Lue keskustelun säännöt.
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
iskä kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä. Minulla on kaksi lasta, tein molemmille isyystestin, ja news flash, lupaa ei tarvitse kysyä keltään. Pumpulipuikolla otetaan vaan sylkinäyte ja lähetetään testattavaksi. En epäillyt lasten olevan muiden, halusin silti varmistaa, eipähän tarvi ikinä miettiä asiaa enää. Lasten äidille en kertonut. Tosin olisi se tieto hänellekin arvokas, tietääpähän ettei ole lapsi vaihtunut sairaalassa.
Minusta on käsittämätöntä että naiset yrittävät estää isyystestejä, selvästi joillakin on pelättävää.
Isyystestien pitäisi olla synnytyssairaalassa automaattisia.
Kai sinä nyt edes vähän olit hämmästynyt ja hihkuit, kun isyys selvisi? Piditkö ihan juhlat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Päkä kirjoitti:
Meillä nykyisin ex-mies, halusi isyystestin , koska niin monia kusetetaan isäksi...tein vastahakoisesti halventavan testin ja kas kummaa, hän oli isä! Kai minä sen nyt tiesin.
Selvisi jälkeenpäin, että miehellä ollut suhde koko ajan toisen naisen kanssa ja lapsen synnyttyä muutti toisen naisen luo...
Tässä. Syy miksi ne tietyt miehet haluavat isyystestejä. Itse ollaan pettureita.
iskä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
iskä kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä. Minulla on kaksi lasta, tein molemmille isyystestin, ja news flash, lupaa ei tarvitse kysyä keltään. Pumpulipuikolla otetaan vaan sylkinäyte ja lähetetään testattavaksi. En epäillyt lasten olevan muiden, halusin silti varmistaa, eipähän tarvi ikinä miettiä asiaa enää. Lasten äidille en kertonut. Tosin olisi se tieto hänellekin arvokas, tietääpähän ettei ole lapsi vaihtunut sairaalassa.
Minusta on käsittämätöntä että naiset yrittävät estää isyystestejä, selvästi joillakin on pelättävää.
Isyystestien pitäisi olla synnytyssairaalassa automaattisia.
Ei se mitään, kyllä vaimosikin on tehnyt sinusta selvityksiä. Se tarkistaa aina, oletko siellä missä olet sanonut olevasi ja tehnyt mitä olet sanonut tekeväsi ja kenen seurassa liikut. Eihän miehiin voi luottaa, ei yhteenkään.
Ei se mitään, ei ole tehnyt selvityksiä, enkä minäkään ole kiinnostunut missä vaimoni viettää vapaa-aikaansa. Nämä asiat eivät ole millään tavalla rinnastettavissa. Jos vaimoni pettää, niin siinä tulee pahimassa tapauksessa vain ero. Enkä minä oikeastaan voi asialle mitään, petti tai ei. Ei ole siis mitään syytä kytätä.
Vieraan lapsen kasvattamisessa saattaa koko sukuhaara sammua, kyse on täysin eri mittaluokan asiasta.
Naisethan näköjään yrittävät hommata geenit alfauroksilta ja hankkia kuhnurin elättäjäksi. Millään muulla ei tätä asennetta voi selittää. Jos teillä ei ole mitään salattavaa niin tehkää testi itse, ei tarvi "loukkaantua" kun mies sen tekee.
Tällä ”Iskällä” on harvinaisen hyvin hallussa nämä ulipoikien termit.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/See my point?
Suhteen alussa tuo on ymmärrettävää, mutta käytät puolisostasi sanaa vaimo ja siten olette nähtävästi avioliitossa. Kyllä naimisiin mennessä viimeistään suhteen luulisi olevan sen verran vakaalla pohjalla, että kumppanit tuntevat toisensa ja pystyvät rehellisesti kertomaan tuollaisesta asiasta. Et ole kertonut yhtään uskottavaa syytä, mikset ole ennen naimisiin menoa ottanut asiaa puheeksi 'mulla olisi yksi asia, jonka haluan kertoa sulle ennen kuin mennään naimisiin'. Niin olisi sinullekin selvinnyt, haluaako vaimosi sitoutua steriiliin mieheen.
Huoh...
Johan sen tuossa aiemmin selitin.En halunnut ottaa missään vaiheessa suhdettamme sitä riskiä, että vaimoni lemppaa minut steriiliyteni johdosta.
Enkä halua ottaa vieläkään.
En ole idiootti, ymmärrän että steriiliyteni saattaa paljastua, ja 100% todennäköisyydellä paljastuu mikäli vaimoni tulevaisuudessa haluaa lähteä lasta yrittämään kanssani, ok?
Mutta koska uskon, että tässäkin skenaariossa pystyn uskottavasti esittämään hämmästynyttä, en tässä skenaariossa ole yhtään huonommissa lähtöasetelmissa kuin tuolla referoimallani ’rehellisellä lähestymistavalla’ olisin ollut ihan suhteemme alussa, joten valitsemallani tiellä on pelkästään voitettavaa
Eli tietoisesti aiheutat vaimollesi kohonneen kuolemanriskin ja epämiellyttävät sivuvaikutukset, koska sinä et halua että vaimo lemppaa? Eihän tämä totta ole, tietenkään, luultavasti trollaaja keksi alunperin hassun vitsin steriiliydestään, eikä nyt osaa enää luopua tarinastaan. Mutta silti, poikkeuksellisen kuvottava tarina. Sadisti ja psykopaatti olisi tuollainen ’mies’.
