Onko joku tällä hetkellä ihastunut järjettömästi?

Määrittele järjettömästi.

En. Tai eilen oli yksi kohtaaminen, mutta tänään kuulin, että mies oli ryypännyt viime yön eli lähtöni jälkeen, ja tullut aamuyöllä kotiin. Menetin yllättäen kiinnostukseni kokonaan. Harvinaisempaa on täysin älyvapaa ihastuminen enää yli 50-vuotiaana, varsinkin kun sitä odottaa kypsää käytöstä ikäiseltää mieheltä. Itse testaan ensimmäisenä onko mies liian heikko eli kavereittensa houkuteltavissa, toisena, viekö viina miestä, kolmantena, onko montakin naista koukussa. Toistaiseksi on tullut viihdyttyä oikein hyvin yksin ;D 

Lohduttavaa tällainen aloitus. Olen jo 60. Ihastunut korviani myöten noin 50 vuotiaseen mieheen. Näemme aina sattumalta. Päivän piristys. Hymyt, muutaman sanan vaihto ja kuulumisten kyselyt. Kun aja autolla ohi, niin vilkutamne pitkään, kun olen kävelyllä jossain. Olen aina onneni kukkuloilla tapaamisistamme. En usko, että hän tuntee samoin. On vaan ihanan ja ystävällisen oloinen ihminen. Tulen aina surulliseksi välillä, kun emme ole nähneet pitkään aikaan. Asiani ovat muuten hyvin kaiken ikävän jälkeen, mitä elämässäni on tapahtunut. Niin sitten piti tapahtua tällainen. Nytkin ajattelen, että voi kun joskus tapahtuisi sellainen ihme, että saisin halata hänen kanssaan ja painaa pääni hänen rintaa vasten. Nukkua hänen kainalossa. Istua sylissä. Kulkea käsi kädessä. Käydä kahvilla. Seksistä en haaveile. Jos ei asia etene mihinkään, niin olen erittäin iloinen näistä pitkistä vilkutteluista. 

Onneksi en. Ei ole kaipuuta teinityttömäisiin fiiliksiin.

Haluaisin kokea molemmin puolisen järjettömän ihastumisen ja rakastumisen. Lämpöä, hellyyttä ja suloisuutta. En ole kokenut tällaista elämässäni enkä saanut lämpöä enkä hellyyttä. Seksiä olisi kyllä ollut tarjolla. En usko, että toteutuu. 

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin kokea molemmin puolisen järjettömän ihastumisen ja rakastumisen. Lämpöä, hellyyttä ja suloisuutta. En ole kokenut tällaista elämässäni enkä saanut lämpöä enkä hellyyttä. Seksiä olisi kyllä ollut tarjolla. En usko, että toteutuu. 

Sama

Raastavan tuskallista. Miten helvetissä tästä pääsee eroon. Ihastus mielessä yöt ja päivät. Tekisi mieli hypätä junan alle. Mikään muu ei tunnu miltään. 

Hirmu ihanaa, kun ei osu omalle kohdalle. Kertokaa nyt lisää.

En usko että kukaan juuri nyt on

Järki tallessa ihastuessakin.

Vierailija kirjoitti:

Raastavan tuskallista. Miten helvetissä tästä pääsee eroon. Ihastus mielessä yöt ja päivät. Tekisi mieli hypätä junan alle. Mikään muu ei tunnu miltään. 

Tämä! Ei ole ihanaa, kun tapahtuu väärään aikaan väärässä paikassa. Kohdetta en voi saada. En toivo kenellekään tätä.

Tämä on viimeinen ihastukseni. Kun tämä menee ohi, niin kovetan itseni ja erakoidun täysin. Kuoletan kaikki tunteeni. Olen kärsinyt jo ihan tarpeeksi. 

Saatananmoista myllerrystä ja sitten päättyy pettymykseen.. En ihastu enää ikinä. 

En edes järjellisesti. Onneksi.

En mutta joskus toki ollut enkä erityisemmin kaipaa noita hetkiä.

Surullinen olo. Masentunutkin. Ihastunut ja onneton. Pienet onnen hetket vain ihastusta nähdessäni silloin tällöin. Eikä tästä tule koskaan sen kummempaa. Muitakin ongelmia elämässä juuri nyt. Välillä tuntuu, että olisi ihana vasn kuolla. Luovuttaa kaikesta ja antaa olla. 

Kyllä, ollut jo yli vuosikymmenen. Tottunut tähän ja outoon kipuun/kaipaukseen. Niin järjiltäni en toki ole, että kuvittelisin tämän etenevän mihinkään - en edes toivo sitä. Ikävä risti kannettavaksi.

Niin raastavaa. Ihastunut. Ja vastapuolta se ahdistaa. On pakko lopettaa toisen ahdistelu ja kärsiä nahoissaan. Pääsenkö koskaan tästä yli. Haluaisin aina niin törmätä häneen. Pakko yrittää vältellä. 

Ihastuin, mutta sain tietää että hän on naimisissa. En halua sotkeentua ja sotkea kenenkään elämää, joten yritän lohduttautua, ettei kukaan ihminen ole niin uniikki, etteikö jotain toista samankaltaista voisi löytyä. Onneksi on seksilelut ja mielikuvitus, joita voi käyttää sillä välin. 

Olen tavallinen nainen ja ihastunut komeaan mieheen. Varmasti säälistä on minulle tosi kiva. Haluan juosta pakoon, en halua pilata kenenkään elämää. Kärsin nahoissani.