18-vuotiaana äidiksi tulo on elämäni paras asia. Mitä haluaisit kysyä?

Vierailija kirjoitti:

Montako pullollista (0.7) Finlandia-vodkaa kannattaa varata joulun pyhiksi?

Itse tiedät varmaan parhaiten alkoholinkulutuksesi ja montako vierasta on tulossa luoksesi.

Miksi et tee lisää nyt varsinkin kun ensimmäinen lähtee kohta kouluun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulle varmaan, mutta iselleni sopi paremmin vasta yli 25v. Sain rauhassa opiskella ja viettää nuoruutta puolisoni kanssa ennen lapsia, sitten olikin ihana saada lapsia.

Nuoruus ei lopu 25 ikävuoteen, nykyään varsinkaan.

Ei kukaan niin sanonutkaan. Vaan että ehti viettää vapaana nuoruutta ennen lapsia. 18v äitinä tuleva ei ehdi, vaan aina on mietittävä lasta ja asetettava hänet etusijalle.

Vierailija kirjoitti:

Yritätkö antaa itsestäsi fiksunkin kuvan lähettelemällä hymiöitä palstalle?

Mielestäni hymiöt kuuluu netin keskustelukulttuuriin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsen isä mukana elämässänne?

Lapseni biologinen isä ei ole mukana elämässämme koska hän on väkivaltainen sekakäyttäjä

Millä perusteella hän sitten valikoitu lapsen isäksi?

Mikä äidiksi tulemisessa teki siitä elämäsi parhaan asian?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulle varmaan, mutta iselleni sopi paremmin vasta yli 25v. Sain rauhassa opiskella ja viettää nuoruutta puolisoni kanssa ennen lapsia, sitten olikin ihana saada lapsia.

Nuoruus ei lopu 25 ikävuoteen, nykyään varsinkaan.

Paitsi jos hankkii lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Hienoa, nuorena sitä jaksaa ja nuorten aivot on parhaimmillaan.

Siunausta, Jeesus rakastaa sinua ja lastasi.

Mitä tekemistä jollain 2000 vuotta sitten kuoleella tyypillä on tämä tapauksen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olitko kerennyt saada opinnot suoritettua, vai jatkoitko koulunkäyntiä lapsen synnyttyä? :)

21v jatkoin opintoja

Ohhoh, mitkäs opinnot noin kauan kestää?

Teitkö tämän ketjun jotta kaikki jotka halveksivat sua voisivat tulla kertomaan sen? Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsen isä mukana elämässänne?

Lapseni biologinen isä ei ole mukana elämässämme koska hän on väkivaltainen sekakäyttäjä

Tällaisen kanssa teit lapsen sitten.

Joo tälläisen kanssa tein lapsen koska olin 16-18vuotias kun olin pojan isän kanssa suhteessa ja hän oli tuolloin 18-20vuotias. Minulla ei ollut aiempaa kokemusta narsistisesta miehestä. Usko, toivo ja rakkaus, suurin niistä on rakkaus ja kun toista ihmistä oikeasti rakastaa niin sitä uskoo ja toivoo että toinen kykenee muuttamaan ne pahat tapansa myös ja niinhän ei käynyt vaan hän jatkoi väkivallan käyttämistä mua kohtaan mutta muutama kuukausi ennen pojan syntymää päätin tehdä vastuullisen teon ja otin lopullisen eron hänestä. Kun ikää ja elämänkokemusta on tullut lisää niin se on tuonut mulle mukanaan kypsyyttä ja nykyään mulla on hyvä 32-vuotias töissä käyvä mies, ilman rikosrekisteriä ja ilman päihderiippuvuutta.

Eikä pojan luonteessa ole onneksi nähtävillä samaa tunnekylmyyttä jota isän luonteessa on, eikä ole myöskään mielenterveysongelmia. Luojan kiitos jokainen ihminen on kuitenkin yksilö huolimatta siitä minkälaiset vanhemmat on saanut ja kasvatuksella on paljon merkitystä. En kadu poikaani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsen isä mukana elämässänne?

Lapseni biologinen isä ei ole mukana elämässämme koska hän on väkivaltainen sekakäyttäjä

Annoit toosaa kuitenkin? Teitkö penskan elarien toivossa?

