Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...

Vierailija kirjoitti:

Tämän takia Suomen valtion pitäisi tehdä jokaiselle syntyvälle lapselle automaattinen isyystesti, niin ei enää tule niitä käenpoikasia sinisilmäisille miehille kasvatettavaksi.

Tilastojen valossa jotain 10% lapsia kasvattaa isä joka ei todellisuudessa olekaan niiden oikea isä.

Nainen haki alfan geenit ja muonittaja hoitaa lapsen, se on ikävä ilmiö. Eikä mies voi koskaan tietää sitä ilman testejä, nainen taas tietää aina.

Joo ja maksettaisiin tietysti verorahoilla tämä miljoonasatsaus vain sen takia, että joku reppana mies pelkää, ettei ole saanut pidettyä vaimoaan tyytyväisenä😂😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yllättävän ymmärtäväisiä vastauksia, vaikka tästä aiheesta usein näkee sellaisia kommentteja että johtaa 100% eroon tällainen "epäluottamuslause".

Monen miehen pahin pelko onkin, että johtaa eroon vain kun haluaa isyystestin, siksi moni jättääkin tekemättä sen.

Miehet on ahdistettu nurkkaan tämän asian suhteen.

Luulenpa että tässä olellisena erona on ap:n kertoma "mies sanoi ettei edes epäile mitään mutta haluaa varmuudeksi testin". Tilanne on varsin erilainen jos mies suoraan epäilee kumppaniaan ja haluaa siksi testin.

Eli tässä taas kerran huomaa kuinka asiat eri tavalla esittämällä saa erilaisen vastaanoton asialleen.

"Mä muuten haluun että teetät isyystestin kun mistä mä voin tietää onko toi lapsi edes mun".

"Ei mulla mitään syytä ole epäillä mitään mutta ihan varmuudeksi vaan haluaisin teettää testin (*naurahtaen omaa epävarmuuttaan*)".

Aika erilainen tapa lähestyä samaa asiaa. Ja ihan varmasti erilainen suhtautumistapa kumppanilla.

En epäile, mutta epäilen kuitenkin. Toinen vain osaa esittää asiansa korulausein

Jätä se sika.

Itselle tulisi ensimmäisenä mieleen, että mies ei oikein halua lasta ja koettaa etsiä ulospääsyä vanhemmuudesta. Olisi helpottunut, jos lapsi ei olisi biologisesti hänen ja saisi lähteä parisuhteesta marttyyrinviitta liehuen. Minä antaisin tehdä isyystestin, mutta samalla harkitsisin vakavasti, onko suhteella tulevaisuutta. Toki isyyteenkin kasvetaan ja miehesi voi vielä näyttää, että hänestä on tähän. Mutta tuollainen testailu kielii epävarmuudesta ja haluttomuudesta kantaa vastuuta.

Aika samanlainen kuvio tässä kuin usein avioehtojen kanssa. Samanlaista luottamuspulajankkausta nekin keskustelut usein on.  Se jolla on vähemmän hävittävää eli tässä tapauksessa nainen joka tietää aina olevansa lapsensa biologinen äiti, syyllistää toista siitä että tämä haluaisi olla samassa asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Itselle tulisi ensimmäisenä mieleen, että mies ei oikein halua lasta ja koettaa etsiä ulospääsyä vanhemmuudesta. Olisi helpottunut, jos lapsi ei olisi biologisesti hänen ja saisi lähteä parisuhteesta marttyyrinviitta liehuen. Minä antaisin tehdä isyystestin, mutta samalla harkitsisin vakavasti, onko suhteella tulevaisuutta. Toki isyyteenkin kasvetaan ja miehesi voi vielä näyttää, että hänestä on tähän. Mutta tuollainen testailu kielii epävarmuudesta ja haluttomuudesta kantaa vastuuta.

Mitäs vastuunpakoilua se muka on ettei halua toisen miehen lasta kasvattaa? Taitaa ennemminkin kyse olla nyt siitä että naiset eivät halua kantaa vastuusta syrjähypyistään.

Vierailija kirjoitti:

No mutta itsehän tiedät, onko isyydessä epäselvyyden mahdollisuutta, joten jos ei ole, ei testistä tarvitse huolestua.

Mutta haluaisin kuitenkin pahoittaa mieleni jostakin

ap

Vierailija kirjoitti:

Aika samanlainen kuvio tässä kuin usein avioehtojen kanssa. Samanlaista luottamuspulajankkausta nekin keskustelut usein on.  Se jolla on vähemmän hävittävää eli tässä tapauksessa nainen joka tietää aina olevansa lapsensa biologinen äiti, syyllistää toista siitä että tämä haluaisi olla samassa asemassa.

Kukaan ei pakota jatkamaan parisuhdetta jos näkemykset avioehdosta ovat kovasti ristiriitaiset. Minusta silloin ihan hyvä avioliittoa ei solmita ollenkaan. Samoin jos näkemykset isyystestistä ja lapsee investoinnista kovasti ovat ristiriitaiset minusta parisuhteella ei ole mitään edellytyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Järjellä ymmärrän ja pidän täysin oikeana päätöksenä. Toki myönnän auliisti etten osaisi suhtautua järjellä jos oma mieheni ottaisi asian puheeksi.

Entä miten suhtautuisit siihen jos miehesi on oudosti baari-illan jälkeen yötä "kaverillaan" ja puhelimeen tulee oudon paljon viestejä? Haluaisitko sinä jonkin totuuden asiaan riittääkö miehen kuitti: kaverilla olin ja se mulle laittelee viestejä?