Tuhkelo kirjoitti:
Sellainen lisäys ja tarkennus edelliseen, että ehkäisy on toki rationaalinen päätös, sitä en suinkaan kiistä.
Tässä minun tapauksessani ”puhdasoppinen” ja täydellinen rationaalisuus ei vaan ole mahdollista.
Olen valmis hyväksymään tämän, jotta kuvio pysyy kasassa.
Eli olet valmis tappamaan vaimosi, jotta kuvio pysyy kasassa? Mielenkiintoinen moraali. Et ehkä ole ihminen, jolla on mahdollisuus arvostella uskottomuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo äijä on kyllä koominen. Harvoin törmää noin tyhmään tapaukseen.
Joo. Tyyppi on indikoinut olevansa palstan vakiotrolli. Tällä kertaa larppaa steriiliä psykopaattia. Näkyy sujuvan ihan hyvin.
Enemmänkin sosiopaattia. Psykopaatit ovat yleensä hurmaavia ihmisiä. Sosiopatia myös aiheutuu epävakaasta lapsuudesta ja hylätyksi tulemisen kokemuksesta.
Enkä siis usko, että larppaa, vaan on todellisuudessa näin häiriintynyt kuin täällä vaikuttaa.
On itsekin kertonut tulleensa isänsä hylkäämäksi. On traumatisoitunut siitä ja projisoi äitiinsä kohdistuvaa vihaa muihin naisiin. Solved!
Voisko olla myös narsisti, sillä ei näe omassa toiminnassaan mitään väärää, samalla kun tuomitsee toisia? Vai sopiiko tämä tuohon sosiopatiaan myös? Sosiopaatti narsisti olis oma diagnoosini. :) Täähän on hauska arvoitus! "Selvitä häiriintyneen palstamiehen diagnoosi vihjeiden perusteella" :D
No olen jo aika monta ”diagnoosia” teiltä jo saanut, jään jännityksellä seuraamaan keksittekö vielä lisää...
No kannattaisiko hakea ihan oikea diagnoosi. Olisi omaksi parhaaksesi. Netissä on myös suuntaa-antavia testejä, jos haluat jotain tietoa asiasta ennen kuin menet ammattilaisen pakeille.
Syystä että??
En koe kärsiväni tästä ”sairaudestani” millään tavalla..Mutta selkeästi kärsit. Se vaikuttaa elämääsi ja ihmissuhteisiisi negatiivisella tavalla. Sairauden tunnottomuus on täysin normaalia monien psyykkisten sairauksien kohdalla, mutta hoitoon hakeutuminen on aina hyväksi.
Epäsosiaalisen persoonallisuuden määritelmä täyttyy, jos henkilöön voidaan yhdistää kolme seuraavista ominaispiirteistä:
- Rikkoo tai uhmaa usein lakeja ja sosiaalisia normeja.
- Valehtelee ja pettää.
- On impulsiivinen eikä suunnittele tulevaisuuttaan.
- Ei välitä toisten turvallisuudesta.
- On usein väkivaltainen ja aggressiivinen.
- On vastuuntunnoton eikä pysty huolehtimaan taloudellisista velvotteistaan.
- Ei tunne katumusta eikä syyllisyyttä
Pistä nyt edes linkki/lähdeviittaus näihin analyyseisisi.
https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://tieku.fi/i…
Kiitos tiedosta.
4 keltaista pallukkaa osui maaliin.Miten jatketaan tästä?
Oma maailmani ei heilahtahtanut mihinkään suuntaan, ei paremmaksi eikä huonommaksi, vaikka nyt tiedän ”sairaudelleni” nimen.
...eikä alkuperäinen aihe, Isyystestauksen perusteltavuus/oikeutus muuttunut myöskään yhtään miksikään tämän ”diagnoosin” johdosta, eli mikä lisäarvo tällä on??
Seuraavaksi otat yhteyttä mielenterveyspalveluihin ja siitä jatkat ammattilaisten kanssa eteen päin. He osaavat sinua auttaa, vaikka juuri nyt koetkin, ettet ole avun tarpeessa. Kerrot heille, että sait tuollaisen tuloksen antisosiaalisen persoonallisuus häiriön testistä. Alkuperäinen aihe on tässä nyt toissijainen asia, vaikka sekin on tärkeä, mutta sinä ja sinun terveys on tärkempiä. Tsemppiä!
:D
Kiitos kovasti huolenpidostasi, mutta taidan jättää kuitenkin väliin ja jatkaa elämääni ihan normaalisti :)
Nyt otat itseäsi niskasta kiinni ja teet asialle jotain. Mitä pidempään välttelet asiaa, sitä vaikeampaa se tulee olemaan. Mitä pelkäät?
En pelkää.
En vaan ylipäätään elämässäni tuhlaa aikaani asioihin, joissa ”Panos/Tuotto”-suhde ei ole kohdallaan.
