Lue keskustelun säännöt.
Välivuosi lukion jälkeen on todella yleistä
30.11.2019 |
Mistä he saavat rahaa? He miettivät mitä haluavat tehdä ja etsivät itseään. Viettävät aikaa kavereiden kanssa.
Näin he sanoivat haastattelussa.
Itse kirjoitin ylioppilaaksi 1994 eikä kukaan koulukavereistani pitänyt välivuotta. Silloin mentiin vaikka vuoden kestävään kotitalouskouluun (en muista nimeä) tai töihin vaikka kaupan kassalle. Siellä mietittiin ja etsittiin itseä.
Mikä nykynuoria vaivaa?
Kommentit (101)
Mukavahan se on välivuotena käydä pitkä aasian reissu ja pohtia mitä haluaa, sitte rauhassa lueskella pääsykokeisiin ja käydä valmennuksissa.
Jos lompakko kunnossa perheellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Oulussa oli sen verta iso biokemian laitos että ei siellä kukaan todelliselta biokemistiltä paikkaa vienyt
Jep. Nämä laskettiin niin, että jos halutaan 20 valmistunutta, pitää ottaa 100 sisään. Keskeyttäneiden määrä tiedettiin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisinkin pitäisi olla pakollinen ennakkoharjoittelu alalla kuin alalle. Olen silti tätä mieltä, vaikka suorastaan säälin sitä nuorta ylioppilasta, joka luki harjoitteluviikolla Metsähallituksen käytävällä yliopiston pääsykokeisiin. Poikaraukka pilasi elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin lukemalla. Nyt tilanne lienee siitä parempi, että pääsykokeet ovat aikaisemmin.
Ilmeisesti kesän pilaa jo kesäkuussa oleva pääsykoe. Jopa se kesä helposti menee pilalle. Ajatella, että abit pilaa "elämän parhaan kevään" ja nykyään usein syksynäkin kirjoituksiin. Ja koko opiskeluaikana menee monta hyvää päivää tenttiin lukiessa. Jos joku laskisi, miten paljon elämä menee pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykoe oli aina samana päivänä kuin lääkiksen pääsykoe juuri siksi, että sinne ei ohjautunut lääkikseen preppaajia.
Kemiasta nyt lopetetaan muutenkin, yliopistokemia ei ole niin kivaa kuin peruskoulussa ja lukiossa.
https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008951649.html
"Huhta sai huomata nopeasti, että moni asia oli muuttunut omista lukioajoista. Lukiosta oli tullut nuorille ympäristö, joka aiheuttaa uupumusta."
Jos lukio on nykyään noin rankkaa niin ei ihmekään jos siitä toipumiseen menee vuosi tai kaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukion voi käydä myös neljässä vuodessa ,mikäli ei äly riitä suoriutumaan normiajassa. Nykyisin on helpompi kuin koskaan kirjoittaa hyvät paperit kun suoritukset saa jakaa kolmelle peräkkäiselle kerralle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykoe oli aina samana päivänä kuin lääkiksen pääsykoe juuri siksi, että sinne ei ohjautunut lääkikseen preppaajia.
Kemiasta nyt lopetetaan muutenkin, yliopistokemia ei ole niin kivaa kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Kemiaa on lukiossa vain 6 pakollista kurssia ja taisi vielä kertauskurssi olla yksi niistä. Ei päästä alkeita pitemmälle. Ikävä kyllä Kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon suunnilleen cn papereilla joten on aivan selvää ettei nämä pärjää kun ryhdytäänkin vaatimaan asioiden pikkutarkkaa opettelemista ja muistamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisinkin pitäisi olla pakollinen ennakkoharjoittelu alalla kuin alalle. Olen silti tätä mieltä, vaikka suorastaan säälin sitä nuorta ylioppilasta, joka luki harjoitteluviikolla Metsähallituksen käytävällä yliopiston pääsykokeisiin. Poikaraukka pilasi elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin lukemalla. Nyt tilanne lienee siitä parempi, että pääsykokeet ovat aikaisemmin.
