Miten puoliso jäi pettämisestä kiinni?
Unohtuiko puolison kännykkä pöydälle? Löytyikö somesta paljastavia kuvia? Tunnustiko puoliso tai kertoiko joku muu pettämisestä?
Kommentit (1332)
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet antanut vaimosi ymmärtää että olet uskollinen, valehtelet hänelle jokapäivä. Mites se sinun niin rehti sisin tämän kestää? Olet mitä haluat silloin kuin se sinulle sopii ja kun ei sovi osaat selittää jopa itsesi ulos tilanteesta. Harvoin kuulee noin taitavaa kusettajaa.
Kuten kirjoitin, en näe tietyistä asioista kertomatta jättämistä yhtäläisenä varsinaisen valehtelemisen kanssa.
Kuten jo sanoin, osaat selittää asiat itsellesi sopivaksi.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet antanut vaimosi ymmärtää että olet uskollinen, valehtelet hänelle jokapäivä. Mites se sinun niin rehti sisin tämän kestää? Olet mitä haluat silloin kuin se sinulle sopii ja kun ei sovi osaat selittää jopa itsesi ulos tilanteesta. Harvoin kuulee noin taitavaa kusettajaa.
Kuten kirjoitin, en näe tietyistä asioista kertomatta jättämistä yhtäläisenä varsinaisen valehtelemisen kanssa.
Kuten jo sanoin, osaat selittää asiat itsellesi sopivaksi.
Narsismin ydintä.
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanoin, osaat selittää asiat itsellesi sopivaksi.
Varmaan näin, mutta jos tämän ajattelumallin ansiosta onnistun elämään ilman turhaa ja kuluttavaa syyllisyyden taakkaa, en näe ajattelumallissa mitään huonoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän että mieheni pettää minua. On jo jonkin aikaa pettänyt. No, mies ei tiedä että tiedän. Kerään rahaa kasaan ja sitten lähden lasten kanssa. Sitä saa mitä tilaa.
Mistä tiedät tämän?
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanoin, osaat selittää asiat itsellesi sopivaksi.
Varmaan näin, mutta jos tämän ajattelumallin ansiosta onnistun elämään ilman turhaa ja kuluttavaa syyllisyyden taakkaa, en näe ajattelumallissa mitään huonoa.
Kumppanin tunteista viis? Kunhan sinun tunteesi säästyy? Näin maailmaa jo nähneenä miehenä täytyy myöntää että noin selkärangatonta ukkoa en ole ikinä tavannut.
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuten jo sanoin, osaat selittää asiat itsellesi sopivaksi.
Varmaan näin, mutta jos tämän ajattelumallin ansiosta onnistun elämään ilman turhaa ja kuluttavaa syyllisyyden taakkaa, en näe ajattelumallissa mitään huonoa.
Kumppanin tunteista viis? Kunhan sinun tunteesi säästyy? Näin maailmaa jo nähneenä miehenä täytyy myöntää että noin selkärangatonta ukkoa en ole ikinä tavannut.
Miten niin?
Vaimoni tunteitahan loukkaan vasta kiinni jäädessäni, ja toistaiseksi tällaista ei ole tapahtunut.
Nyt kaikille arvostelijoille ja haukkujille sellainen kommentti, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Jos teidän näkövinkkelistänne jonkin asian tekeminen, esimerkiksi pettäminen on paha asia, se ei ole sitä kaikkien muidenkin näkövinkkelistä.
Koitan valaista tätä omakohtaisella esimerkillä: petän eli huijaan, koska nautin huijaamisesta. Jos en huijaa, tuntuu kuin kieltäisin itseltäni jotakin tärkeää. Huijaaminen on siis minun kannaltani hyvä asia, koska se antaa minulle mielihyvää ja saan toteuttaa itseäni. Ikävä juttu se on sen vedätetyksi tulleen kantilta.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Annan arvokkaan ohjeen kaikille jotka epäilee puolisoaan uskottomuudesta, ja varsinkin niille jotka on haksahtaneet näihin ”mynttisiin”.
Mitä tahansa teettekin todisteiden löytymiseksi, tehkää se nopeasti!
Ainoa etunne on nimittäin yllätys-momentti!
Nämä mynttiset on ihan uskomattoman taitavia keksimään selityksiä, ja niitähän riittää, varsinkin jos näille antaa hetkenkin aikaa miettiä, kokemusta valitettavasti on :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertokaapa te petturit, miten suhtautuisitte jos kumppaninne jäisi kiinni uskottomuudesta?