Kerro mikäli tuo panos/tuotto suhde on täysin vieras käsite, voin pureskella sen auki sulle.Eikö tuottona tasapainoisempi elämä, kyky luottaa ihmisiin ja olla aidossa rehellisessä vuorovaikutuksessa heidän kanssaan ja parantunut henkinen hyvinvointi olisi aika hyvä? Hintana vain on toki se, että joudut avautumaan traumoistasi ja ongelmistasi jollekkin ihmiselle, joka oikeasti kuuntelee ja haluaa sinua auttaa. En näe tässä mitään menetettävää.
Koen jo nyt elämäni ihan tasapainoisena.
Sokea luottamus ihmisiin on pelkästään typerää. 100% rehellinen vuorovaikutus kuulostaa tosi naiivilta ihanteelta jo ajatuksena.
Koen henkisen hyvinvointini jo nyt oikein mainiona.Oliko muuta?
Eli vaikka en varsinaisesti mitään hävittävää näekään, en kyllä näe mitään voitettavaakaan (ainakaan tuolta sun listalta) —> en uhraa sekuntiakaan elämästäni moiseen turhuuteen, as simple as that.
Sokea luottamus sinuun olisi mielettömän typerää. Oma mieheni sen sijaan on hyvä ja kunnollinen ihminen, ja luotan häneen täysin.
Ja muuten, minun ei ole tarvinnut käyttää hormonaalista ehkäisyä yli 20 vuoteen, koska en pitänyt sen sivuvaikutuksista, ja minun HYVÄ aviomieheni otti vastuun ehkäisystä itselleen.
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/Epärehellinen lähestymistapa: Itsestä kerrotaan ja korostetaan vain positiivisia asioita, ja negatiiviset jätetään kertomatta. Pieniä paheita toki kannattaa tunnustaa, muuten kokonaisuus ei ole uskottava.
—> Vaikka suhde perustuu vain osatotuuteen, mikäli mies pitää fasaadit pystyssä onnistuneesti, nainen on ihan onnellinen suhteessa.See my point?
Sure I do.
Nauti suhteesta niin kauan, kun kuvittelet naisen olevan tyytyväinen. Varaudu pettämiseen - niin käy pinnallisissa, valhetta täynnä olevissa suhteissa. Aina toinen väsyy teeskenneltyyn "onnellisuuteen".
Nainen on harvoin niin tyhmä, että fasadi riittää. Se rakoilee, ohenee ja alkaa näkyä vanha maali läpi.
Mutta kyllähän sinä tämän tiedätkin. Siis tiedät, että tulet petetyksi ja jätetyksi, just kuten isi teki, ja taas se niiden naisten vika.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/See my point?
Suhteen alussa tuo on ymmärrettävää, mutta käytät puolisostasi sanaa vaimo ja siten olette nähtävästi avioliitossa. Kyllä naimisiin mennessä viimeistään suhteen luulisi olevan sen verran vakaalla pohjalla, että kumppanit tuntevat toisensa ja pystyvät rehellisesti kertomaan tuollaisesta asiasta. Et ole kertonut yhtään uskottavaa syytä, mikset ole ennen naimisiin menoa ottanut asiaa puheeksi 'mulla olisi yksi asia, jonka haluan kertoa sulle ennen kuin mennään naimisiin'. Niin olisi sinullekin selvinnyt, haluaako vaimosi sitoutua steriiliin mieheen.
Huoh...
Johan sen tuossa aiemmin selitin.En halunnut ottaa missään vaiheessa suhdettamme sitä riskiä, että vaimoni lemppaa minut steriiliyteni johdosta.
Enkä halua ottaa vieläkään.
En ole idiootti, ymmärrän että steriiliyteni saattaa paljastua, ja 100% todennäköisyydellä paljastuu mikäli vaimoni tulevaisuudessa haluaa lähteä lasta yrittämään kanssani, ok?
Mutta koska uskon, että tässäkin skenaariossa pystyn uskottavasti esittämään hämmästynyttä, en tässä skenaariossa ole yhtään huonommissa lähtöasetelmissa kuin tuolla referoimallani ’rehellisellä lähestymistavalla’ olisin ollut ihan suhteemme alussa, joten valitsemallani tiellä on pelkästään voitettavaa
Miksi muuten uskot näin? Eikö ole ihan selvää, että koko sairaushistoria pengotaan ihan ensimmäisenä, kun lapsettomuutta pyritään ratkomaan?
Siellä kuule lääkäri selvin sanoin kertoo, kuinka pitkään ja miksi olet hedelmätön. Kertoo myös vaimolle, koska tehän olette siinä hoidossa yhdessä. Olen ollut tilanteessa ja molempien pitkittyneet flunssat siellä pohdittiin.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/See my point?
Suhteen alussa tuo on ymmärrettävää, mutta käytät puolisostasi sanaa vaimo ja siten olette nähtävästi avioliitossa. Kyllä naimisiin mennessä viimeistään suhteen luulisi olevan sen verran vakaalla pohjalla, että kumppanit tuntevat toisensa ja pystyvät rehellisesti kertomaan tuollaisesta asiasta. Et ole kertonut yhtään uskottavaa syytä, mikset ole ennen naimisiin menoa ottanut asiaa puheeksi 'mulla olisi yksi asia, jonka haluan kertoa sulle ennen kuin mennään naimisiin'. Niin olisi sinullekin selvinnyt, haluaako vaimosi sitoutua steriiliin mieheen.