Ilmeisesti kesän pilaa jo kesäkuussa oleva pääsykoe. Jopa se kesä helposti menee pilalle. Ajatella, että abit pilaa "elämän parhaan kevään" ja nykyään usein syksynäkin kirjoituksiin. Ja koko opiskeluaikana menee monta hyvää päivää tenttiin lukiessa. Jos joku laskisi, miten paljon elämä menee pilalle.
Nykyisin useimpiin tiedekuntiin suurin osa opiskelijoista valitaan todistusvalinnalla. Ainoastaan rupusakin tarvitsee päntätä pääsykokeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Mukavahan se on välivuotena käydä pitkä aasian reissu ja pohtia mitä haluaa, sitte rauhassa lueskella pääsykokeisiin ja käydä valmennuksissa.
Jos lompakko kunnossa perheellä.
Pänttääminen ja valmennuskurssit kannattaa suorittaa jo lukioaikana. Suurin osa opiskelijoista otetaan korkeakoulutukseen todistusvalinnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykoe oli aina samana päivänä kuin lääkiksen pääsykoe juuri siksi, että sinne ei ohjautunut lääkikseen preppaajia.
Kemiasta nyt lopetetaan muutenkin, yliopistokemia ei ole niin kivaa kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Kemiaa on lukiossa vain 6 pakollista kurssia ja taisi vielä kertauskurssi olla yksi niistä. Ei päästä alkeita pitemmälle. Ikävä kyllä Kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon suunnilleen cn papereilla joten on aivan selvää ettei nämä pärjää kun ryhdytäänkin vaatimaan asioiden pikkutarkkaa opettelemista ja muistamista.
Ei se pikkutarkkuus ole ongelma. Eihän niitä pidä opetella ulkoa. Ne osaa johtaa ja soveltaa, jos ymmärtää asiat.
Ongelmana on asioiden abstraktius. Ne alkavat luonnontieteissä mennä monelta jo käsityskyvyn yli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen saattoi mennä opiskelemaan vähemmänkin mieleistä alaa ja vaihtaa sitten siihen haluamaansa.
Nykyään on pakko ensikertalaiskiintiön takia osua kerralla oikeaan.
t. kielten opiskelulla aloittanut VTM
Siis miksi ensikertalaisuuskiintiön takia pitää osua kerralla oikeaan? Eihän se kiintiö tarkoita, etteikö voisi ilman sitäkin hakea opiskelemaan.
Ensikertalaiskiintiö on noin 70% kaikista sisäänotetuista - lääkis poikkeuksena sinnä sinne ensikertalaisia otetaan noin puolet. Tämä tarkoitta että alanvaihtajat taistelee monilla aloilla muutamista paikoista. Toki on myös muita väyliä esim siirtohaku, avoimenväylä ja kandintutkinnon jälkeen suora maisterivaiheeseenhaku
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensikertalaisuus ja rajallinen määrä opintotukikuukausia korkeakouluissa.
Muuta ei tarvita siihen, että välivuosi on erittäin hyvä idea.
Ensikertalaiskiintiöitä eikö suunniteltu poistettaviksi? Muistanko väärin?
Ei olla poistamassa. Niiden tarkoitus on ehkäistä sitä, että ei oteta vuodeksi sitä epäkiinnostavaa opiskelupaikkaa.
Ennen tosiaan mentiin opiskeleen kemiaa tai farmasiaa, jos ei päässyt lääkäriksi opiskelemaan.
Vietiin paikka joltain alasta kiinnostuneelta ja sitten lopetettiin eka vuoden jälkeen.
Farmasian pääsykoe oli aina samana päivänä kuin lääkiksen pääsykoe juuri siksi, että sinne ei ohjautunut lääkikseen preppaajia.
Kemiasta nyt lopetetaan muutenkin, yliopistokemia ei ole niin kivaa kuin peruskoulussa ja lukiossa.
Kemiaa on lukiossa vain 6 pakollista kurssia ja taisi vielä kertauskurssi olla yksi niistä. Ei päästä alkeita pitemmälle. Ikävä kyllä Kemiaa pääsee opiskelemaan yliopistoon suunnilleen cn papereilla joten on aivan selvää ettei nämä pärjää kun ryhdytäänkin vaatimaan asioiden pikkutarkkaa opettelemista ja muistamista.
