan. He elää jossain ideaalivaltiossa, jossa ainoat pahat aikuiset on ne lasten omat vanhemmat. Kaikki muut aikuiset "tahtoo vain hyvää".
Lastensuojeluilmoituksista yli puolet on nykyään sitten aiheettomia ja joka vuosi tehdään kymmeniä tuhansia ilmoituksia kiusaamismielessä.
Ja lastensuojelu on kriisissä ja jumissa, koska systeemin tukkii nämä turhat ilmoitukset.
Tismalleen samalla tavoin tulee käymään tämän lain kanssa. Eikä se lastensuojelunkaan kriisi tule helpottamaan.
Kuinkahan moni teistäkin, jotka haukkuu lastensuojelua liiallisesta sekaantumisesta ja tarpeettomista lakimuutoksista itki Vilja Eerikan kuolemaa ja valitti taas silloin, ettei lastensuojelu tehnyt tarpeeksi.
Mä olen moittinut ainoastaan huonosta työtehtävien hoitamisesta. Aiheeton puuttuminen tai peräti sijoitus on ihan yhtä huono asia kuin piittaamattomuus, jos lapsen henki on vaarassa. Ne ovat samaa vikaa, osaamattomuutta/tyhmyyttä, vaikka ilmenevät eri tavoin.
Niin ja miksi oletat, että lakia käytetään aiheettomiin sijoituksiin eikä juurikin tilanteisiin, joissa joku lähiomainen voisi auttaa lasta, jos vanhemmat eivät hänestä huolehdi? Tämä lakimuutos on LASTEN OIKEUKSIEN parantamiseksi, sellaisten, jotka eivät nyt saa tarvitsemaansa apua ja tukea, ja kehtaat moittia ja nillittää, että se muka tehdään vain kiusanteoksi vanhemmille, jotka jo huolehtivat lapsistaan.
Tämä on kaunis ajatus, mutta me käytännön ihmiset emme osta tätä sokeasti.
Ei teidän tarvitse jos ette ole viemässä lapselta suhdetta tai teidän ja lapsen suhdetta olla katkaisemassa. Muuten tämä ei vaikuta käytännössä elämäänne.
Joten tuntuu oudolta että näin kauheasti jotkut tällä pistää vastaan kun lapsten oikeuksia ollaan parantamassa.Yritä nyt jo tajuta, että lapsi ei tarvitse sitä isovanhempaa yhtään mihinkään, jos hän ei ole vanhempien vanhemmuuden takana ja tukena 100%.
Minäminäminä. Lapsi, ei sinun vanhemmuutesi. Sata prosenttia millaista tukea? Kuulostaa ihan kiristämiseltä ja pompottelulta.
Niin. Vanhemmuus ja sen tukeminen. Ei sivuhenkilö häirikkömummo ja hänhänhän.
Älykääpiö kun kyse ei ole vieläkään mistään mummoista tai vanhemmuudesta vaan lapsen oikeudesta läheisiin suhteisiin ja niiden ylläpitoon.
Älykääpiö olet sinä. Mikä ihmeen mystinen supersankari tämä "läheinen" on?
Lapsen tärkein ihmissuhde on suhde vanhempaan. Normaali perheen läheinen tukee sitä suhdetta, ei sabotoi.
Miten se tukeminen tapahtuu jos vanhempi estää lapsen tapaamisen?
Uskot siis vakaasti että jokainen vanhempi on aina paras aikuinen lapsen lähelle eikä Suomessa ole ollut eikä koskaan tule olemaan lasta jonka parhaan vastaisesti vanhempi toimisi. Aika kiva pilvilinna sulla.Voi luoja, kukaan ei väitä kaikkien vanhempien olevan hyviä. Mutta jos vanhempi on surkea, on varsin todennäköistä että se isovanhempi on vielä surkeampi. Vanhemmuuden malli tulee hyvin usein lapsuudenkodista, samoin kuin ylipäätään tunne-elämän tasapainoisuus.
Kuinkahan mones kerta tämä nyt tulee tänne? No tulee taas ja laitan ihan caps lockilla.
KYSE EI OLE ISOVANHEMMISTA VAAN LAPSELLE LÄHEISESTÄ AIKUISESTA.
KUKA SE ON?
Yllä näet laukauksen laista josta me keskustelemme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Luulisi sinun silloin olevan iloinen uudistuksesta jossa lapsen kuulemista on parannettu ja sallittu asiantuntija-avustajan käyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo ja entiset puolisot. Hitto, tällä lailla on se kääntöpuolensa. Miksi entinen kumppani on entinen?? Vaikka oli todella läheiset välit lapseen niin oli myös lasta kohtaan väkivaltainen.