Huoh...
Johan sen tuossa aiemmin selitin.En halunnut ottaa missään vaiheessa suhdettamme sitä riskiä, että vaimoni lemppaa minut steriiliyteni johdosta.
Enkä halua ottaa vieläkään.
En ole idiootti, ymmärrän että steriiliyteni saattaa paljastua, ja 100% todennäköisyydellä paljastuu mikäli vaimoni tulevaisuudessa haluaa lähteä lasta yrittämään kanssani, ok?
Mutta koska uskon, että tässäkin skenaariossa pystyn uskottavasti esittämään hämmästynyttä, en tässä skenaariossa ole yhtään huonommissa lähtöasetelmissa kuin tuolla referoimallani ’rehellisellä lähestymistavalla’ olisin ollut ihan suhteemme alussa, joten valitsemallani tiellä on pelkästään voitettavaa
Miksi muuten uskot näin? Eikö ole ihan selvää, että koko sairaushistoria pengotaan ihan ensimmäisenä, kun lapsettomuutta pyritään ratkomaan?
Siellä kuule lääkäri selvin sanoin kertoo, kuinka pitkään ja miksi olet hedelmätön. Kertoo myös vaimolle, koska tehän olette siinä hoidossa yhdessä. Olen ollut tilanteessa ja molempien pitkittyneet flunssat siellä pohdittiin.
Minäkin uskon, että lääkäri näkee tämän tyypin tieneen steriiliydestään jo vuosikausia sitten. Kyllä se varmasti puheeksi tulee. Silloin ei auta itkut markkinoilla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
iskä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
iskä kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä. Minulla on kaksi lasta, tein molemmille isyystestin, ja news flash, lupaa ei tarvitse kysyä keltään. Pumpulipuikolla otetaan vaan sylkinäyte ja lähetetään testattavaksi. En epäillyt lasten olevan muiden, halusin silti varmistaa, eipähän tarvi ikinä miettiä asiaa enää. Lasten äidille en kertonut. Tosin olisi se tieto hänellekin arvokas, tietääpähän ettei ole lapsi vaihtunut sairaalassa.
Minusta on käsittämätöntä että naiset yrittävät estää isyystestejä, selvästi joillakin on pelättävää.
Isyystestien pitäisi olla synnytyssairaalassa automaattisia.
Ei se mitään, kyllä vaimosikin on tehnyt sinusta selvityksiä. Se tarkistaa aina, oletko siellä missä olet sanonut olevasi ja tehnyt mitä olet sanonut tekeväsi ja kenen seurassa liikut. Eihän miehiin voi luottaa, ei yhteenkään.
Ei se mitään, ei ole tehnyt selvityksiä, enkä minäkään ole kiinnostunut missä vaimoni viettää vapaa-aikaansa. Nämä asiat eivät ole millään tavalla rinnastettavissa. Jos vaimoni pettää, niin siinä tulee pahimassa tapauksessa vain ero. Enkä minä oikeastaan voi asialle mitään, petti tai ei. Ei ole siis mitään syytä kytätä.
Vieraan lapsen kasvattamisessa saattaa koko sukuhaara sammua, kyse on täysin eri mittaluokan asiasta.
Naisethan näköjään yrittävät hommata geenit alfauroksilta ja hankkia kuhnurin elättäjäksi. Millään muulla ei tätä asennetta voi selittää. Jos teillä ei ole mitään salattavaa niin tehkää testi itse, ei tarvi "loukkaantua" kun mies sen tekee.
Kyllä vaimosi selvityksiä sinun liikkeistä tekee, sinä et vain tiedä sitä. Mutta aina jännä, että nimität itseäsi kuhnuriksi, joten selvisikö vaimosi lasten isä? Etkö kerro vaimollesi muista lapsistasi? Luottamusta teidän suhteessa ei ole vaan kumpikin teeskentelee. Ero tulee heti, kun toinen väsyy siihen.
Aika jännä että väität minun kutsuneeni itseäni kuhnuriksi, vaikka en niin missään tehnyt. Tyypillistä naisten sumeaa logiikkaa rivien välistä. En suoraan sanonut testin lopputulosta, mutta sen olisi voinut päätellä siitä että sanoin että se varmisti myös, etteivät lapset olleet vaihtuneet sairaalassa, eli olivat minun. Eli taidan olla sitten alfa-uros. Teidän naisten paniikista päätellen kuhnureita on liikkeellä paljon.
Minulla ei ole muita lapsia, tietääkseni.
Meidän luottamuksesta vedät täällä parin viestin perusteella nopeita johtopäätöksiä.
Mustasukkaisuus on muuten jäänne ajoilta ennen geenitestejä, se oli ennenvanhaan miesten ainoa keino varmistaa että jälkeläiset ovat omia. Samoin pettämiseen kriittisesti suhtautuminen on jäänne, aikoinaan ei voinut varmistaa että pettämisen jälkeen jälkeläiset olisivat omia.
Kyllä se isyystesti tollasissa tapauksissa tehdään, jos epäilyttää, ei sitä muulla voi selitellä.