Ei se pikkutarkkuus ole ongelma. Eihän niitä pidä opetella ulkoa. Ne osaa johtaa ja soveltaa, jos ymmärtää asiat.
Ongelmana on asioiden abstraktius. Ne alkavat luonnontieteissä mennä monelta jo käsityskyvyn yli.
Tietyt perusteet täytyy opetella, jotta pystyy johtamaan ja soveltamaan. Monella tyssää jo siihen.
Parempi mennä intiin.Kuin siirtää intin menoa ja joskus valmistuttua jostakin opiskelusta. Kun aloittaa intinikäistä myöhempänä, onkin kuin lastentarhassa nuorten kanssa itse vanhana.Sama se on välivuodet opiskelussa olet vanha muiden joukossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti johdetun lukiotoiminnan jälkeen vuoden välivuosi on paikallaan niin opeille kuin opiskelijoille.
Mulla tulee nyt välivuosi välivuoden jälkeen. Hitto kun hävettää, onneksi töissä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla tulee nyt välivuosi välivuoden jälkeen. Hitto kun hävettää, onneksi töissä.
Itsellä oli 2 välivuotta ennenku pääsin yliopistoon.
Muistan miten aikanaan hävetti kun olin opintojen aikana Sokoksen kassalla ja yksi entinen luokkakaveri tuli asiakkaaksi. Kysäisin mitä tekee. Sanoi juuri valmistuneensa maisteriksi ja aloittaa duunit. Itsellä oli opinnot vasta puolivälissä.
Nyt taas kun katsoo parikymmentä vuotta myöhemmin taaksepäin, ei enää hävetä yhtään. Päinvastoin, tulipa reissattua, koettua ja tehtyä pashahommia niiden eteen.
Mielestäni tämä on ihan tuulesta temmattu väite. En tiedä tilastoista, mutta omassa tuttavapiirissäni oikeastaan kaikki "välivuotta" pitävät joko tekevät töitä, opiskelevat avoimessa, tai opiskelevat korottaakseen yo-arvosanojaan.
Itse pidin 10 välivuotta, tein töitä vähän siellä sun täällä ja mietiskelin, mikä se minun juttuni on, aloin opiskella avoimessa ja perustin samalla perheen. Sitten pääsin yliopistoon avoimen väylän kautta ja suoritin kahdessa vuodessa sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon.
Ei mielestäni vieläkään huono kehityskaari, jos olisin mennyt suoraan lukiosta yliopistoon, tuskailisin nyt varmaankin uranvaihdon kanssa sillä minulla ei ollut 18-vuotiaana vielä harmainta aavistusta siitä, mitä oikeasti haluan elämälläni tehdä.
Kotitalouskouluun? Vuonna 1994? Minäkin kirjoitin silloin, enkä ollut koskaan kuullutkaan kotitalouskoulusta. Eikös niitä ollut joskus 70-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Itse pidin välivuoden. Asuin vanhemmilla, tein satunnaisia keikkatöitä, matkustin, urheilin ja pohdin mitä haluan elämälläni tehdä. Samalla kaavalla meni monet kaverit, jotka välivuotta vietti. Se oli mukava hengähdystauko ennen yliopisto-opintoja ja työelämää.
Saman aion tulevaisuudessa mahdollistaa lapselleni.
Jos lapsesi on poika, niin se "välivuosi" kuluu ihan muissa merkeissä kun niissä mitä luettelit.
Nykyisinkin pitäisi olla pakollinen ennakkoharjoittelu alalla kuin alalle. Olen silti tätä mieltä, vaikka suorastaan säälin sitä nuorta ylioppilasta, joka luki harjoitteluviikolla Metsähallituksen käytävällä yliopiston pääsykokeisiin. Poikaraukka pilasi elämänsä parasta kesää pääsykokeisiin lukemalla. Nyt tilanne lienee siitä parempi, että pääsykokeet ovat aikaisemmin.