Tämä laki on narsistien, pedofiilien yms paskan puolella.
Odotan niin ennakkotapauksia ja tilastoja mitkä menee hylkyyn ja mitkä käsittelyyn yms yms.
Niin eli odotat, että näet kuinka laki auttaa. Hylkyyn ne tapaukset, joissa lasten oikeudet turvattu. Käsittelyyn ne, joissa lapsi hyötyy lähiomaisten läsnäolosta turvaamassa hänen oikeutensa hyvään lapsuuteen.
Minäpä veikkaan, että tästä laista on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Hienoa jos tästä on aidosti hyyötyä jollekin lapselle, se on hyvä asia, luonnollisesti. Uskoisin ryhmän olevan kuitenkin melko marginaali joka tästä hyötyy. Useimmiten kun välit ovat hyvät niin suhteetkin pysyy hyvänä. Eksän kanssa meillä edellisten suhteiden bonuslapset on edelleen kuin omia, tälläkin hetkellä meillä yötä eksäni tyttö joka on mulle kuin omani. Oma poikani oli vasta eksäni kanssa ulkomaanmatkalla. Eli oltiin eksän kanssa tärkeät aikuiset lastemme elämässä ja niin tulee olemaan jatkossakin vaikka emme yhdessä enää olekaan. Uskoisin tämän olevan ihan yleistä kun on läheiset välit ja homma toimii.
MUTTA tätä tullaan niin paljon väärinkäyttämään, tekemään aiheettomia hakemuksia, aiheuttamaan riitaa entisestään osapuolten välille oli kyseessä mummo tai bonusvanhempi tai jotain muuta.
Entisenä äitipuolena tuntuu käsittämättömältä, että nyt minulla olisi eron jälkeen mahdollisuus vaatia toisen äidin lasta itselleni, edes pieneksi aikaa viikottain tai kuukausittain, vaikkei oikea äiti tai lapsi haluaisikaan. Olihan lapsi usein öitä kotonani ja huollossani. Kyllä minä erossa tajusin, etten tule tuota lasta näkemään välttämättä ikinä, vaikka minä olin välillä se, joka kuskasi tyttöä meille kun vanhemmat eivät ehtineet, tai ruokki ja huolsi hänet yksin miehen, lapsen isän, viilettäessä muualla. Kyllä minä koko ajan ymmärsin kuitenkin, etten minä ole lapsen äiti.
No miksi vaatisitkaan, jos lapsen omat vanhemmat pitävät huolta ja kaikki on kunnossa. Tämä onkin sellaisissa tapauksissa, jossa näin ei ole.
Ei ole. Sellaisia tapauksia varten on lastensuojelu. Ja eihän se ulkopuolinen aikuinen nyt herran tähden voi vain tunkea vieraaseen perheeseen koska päättää että sen vanhemmat on huonoja. Jeeeeeesus.
Ja tämä laki on odotettu apu että innoituksen jälkeen lastensuojelu voi kuunnella myös muita aikusia lapsen elämässä eikä vanhempi voi sitä enää kieltää.
Minä innoituksen?
Ja kuka siis määrittää kuka oikein on "muu aikuinen lapsen elämässä"? Se joka haluaa äidiksi äidin paikalle? Häirikkömummo aivan varmasti on mielestään "turvallienn läheinen aikuinen lapsen elämässä".
Kuka määrittää ja miten, kuka sellainen on.
Nykyäänkin voidaan muuten kuulla niitä lapsen arjen aikuisia. Se on ihan rutiinia. Haastatellaan neuvola, päviähoito, koulu, terkka.
Nuo ovat viranomaistahoja ja se läheinen aikuinen on tähän asti voitu jättää kuulematta jos vanhempi näin haluaa.
Sinä voit vallan hyvin ihan vaikka heti mennä avautumaan netissä sinne lastensuojeluun. Semmonen stasivaltio meillä on. Ei vanhemmat sitä mitenkään voi estää.
Ja siitä avautumisesta ei ole ollut mitään hyötyä sen jälkeen jos lasu on halunnut tutkia ja vanhempi kieltänyt ottamasta yhteyttä.
Teillä ei siis oikeasti ole tietoa miten asiat on Suomessa toimineet mutta silti hystertisinä nyt pelätään mummoja?Lastensuojelu käsittelee sen asian juuri niin kuin laki edellyttää. Ei se että sinä teet ilmoituksen jostakusta tarkoita, että sinä sillä lailla pääset päsmäröimään sinne perheeseen. Tietenkään.