Elareita en ikinä häneltä tule saamaan kun ei ole työkykyinen. Minä en kuulu niihin ihmisiin joka tekisi lapsia rahasta, vaan rakkaudesta. Joten tervein perustein olen hankkinut lapsen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et tee lisää nyt varsinkin kun ensimmäinen lähtee kohta kouluun. 

Synnytys oli niin helvetin kivulias kokemus etten halua kokea sitä enää uudestaan! Haaveilin kyllä 2 biologisesta lapsuudesta, mutta synnyttäessä esikoista realismi iski vasten kasvoja ja tajusin ettei mulla rahkeet riitä hankkia toista... Epiduraalipiikkiä en suostu ottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulle varmaan, mutta iselleni sopi paremmin vasta yli 25v. Sain rauhassa opiskella ja viettää nuoruutta puolisoni kanssa ennen lapsia, sitten olikin ihana saada lapsia.

Nuoruus ei lopu 25 ikävuoteen, nykyään varsinkaan.

Ei kukaan niin sanonutkaan. Vaan että ehti viettää vapaana nuoruutta ennen lapsia. 18v äitinä tuleva ei ehdi, vaan aina on mietittävä lasta ja asetettava hänet etusijalle.

Onko se vapaa nuoruus sitten jatkuvaa bilettämistä? ja mitä pahaa siinä on jos joutuu miettimään lasta ja laittamaan hänet etusijalle?

Millainen oli sijaisperheesi ja miksi sinut otettiin huostaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsen isä mukana elämässänne?

Lapseni biologinen isä ei ole mukana elämässämme koska hän on väkivaltainen sekakäyttäjä

Onko lapsellasi mielestäsi hyvät geenit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko lapsen isä mukana elämässänne?

Lapseni biologinen isä ei ole mukana elämässämme koska hän on väkivaltainen sekakäyttäjä

Millä perusteella hän sitten valikoitu lapsen isäksi?

Ihastuin palavasti hänen komeuteensa ja siihen että oli vahva mies. Kilttinä naisena valikoin yleensä vahvoja miehiä, vastakohdat vetää puoleensa toisiaan katsos. 13-vuotiaasta lähtien olin haaveillut siitä että minusta tulisi 18-vuotiaana äiti ja satuin olemaan tämän miehen kanssa sitten parisuhteessa niin tuntui luonnolliselta alkaa yrittämään hänen kanssaan vauvaa... tosin ei tietoisesti yritetty. Mies halusi panna aina ilman kortsua, mutta ajatteli kuitenkin että tekisin abortin jos tulisin raskaaksi... oman pääni sisällä tiesin aina että jos tuun raskaaksi ja lapsi on terve niin pidän hänet ja pärjään kyllä ilman tätä miestäkin ja onnistun kasvattamaan lapsen yksin.

Vierailija kirjoitti:

Mikä äidiksi tulemisessa teki siitä elämäsi parhaan asian?

Se että olen itseni kautta luonut elämälle jatkumon. Saan nähdä millä tavalla lapsi tulee muistuttamaan itseäni. Saan jakaa ja tehdä hänen kanssaan aivan mahtavia juttuja. Saan hoivata ja rakastaa enemmän kuin ketään toista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinulle varmaan, mutta iselleni sopi paremmin vasta yli 25v. Sain rauhassa opiskella ja viettää nuoruutta puolisoni kanssa ennen lapsia, sitten olikin ihana saada lapsia.

Nuoruus ei lopu 25 ikävuoteen, nykyään varsinkaan.

Paitsi jos hankkii lapsen.

Vain henkisesti lapselliset ihmiset ajattelee näin. Äitiydestä huolimatta nään edelleen ystäviäni ja saan käydä myös viihteellä, olen viihteellä kerran kuussa. Ei mua kiinostaisi edes myrkyttää aivojani hirveällä määrällä alkoholia joka viikonloppu!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olitko kerennyt saada opinnot suoritettua, vai jatkoitko koulunkäyntiä lapsen synnyttyä? :)

21v jatkoin opintoja

Ohhoh, mitkäs opinnot noin kauan kestää?

Tarjoilijaksi valmistuin 22v.