Välivuosi lukion jälkeen on todella yleistä
Mistä he saavat rahaa? He miettivät mitä haluavat tehdä ja etsivät itseään. Viettävät aikaa kavereiden kanssa.
Näin he sanoivat haastattelussa.
Itse kirjoitin ylioppilaaksi 1994 eikä kukaan koulukavereistani pitänyt välivuotta. Silloin mentiin vaikka vuoden kestävään kotitalouskouluun (en muista nimeä) tai töihin vaikka kaupan kassalle. Siellä mietittiin ja etsittiin itseä.
Mikä nykynuoria vaivaa?
Kommentit (101)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Tuo on myös yliopistoilla ollut päänsärky, koska yksiköille myönnetään toimintarahat tutkintojen perusteella. Dropouteista ja vaihtajista on vain haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykokeet olivat samana päivänä kuin lääkiksen kokeet just siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykokeet olivat samana päivänä kuin lääkiksen kokeet just siksi.
Sen muistan, että hammas-, eläin- ja tavallinen lääkis oli kohteita, joihin sai aikanaan hakea vain yhteen. Oliko farmasiakin samassa?
Vierailija kirjoitti:
Minä pidin 10 välivuotta ja tein useamman lapsen. Kun ei pääse mihinkään opiskelemaan niin olipahan sekin hyvin käytetty aika.
Siitäpä onkin sitten vähän vaikeampi ehkä lähteä opiskelemaan.
Miten kävi?
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Hyvä että pitävät vapaata. Raataa ehtivät itsensä hautaan välivuodenkin jälkeen. Elämässä pitää olla muutakin sisältöä kuin raataa eläimenä massia kapitalistin taskuun.
Mun mielestä se on omituista, että nykyään harva korkeakoulussa opiskeleva työskentelee osa-aiksesti opintojen ohessa, muuta kuin korkeintaan pari kuukautta kesätöitä. Kun minä opiskelin 2007-2011, kävi silloin lähes kaikki opiskelijat töissä opintojen ohella. Korkeintaan ne eivät työskennelleet, joilla oli varakas puoliso ja pieniä lapsia. Toisaalta eräs opiskelukaverini, jolla oli kaksi alle koulikäistä lasta ja oli yksinhuoltaja, teki töitä opintojen ohessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Hyvillä papereilla on aina päässyt yhteispistekiintiössä vähän huonomminkin menneellä pääsykokeella. Eli etua niistä on ollut aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Hyvillä papereilla on aina päässyt yhteispistekiintiössä vähän huonomminkin menneellä pääsykokeella. Eli etua niistä on ollut aina.
Tämä totta. Oma poika pääsi aikanaan haluttuun koulutukseen juurikin yhteispisteillä. Pisteet eivät riittäneet todistuksella eikä pääsykokeella. Mutta yhteispisteet riitti. Just ja just.
Silloin oli kolmannes paikoista jokaisella tavalla. Nyt taitaa olla puolet ja puolet, en ole enää seurannut.
Rahaa saa töitä tekemällä. Oma lukiosta valmistunut lapsi ei ole pitämässä välivuotta mutta on kesätöissä jota voisi halutessaan jatkaa syksylläkin, palkka n. 2000€ joten kyllä sillä pärjäisi varsinkin kun kotona asuu... Itse kun kirjoitin niin moni kavereista piti välivuoden, matkusteli tai "etsi itseään', osa oli töissä. Elämään mahtuu monenlaista polkua.