Aivan. Lastensuojelu käsittelee lain mukaan tapauksia ja siksi onkin tärkeää että viimein saatiin lastensuojelulle mahdollisuus nähdä lain edessä että jollain muullakin kuin vanhemmalla voi olla lapseen huoltajan kaltainen suhde. Tähän mennessä lasu ei ole voinut auttaa koska lain mukaan tätä suhdetta ei ole ollut.
Mihin te tätä tietoa tarvitsette? Jos mietitte sijoitusta, eikö silloin käydä lähisuku automaattisesti läpi? Jos taas ette ja lapsella on huoltaja/huoltajat niin miksi niitä pitää kaivella lisää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lakiin on tullut paljon muutoksia. Koulutusta ei kuitenkaan ole ollut kuin minimaalisesti. Kuka osaa nyt paremmin ottaa lapsen oman mielipiteen, tarpeet ja toiveet huomioon ja arvioida kokonaisvaltaisesti lapsen etua - yön yli? Miten käytännöt muuttuvat lastenvalvojilla ja muussa sosiaalutoimessa saati oikeudessa? Ei lain kirjain sitä muuta, vaan sensitiivisyyskoulutus erityisesti sairaista käyttäytymismalleja, joissa suhteen aikainen vallankäyttö jatkuu eron jälkeen ja lasta käytetään siinä välineenä.
Kyllä tosiasiassa on niin, että juuri kukaan yksinhuoltajaksi joutunut ei haluaisi katkaista suhteita aidosti hyviin ihmisiin. Yksinhuoltajan tarvitsevat tukea ja apua, eivät äärimmäisen raskaita ja kalliita oikeudenkäyntejä. Ne ovat raskaita myös lapselle ja heijastuvat yhä lisääntyvinä talousongelmina lapsen elämään.
Vanhemmat tai isovanhemmat jotka tehtailevat lastensuojeluilmoituksia ja oikeudenkäyntejä eivät käytännössä koskaan edesauta lapsen tilannetta. Silloinkin, jos vieraannuttamista todistetusti tapahtuu eivät pakkokeinot tuo luottavaisia, hyvää suhdetta takaisin lapselle, joka on opetettu pelkäämään sitä, jonka kanssa pitää pakolla ja uhkasakoin alkaa viettää aikaa. Keinot olisivat kaikkia koskevassa terapiassa, jos aidosti haluttaisiin auttaa. Nyt on tehty lakimuutoksia, jotka mahdollistavat huoltokiusaamisen entistä paremmin.
Miksi levität tahallasi väärää tietoa? Tästä keskustelusta tulevat mieleen jopa trollitehtaat. Tapaamisoikeusasia ei etene oikeuteen saakka, jos sille ei ole mitään perusteita. Isovanhempi, jolla ei ole todisteita siitä, että lapsi on asunut hänen luonaan pitkiä aikoja, ja hän hoitanut lapsen huollon, ei voi tehdä mitään. Ei kukaan lähde viemään tätä oikeusistuntoon saakka, kynnys ei ylity. Lisäksi sostoimi kuulee lasta. Vastustavan lapsen tapaamiselle pakottaminen on äärimmäisen epätodennäköinen skenaario, koska se ei ole lapsen edun mukaista. Lapsen etu on uudessa laissa yhä tärkeämmin kirjoitettu auki.
t: sossu
Käsittämätön kommentti.
Been there, done that ja todistanut miten lapsi laitetaan kärsimään. Sos. toimi kuulee lasta, kyllä, ja uskookin siihen saakka, kunnes toinen osapuoli kertoo lapsen valehtelevan ja siihen loppuu lapsen turvallisuus. Toinen osapuoli kokee silmitöntä raivoa saatuaan selville lapsen kenellekään puhuneen. Tottakai tapaamisiin pakotetaan, uhkasakon uhalla.
Miten lapsen etu määritellään? Mitkä kriteerit selvitetään ja otetaan huomioon?
Häh haluat tarkan määritelmän? Eikö käy että ne tutkitaan tapauskohtaisesti lain mukaan? Tämä lakiuudistus kun antoi lisää varaa koska ja miten lasta kuullaan.
Eli lisää epämääräistä valtaa tehdä ihan mitä lystää. Lapselle se kuuleminen on aina traumaattinen kokemus.
Ei minulla ole pakkomiellettä vaan keskustelen uudesta laista joka koskaa lapsen läheisiä aikusia.
Näyttää siltä että joillain muilla on vääristynyt käsitys siitä mitä tämä keskustelu koskee kun luulevat että lasta voidaan alkaa jakamaan nyt sukulaisuuden perusteella tai koska "häirikkömummo" haluaa.
Kyseinen lainaus siis oli tästä uudesta laista jota et siis selvästi ole käynyt lukemassa. Kunhan trollaat huviksesi?