Vaikka kyllä mä loukkaantuisin omalle miehelle aikalailla jos tulis tuollaisia selittelemään, antaisin toki tehdä, ja mielelläni. Mutta voin sanoa että koskaan en lakkaisi kettuilemasta, kyllä tollanen niin oman kunnian päälle ottais. En ole pettänyt, enkä tule ikinä miestäni pettämään, se on asia mistä pidän kiinni.
t. 21 vuotta naimisissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
iskä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
iskä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
iskä kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä. Minulla on kaksi lasta, tein molemmille isyystestin, ja news flash, lupaa ei tarvitse kysyä keltään. Pumpulipuikolla otetaan vaan sylkinäyte ja lähetetään testattavaksi. En epäillyt lasten olevan muiden, halusin silti varmistaa, eipähän tarvi ikinä miettiä asiaa enää. Lasten äidille en kertonut. Tosin olisi se tieto hänellekin arvokas, tietääpähän ettei ole lapsi vaihtunut sairaalassa.
Minusta on käsittämätöntä että naiset yrittävät estää isyystestejä, selvästi joillakin on pelättävää.
Isyystestien pitäisi olla synnytyssairaalassa automaattisia.
Ei se mitään, kyllä vaimosikin on tehnyt sinusta selvityksiä. Se tarkistaa aina, oletko siellä missä olet sanonut olevasi ja tehnyt mitä olet sanonut tekeväsi ja kenen seurassa liikut. Eihän miehiin voi luottaa, ei yhteenkään.
Ei se mitään, ei ole tehnyt selvityksiä, enkä minäkään ole kiinnostunut missä vaimoni viettää vapaa-aikaansa. Nämä asiat eivät ole millään tavalla rinnastettavissa. Jos vaimoni pettää, niin siinä tulee pahimassa tapauksessa vain ero. Enkä minä oikeastaan voi asialle mitään, petti tai ei. Ei ole siis mitään syytä kytätä.
Vieraan lapsen kasvattamisessa saattaa koko sukuhaara sammua, kyse on täysin eri mittaluokan asiasta.
Naisethan näköjään yrittävät hommata geenit alfauroksilta ja hankkia kuhnurin elättäjäksi. Millään muulla ei tätä asennetta voi selittää. Jos teillä ei ole mitään salattavaa niin tehkää testi itse, ei tarvi "loukkaantua" kun mies sen tekee.
Kyllä vaimosi selvityksiä sinun liikkeistä tekee, sinä et vain tiedä sitä. Mutta aina jännä, että nimität itseäsi kuhnuriksi, joten selvisikö vaimosi lasten isä? Etkö kerro vaimollesi muista lapsistasi? Luottamusta teidän suhteessa ei ole vaan kumpikin teeskentelee. Ero tulee heti, kun toinen väsyy siihen.
Aika jännä että väität minun kutsuneeni itseäni kuhnuriksi, vaikka en niin missään tehnyt. Tyypillistä naisten sumeaa logiikkaa rivien välistä. En suoraan sanonut testin lopputulosta, mutta sen olisi voinut päätellä siitä että sanoin että se varmisti myös, etteivät lapset olleet vaihtuneet sairaalassa, eli olivat minun. Eli taidan olla sitten alfa-uros. Teidän naisten paniikista päätellen kuhnureita on liikkeellä paljon.
Minulla ei ole muita lapsia, tietääkseni.
Meidän luottamuksesta vedät täällä parin viestin perusteella nopeita johtopäätöksiä.
Mustasukkaisuus on muuten jäänne ajoilta ennen geenitestejä, se oli ennenvanhaan miesten ainoa keino varmistaa että jälkeläiset ovat omia. Samoin pettämiseen kriittisesti suhtautuminen on jäänne, aikoinaan ei voinut varmistaa että pettämisen jälkeen jälkeläiset olisivat omia.
Isyystestejä on ollut jo silloin, kun sinä synnyit. Kai sinä olet vaatinut vanhempiasi näyttämään testitulokset? Jos et ole, niin pyydä nyt testausta. Isäsi ilahtuu eikä äitisikään voi loukkaantua, koska testihän on vain muodon vuoksi.
Kun mies alkaa ehdotella isyystestejä, koska ei luota vaimoonsa, niin mistä vaimo alkaa sitten epäillä miestä? Mitä mies saa tehdä ilman vaimoa ja mitä ei? Mitä te hyväksytte omalta vaimolta ennen kuin alkaa tuntua, että eukko on sairas mustasukkainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on parisuhteessa, jossa ei ole tuon vertaa luottamusta.
Antaisin tehdä testin ja eroaisin, siinä sitten mies miettisi maksaessaan elatusta lapselleen.
tikitilleen samoin toimisin.
iskä kirjoitti:
Tässäpä esimerkki elävästä elämästä. Minulla on kaksi lasta, tein molemmille isyystestin, ja news flash, lupaa ei tarvitse kysyä keltään. Pumpulipuikolla otetaan vaan sylkinäyte ja lähetetään testattavaksi. En epäillyt lasten olevan muiden, halusin silti varmistaa, eipähän tarvi ikinä miettiä asiaa enää. Lasten äidille en kertonut. Tosin olisi se tieto hänellekin arvokas, tietääpähän ettei ole lapsi vaihtunut sairaalassa.