Välivuosia tulee monelle koska korkeakouluvalinnan tulee olla kerralla oikea, ei kannata mennä opiskelemaan "melkein mieleistä" alaa vaan juuri ja vain sitä mitä todella haluat, tästä on kiittäminen ensikertalaiskiintiöjärjestelmää (mikä meni täysin pieleen, Sipilän aivoitushan se olikin)
Eikö se kaupan kassalla työskentely yhä lasketa välivuodeksi, jos aikoo jatkaa opiskelua? Mä ainakin pidin välivuoden ja olin töissä siivoojana, ennen kuin hain taas kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Ennen oli ennen, nykyään jotkin alat edellyttävät että tietyt oppiaineet on kirjoitettu ja tietenkin se pitkä matematiikka rulaa alalla kuin alalla, täysin eri asia onko sillä todellista merkitystä
Vierailija kirjoitti:
Lukio on yhä vaativampi ja kuluttavampi, eikä sitä uudistus suinkaan helpottanut, päinvastoin kuormittaa entisestään nuoria.
Ja mitä tulee töihin, niin moni nuori kyllä menisi, mutta sitä työtä ei vain ole, koska nykyään ei juuri ole avustavia ja helppoja työtehtäviä, toisin kuin 90-luvulla, kun teknologia on ne vienyt.
Meillä töihin vielä 90-luvulla palkattiin opiskelijoita ja nuoria kymmeniä, hoitamaan arkistoja, kopiomaan, hoitamaan varastoja, tekemään inventaareja jne. nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana ei ole palkattu ainuttakaan, kun työtä ei enää ole, kun teknologia hoitaa ne, eikä edes varastoja, kun tavarat tilataan sitä mukaan.
Ajat ovat muuttuneet ap. ja sinun pitäisi pysyä ajassa mukana, eikä muistella 30v takaisia.
Näinhän te sanotte meille vanhoille.
Nythän nuorten on poikkeuksellisen helppoa löytää osa-aikatyötä! Helpompaa kuin pitkään aikaan! Mutta aina on niitä jotka kellivät vanhempien rahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Ennen oli ennen, nykyään jotkin alat edellyttävät että tietyt oppiaineet on kirjoitettu ja tietenkin se pitkä matematiikka rulaa alalla kuin alalla, täysin eri asia onko sillä todellista merkitystä
On tosi outo systeemi. Jos haluaa vaikka saksan kieltä opiskelemaan, parhaat pisteet saa pitkästä matikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Hyvillä papereilla on aina päässyt yhteispistekiintiössä vähän huonomminkin menneellä pääsykokeella. Eli etua niistä on ollut aina.
Itse en edes käynyt pääsykokeessa. Onnekseni oma unelma-alani ei ole niitä kaikista kilpailluimpia ja matematiikan osaamista arvostettiin korkealle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HS tänään:
Laura Rantavuori muistaa lukioaikansa rentona, ja välivuosi auttoi häntä löytämään elämän suunnan. Nyt hän on huolissaan nykynuorille asetetuista paineista.
Hesarin juttu on siinä oikeassa, että lukio on muuttunut ihan valtavasti. Ennen ei ollut niin väliä mitä kirjoittaa ja miten. Pääsykoe oli mikä ratkaisi.
Ennen oli ennen, nykyään jotkin alat edellyttävät että tietyt oppiaineet on kirjoitettu ja tietenkin se pitkä matematiikka rulaa alalla kuin alalla, täysin eri asia onko sillä todellista merkitystä
On tosi outo systeemi. Jos haluaa vaikka saksan kieltä opiskelemaan, parhaat pisteet saa pitkästä matikasta.
Ekä ole ainoa oppiaine mitä esimerkiksi lukiossa on, pitkä matematiikka *krats* pitkä matematiikka *krats* pitkä matemattikka, sitä se Sipilä toisti kuin papukaija
Vierailija kirjoitti:
^ olen siis kirjoittanut ahkerien ihmisten lukiosta :)
Ap
Tai hyväosaisten?
Meillä monesti pidettiin välivuosi ihan vaan että saa talouden pyörimään, ei ollut vanhemmilla varaa kustannella vuokria.
Au pairiksi lähdettiin aikanaan. Jotkut jäi niille reissuille, yksi tuttava ollut Italiassa jo 10-vuotta.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.