Kertokaas naiset että kumpi on sitten se parempi vaihtoehto; se että testi tehdään yhteisymmärryksessä vai se, että teetän testin sinun sitä tietämättä? Testaan aivan varmasti joka ikisen lapsen jonka isä väitetysti olen, testaamattomuus ei siis ole vaihtoehto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika samanlainen kuvio tässä kuin usein avioehtojen kanssa. Samanlaista luottamuspulajankkausta nekin keskustelut usein on.  Se jolla on vähemmän hävittävää eli tässä tapauksessa nainen joka tietää aina olevansa lapsensa biologinen äiti, syyllistää toista siitä että tämä haluaisi olla samassa asemassa.

Kukaan ei pakota jatkamaan parisuhdetta jos näkemykset avioehdosta ovat kovasti ristiriitaiset. Minusta silloin ihan hyvä avioliittoa ei solmita ollenkaan. Samoin jos näkemykset isyystestistä ja lapsee investoinnista kovasti ovat ristiriitaiset minusta parisuhteella ei ole mitään edellytyksiä.

Ei tietenkään pakota. Se nyt vain on vähän tekopyhää syyllistää toista luottamuspulasta kun itsellä ei ole hommassa mitään panosta.  

Ajatelkaapa näitä keskusteluja tälläkin viikolla täällä. Miehet joista ei ikikuuna päivänä olisi uskonut että pettävät, ovatkin pettäneet. Testin tekeminen on vain järkevää, vaikka ei epäilisi tulevan lapsen äitiä yhtään. Ei tarvitse miettiä, vaikka lapsi olisi minkä näköinen tahansa, että onko se oma vai siltikin enemmän naapuria muistuttava. Omalle pojalleni suosittelen ehdottomasti testiä, jos hän lapsia tekee. Parisuhteetkin muuttuvat ajan myötä, jos sillä hetkellä on varma että puoliso ei petä, niin voiko olla varma myöhemmin. Varsinkin jos tulee pettämisiä puolin tai toisin. Ihmisistä ei ikinä tiedä, eikä kukaan voi sanoa 100%varmuudella mihin kukanenkin pystyy tai ei pysty.

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei ole tuon vertaa luottamusta.

Antaisin tehdä testin ja eroaisin, siinä sitten mies miettisi maksaessaan elatusta lapselleen.

Juuri näin tekisin minäkin.👍

Vierailija kirjoitti:

Jokaisella lienee oma näkemys. Mulle ei tullut mieleenkään. En olisi tehnyt lasta kuin vahingossa naisen kanssa, jonka suhteen tarvitsisi erikseen varmistaa olenko isä.

Kysehän tuossa ei ole naisesta vaan sinusta. Sinä luotat naiseen joka silti voi olla pettänyt sinua vaikka kuinka monta kertaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, sukupuolitaudithan testataan automaattisesti raskauden aikana ja sitäkin voi molemmat pitää epäluottamuksen osoituksena.

Ne taudithan testataan siksi, koska niillä voi olla terveydellistä vaikutusta raskauden kulkuun ja syntymättömän lapseen.

No shit, sherlock? No, miksi ne testataan kuitenkin, vaikka molemmat vannovat pyhästi, ettei mahdollisuutta tauteihin ole?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaas naiset että kumpi on sitten se parempi vaihtoehto; se että testi tehdään yhteisymmärryksessä vai se, että teetän testin sinun sitä tietämättä? Testaan aivan varmasti joka ikisen lapsen jonka isä väitetysti olen, testaamattomuus ei siis ole vaihtoehto.

Totuuden paljastuess kmmassakaan tapauksessa parisuhteella ei ole mahdollsuutta jatkua. Jälkimmäisessä on ehkä pieni mahdollsuus siihen että se pystyy salaamaan. Vähän epäilen kyllä sitäkin että haluaisin parisuhdetta miehen kanssa joka sen pystyisi oikeasti pitämään salassa.

Myönnän että itsekkin tulen teettämään testin, jos jälkikasvua ilmaantuu, mutta akalta salaa tietysti.

Syyttömällä ei luulisi olevan mitään tuota testiä vastaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin, sukupuolitaudithan testataan automaattisesti raskauden aikana ja sitäkin voi molemmat pitää epäluottamuksen osoituksena.

Nyt teini-ikäisten isänä ei kyllä olisi enää merkitystä suhteessa lapsiin, vaikka saisinkin tietää, etten olisi heidän biologinen isänsä. Suhteessa vaimoon sillä voisi tietysti olla vaikutusta, enkä tiedä mitä olisin tehnyt, jos asia olisi tullut ilmi jo lasten ollessa pieniä.

Miksi tämä omasta mielestäni varsin neutraali komentti kirvoitti noin paljon alapeukkuja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika samanlainen kuvio tässä kuin usein avioehtojen kanssa. Samanlaista luottamuspulajankkausta nekin keskustelut usein on.  Se jolla on vähemmän hävittävää eli tässä tapauksessa nainen joka tietää aina olevansa lapsensa biologinen äiti, syyllistää toista siitä että tämä haluaisi olla samassa asemassa.

Kukaan ei pakota jatkamaan parisuhdetta jos näkemykset avioehdosta ovat kovasti ristiriitaiset. Minusta silloin ihan hyvä avioliittoa ei solmita ollenkaan. Samoin jos näkemykset isyystestistä ja lapsee investoinnista kovasti ovat ristiriitaiset minusta parisuhteella ei ole mitään edellytyksiä.

Ei tietenkään pakota. Se nyt vain on vähän tekopyhää syyllistää toista luottamuspulasta kun itsellä ei ole hommassa mitään panosta.  

Aina parisuhteessa on panoksena se että se voi epäonnistua.