Minusta on käsittämätöntä että naiset yrittävät estää isyystestejä, selvästi joillakin on pelättävää.
Isyystestien pitäisi olla synnytyssairaalassa automaattisia.
Sama juttu täällä, tein kaikille lapsilleni isyystestin ilman että kerroin vaimolle. Halusin vain varmuuden, että kyse on aidosti minun lapsistani ennen kuin sitouduimme vastuuseen heistä.
Ja naisten on turha moralisoida testejä, joka päivä tapahtuu pettämisiä, joiden seurauksena syntyy Suomeeenkin satoja lapsia vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/See my point?
Suhteen alussa tuo on ymmärrettävää, mutta käytät puolisostasi sanaa vaimo ja siten olette nähtävästi avioliitossa. Kyllä naimisiin mennessä viimeistään suhteen luulisi olevan sen verran vakaalla pohjalla, että kumppanit tuntevat toisensa ja pystyvät rehellisesti kertomaan tuollaisesta asiasta. Et ole kertonut yhtään uskottavaa syytä, mikset ole ennen naimisiin menoa ottanut asiaa puheeksi 'mulla olisi yksi asia, jonka haluan kertoa sulle ennen kuin mennään naimisiin'. Niin olisi sinullekin selvinnyt, haluaako vaimosi sitoutua steriiliin mieheen.
Huoh...
Johan sen tuossa aiemmin selitin.En halunnut ottaa missään vaiheessa suhdettamme sitä riskiä, että vaimoni lemppaa minut steriiliyteni johdosta.
Enkä halua ottaa vieläkään.
En ole idiootti, ymmärrän että steriiliyteni saattaa paljastua, ja 100% todennäköisyydellä paljastuu mikäli vaimoni tulevaisuudessa haluaa lähteä lasta yrittämään kanssani, ok?
Mutta koska uskon, että tässäkin skenaariossa pystyn uskottavasti esittämään hämmästynyttä, en tässä skenaariossa ole yhtään huonommissa lähtöasetelmissa kuin tuolla referoimallani ’rehellisellä lähestymistavalla’ olisin ollut ihan suhteemme alussa, joten valitsemallani tiellä on pelkästään voitettavaa
Miksi muuten uskot näin? Eikö ole ihan selvää, että koko sairaushistoria pengotaan ihan ensimmäisenä, kun lapsettomuutta pyritään ratkomaan?
Siellä kuule lääkäri selvin sanoin kertoo, kuinka pitkään ja miksi olet hedelmätön. Kertoo myös vaimolle, koska tehän olette siinä hoidossa yhdessä. Olen ollut tilanteessa ja molempien pitkittyneet flunssat siellä pohdittiin.
Höpöhöpö.
Mistä se lääkäri tietää että olen ollut tietoinen jo vuosia?
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/See my point?
Suhteen alussa tuo on ymmärrettävää, mutta käytät puolisostasi sanaa vaimo ja siten olette nähtävästi avioliitossa. Kyllä naimisiin mennessä viimeistään suhteen luulisi olevan sen verran vakaalla pohjalla, että kumppanit tuntevat toisensa ja pystyvät rehellisesti kertomaan tuollaisesta asiasta. Et ole kertonut yhtään uskottavaa syytä, mikset ole ennen naimisiin menoa ottanut asiaa puheeksi 'mulla olisi yksi asia, jonka haluan kertoa sulle ennen kuin mennään naimisiin'. Niin olisi sinullekin selvinnyt, haluaako vaimosi sitoutua steriiliin mieheen.
Huoh...
Johan sen tuossa aiemmin selitin.En halunnut ottaa missään vaiheessa suhdettamme sitä riskiä, että vaimoni lemppaa minut steriiliyteni johdosta.
Enkä halua ottaa vieläkään.
En ole idiootti, ymmärrän että steriiliyteni saattaa paljastua, ja 100% todennäköisyydellä paljastuu mikäli vaimoni tulevaisuudessa haluaa lähteä lasta yrittämään kanssani, ok?
Mutta koska uskon, että tässäkin skenaariossa pystyn uskottavasti esittämään hämmästynyttä, en tässä skenaariossa ole yhtään huonommissa lähtöasetelmissa kuin tuolla referoimallani ’rehellisellä lähestymistavalla’ olisin ollut ihan suhteemme alussa, joten valitsemallani tiellä on pelkästään voitettavaa
Eli tietoisesti aiheutat vaimollesi kohonneen kuolemanriskin ja epämiellyttävät sivuvaikutukset, koska sinä et halua että vaimo lemppaa? Eihän tämä totta ole, tietenkään, luultavasti trollaaja keksi alunperin hassun vitsin steriiliydestään, eikä nyt osaa enää luopua tarinastaan. Mutta silti, poikkeuksellisen kuvottava tarina. Sadisti ja psykopaatti olisi tuollainen ’mies’.
Lopeta jo...
Mikäli nuo sivuvaikutukset käy sietämättömiksi, uskon että vaimoni saa suunsa auki asiasta, ja saatan jopa ehdottaa että siirrytään takaisin kondomeihin.
Big deal.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten sanoin tuolla aiemmin: ei ihminen, joka voi salata sellaisen asian kuin sterilisyys, vuosikymmeniä, mitenkään ole pätevä pohtimaan, mitä ihmissuhteessa luottamus tarkoittaa.
Hän on myös sanonut, että hänelle on aivan sama, onko vaimo hänen kanssaan onnellinen, kunhan teeskentelee tarpeeksi hyvin = näyttää 100 % onnelliselta.
Pettämistä hän sen sijaan ei hyväksy. Eli toisin sanoen: tämä parisuhde on hänelle. Ja niin kauan, kun se hänelle toimii, mikä tahansa valhe on ok.
Ei tässä juuri mitään kyseltävää ole, ainakaan minulla. Ristinpähän käteni vaan ja ajattelen omaa ihmissuhdettani.
Unohdat mainita ”analyysissäsi” että olen ehdottoman uskollinen parisuhteissani myös itse.
Eikö tämä ”pikkuseikka” sopinut tarinaasi?
Mainitsinhan. Sanon, että et hyväksy pettämistä. Siis et itsellesikään. Sen sijaan hyväksyt salailun ja teeskentelyn. Ei se, että sinä olet valinnut yhden asian, jota sinä et hyväksy kummallekaan, tee sinusta yhtään vähemmän itsekästä.
Aika moni nainen vain valitsee mieluummin pettämisen ja siitä yli pääsemisen (ehkä, parhaassa tapauksessa) kuin salailun ja teeskentelyn. Toinen kun sentään jättää naiselle ne FAKTAT päättää, miten edetään, toinen pitää vuosia ja vuosikymmeniä sumussa.
Palaamme jälleen kerran tekoihin ja niiden seurauksiin...
Itse huijasin exääni lähes VUODEN.
Mikäli hänen katala temppunsa ei olisi paljastunut, minua olisi huijattu VUOSIKYMMENIÄ.See my point, finally??
Tästä syystä näen exäni tempun suurempana vääryytenä kuin omani.
Tämähän on jo käsitelty ja lopputulema oli, että olette ihan tasavertaisen paskoja molemmat. Sitä mitä emme nyt käsitä on se, että sinä huijaat tätä NYKYISTÄKIN vaimoasi ihan surutta! En ymmärrä millä ihmeen kierolla ajattelutavalla sinä sen itsellesi oikeutat???
En mitenkään aktiivisesti huijaa, olen vain jättänyt asian kertomatta.
Vilpillinen toimintani muuttuu aktiiviseksi vasta jos/kun vaimoni alkaa haluta lasta.Älä selitä. Kerotmatta jättäminen tahallisesti on hyvinkin aktiivista huijaamista, varsinkin kun pakotat vaimosi käyttämään tarpeetonta hormonaalista ehkäisyä. Olet suoraan sanottuna kuvottava ihmisjätös ja toivon sydämeni pohjasta, että vaimosikin saa tämän FAKTAN selville sinusta mahdollisimman pian.
No tästä asiasta meillä on selkeitä tulkinta erimielisyyksiä, mutta samapa tuo, ei meidän kummankaan mielipiteet varmaan jankuttamalla muutu.
Ei muutu, ei. Mutta osaatko kertoa MIKSI et kerro vaimollesi olevasi steriili? Jotta saisit hänet rysän päältä kiinni jos ja kun hän haluaa lapsen? Vai mikä tähän on syynä?
Miksi kertoisin???
En näe mitään syytä esitellä ”vammaani”, kun kerran on verrattain suuri todennäköisyys ettei asiaa tarvitse koskaan tuoda esiin.Ja siinäkin tapauksessa että vaimoni joskus haluaa lapsen, voin tämän asian sitten paljastaa kun ajankohta on otollinen.
No vaikkapa siksi, että vaimosi välttyisi turhilta hormoneilta???? Kuinka tyhmä sinä olet???
Lopeta nyt jo hormonaalisen ehkäisyn demonisointi, se on jo moneen kertaan käsitelty tässäkin ketjussa...
Väännetään nyt sitten rautalangasta tämä.
Leikitään ajatusleikkiä, että vaimoni käyttämä ehkäisy nostaa hänen veritulppariskiään vaikkapa 2%, ok?
Olen valmis tällaisen pienen riskitason kohoamisen hyväksymään, ok?
Oletko nyt lääkärikin, kun osaat hormonaalisen ehkäisyn haittojakin arvioida. Mutta siitä nyt kuitenkaan ei ole, minkä riskin SINÄ olet valmis ottamaan, vaan tämä on asia, joka pitäisi antaa vaimollesi päätettäväksi FAKTOJEN perusteella.
Kyse on vaimosi, ei sinun terveydestäsi. Olet aika epeli, kun kuvittelet, että sinä arvioit siihen kohdistuvat riskit.
Olet siinä tietty oikeassa, että hän kantaa suuremmat seuraukset riskin realisoituessa kuin minä.
Hän on kuitenkin itse päättänyt ehdottaa pillereitä, joten oletan että hän on riskeihin ja sivuvaikutuksiin perehtynyt ennalta, ja päättänyt silti kohonneen riskin hyväksyä, ihan itse, ilman että olen mitenkään painostanut tai edes johdatellut häntä tähän päätökseen.
Mikäli päätös on hänelle ok, on se minullekin ok.
En näe mitään syytä ryhtyä neuvomaan taikka holhoamaan aikuista ihmistä ja naista tässä asiassa.
Entäpä, jos vaimosi ei todellakaan koskaan halua lapsia ja syö sen vuoksi pillereitä? Miten hyvänsä ajatellen hormonaalinen ehkäisy on aina riski. Entä, jos hän kiljaisisi riemusta saatuaan tietää, että olet steriili - mutta tietysti sitten hieman asiaa ajateltuaan päätyisi olemaan aika vihainen, että hänelle on vuosikausiksi turhaan sälytetty ehkäisyn vastuu ja huoli (niin, naisella voi olla huoli siitä, pettääkö ehkäisy ehkä kuitenkin). Hän on vuosikausia harrastanut seksiä tietoisena tästä huolesta, kun olisi voinut huolettomana nauttia seksistä ilman raskautumisen pelkoa.
Näiden ajatuksien jälkeen hän alkaa miettimään, mitä muuta olennaista olet häneltä salannut. Lisäksi hän ei voi ymmärtää, miksi ihmeessä olet tämän asian salannut.
Annan neuvon: kun asia on ajankohtainen, älä kerro exästäsi sentään. Nimittäin siinä kohtaa, ymmärtäessään, että hänen elämäänsä säätelevä iso asia, raskauden mahdollisuus/pelko onkin ollut koko ajan exän käsissä tekee neuvottelustani sanoisin, mahdottoman.
On toki vähintään mahdollista, jollei jopa todennäköistä ettei vaimoni tosiaan koskaan halua lapsia.
Ja silloin tietty tämä koko harrastamani salailu on ollut tietyllä tapaa turhaa.Mutta kun sitä tulevaisuutta ei tiedä, ja mieli voi muuttua moneen kertaan edestakaisin...
Perimmäinen syy, miksi olen kaikissa suhteissani steriiliyteni salannut on se, että olen nähnyt sen parhaana vaihtoehtona.
Avaan vähän:
Rehellinen lähestymistapa: Steriiliys tunnustetaan ja ilmoitetaan heti suhteen alussa.
—> Vaikka nainen ehkä miehen rehellisyyttä arvostaakin, eikä SILLÄ HETKELLÄ halua lapsia, jää tieto asiasta kalvamaan mielen pohjalle tyyliin ”entä jos joskus haluan...”.
Eli mies saattaa saada lemput jo ihan siitä syystä, että vaikka nainen ei juuri nyt lapsia haluaisikaan, tai olisi jopa melko varma ettei koskaan halua, nainen kokee tällaisen miehen huonona ”sijoituskohteena”... :-/Epärehellinen lähestymistapa: Itsestä kerrotaan ja korostetaan vain positiivisia asioita, ja negatiiviset jätetään kertomatta. Pieniä paheita toki kannattaa tunnustaa, muuten kokonaisuus ei ole uskottava.
—> Vaikka suhde perustuu vain osatotuuteen, mikäli mies pitää fasaadit pystyssä onnistuneesti, nainen on ihan onnellinen suhteessa.See my point?
Sure I do.
Nauti suhteesta niin kauan, kun kuvittelet naisen olevan tyytyväinen. Varaudu pettämiseen - niin käy pinnallisissa, valhetta täynnä olevissa suhteissa. Aina toinen väsyy teeskenneltyyn "onnellisuuteen".
Nainen on harvoin niin tyhmä, että fasadi riittää. Se rakoilee, ohenee ja alkaa näkyä vanha maali läpi.
Mutta kyllähän sinä tämän tiedätkin. Siis tiedät, että tulet petetyksi ja jätetyksi, just kuten isi teki, ja taas se niiden naisten vika.
Niin nautinkin.
Ja mikäli fasadi alkaa rakoilla, niin sitten olen kiinnijäämiseni ansainnut, koska en ole ollut tarpeeksi huolellinen sen ylläpitämisessä.
Vierailija kirjoitti:
Tuhkelo kirjoitti:
Sellainen lisäys ja tarkennus edelliseen, että ehkäisy on toki rationaalinen päätös, sitä en suinkaan kiistä.
Tässä minun tapauksessani ”puhdasoppinen” ja täydellinen rationaalisuus ei vaan ole mahdollista.
Olen valmis hyväksymään tämän, jotta kuvio pysyy kasassa.
Eli olet valmis tappamaan vaimosi, jotta kuvio pysyy kasassa? Mielenkiintoinen moraali. Et ehkä ole ihminen, jolla on mahdollisuus arvostella uskottomuutta.
Tappamaan vaimoni?! :D
Nyt jotain rajaa näihin juttuihin, vaikka ihan hupaisiahan nämä toisaalta ovat.
Kyllä vaimosi selvityksiä sinun liikkeistä tekee, sinä et vain tiedä sitä. Mutta aina jännä, että nimität itseäsi kuhnuriksi, joten selvisikö vaimosi lasten isä? Etkö kerro vaimollesi muista lapsistasi? Luottamusta teidän suhteessa ei ole vaan kumpikin teeskentelee. Ero tulee heti, kun toinen väsyy siihen.