Moraalista oikeutustahan teillä ei ole sitä paheksua, kun itse harrastatte samaa, mutta kuinkahan on...
Riippuu täysin vaimon motiiveista.
Mikäli kyseessä olisi kosto, eli siis olisin peitellyt jälkeni huolimattomasti ja kärynnyt, silloin pystyisin tilanteen hyväksymään.Mikäli vaimoni taas olisi ollut uskoton autuaan tietämättömänä omista syrjähypyistäni, silloin olisin syvästi loukkaantunut ja pettynyt.
Melko itsekästä ja kaksinaismoralistista, tiedän kyllä tämän.
Älkää kysykö, en osaa selittää miksi sallin itselleni sellaista mitä vaimolleni en.
Etkö? Oikeasti?
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Narsismi
Olet malliesimerkki!
Siinä mielessä olet oikeilla jäljillä, että sain persoonallisuushäiriöitä kartoittavassa testissä korkeimmat pisteet narsistisen persoonallisuushäiriön kohdalla, mutta (ja tämä on nyt oleellista:) pisteet jäivät silti rajan alle. Diagnosoitua narsistia minusta ei siis saa tekemälläkään.
Kyllä sinusta saa. Ja luultavasti olet sairastuttanut myös perheesi. Sinä et ole ihminen, olet ihmisyyden varjo, ns ”demoni”.
Nyt se luetun ymmärtäminen haltuun, hei. Pistemäärä ei ylittänyt narsistiseen persoonallisuushäiriöön tarvittavia pisteitä, en siis ole diagnostisessa mielessä narsisti.
Kuka uskoo petturin sanaa?
Minuthan nimenomaan diagnosoitiin terveeksi eli ei-narsistiksi, mutta tämä on nyt juuri sitä mustavalkoista hyvä&paha -ajattelua...
ammattipettäjä kirjoitti:
Nyt kaikille arvostelijoille ja haukkujille sellainen kommentti, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Jos teidän näkövinkkelistänne jonkin asian tekeminen, esimerkiksi pettäminen on paha asia, se ei ole sitä kaikkien muidenkin näkövinkkelistä.
Koitan valaista tätä omakohtaisella esimerkillä: petän eli huijaan, koska nautin huijaamisesta. Jos en huijaa, tuntuu kuin kieltäisin itseltäni jotakin tärkeää. Huijaaminen on siis minun kannaltani hyvä asia, koska se antaa minulle mielihyvää ja saan toteuttaa itseäni. Ikävä juttu se on sen vedätetyksi tulleen kantilta.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Tässä on kyllä paraatiesimerkki moraalisen kehityksen tyssäämisestä esimurrosikään.
Vierailija kirjoitti:
ammattipettäjä kirjoitti:
Nyt kaikille arvostelijoille ja haukkujille sellainen kommentti, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Jos teidän näkövinkkelistänne jonkin asian tekeminen, esimerkiksi pettäminen on paha asia, se ei ole sitä kaikkien muidenkin näkövinkkelistä.
Koitan valaista tätä omakohtaisella esimerkillä: petän eli huijaan, koska nautin huijaamisesta. Jos en huijaa, tuntuu kuin kieltäisin itseltäni jotakin tärkeää. Huijaaminen on siis minun kannaltani hyvä asia, koska se antaa minulle mielihyvää ja saan toteuttaa itseäni. Ikävä juttu se on sen vedätetyksi tulleen kantilta.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Tässä on kyllä paraatiesimerkki moraalisen kehityksen tyssäämisestä esimurrosikään.
Yritetään uudestaan. Moraali on nimenomaan käsitys hyvästä ja pahasta. Sinun käsitys hyvästä ja pahasta ovat erilaisia kuin jonkun toisen käsitys. Erot voivat olla pieniä tai sitten melko suuria. Jostain syystä kuitenkin ilmeisesti haluaisit, että jonkun toisen, esimerkiksi minun, käsitys hyvästä ja pahasta olisi samanlainen kuin sinun?
Olen hyväksynyt omalta osaltani sen, että teen joskus asioita, jotka ovat valtavirran mielestä tuomittavia. Voisin sättiä itseäni siitä ja toimia taipumusteni vastaisesti, mutta olen valinnut olla rehellinen itselleni ja antanut itselleni luvan toteuttaa sitä, mihin luonnostani tunnen vetoa.
ammattipettäjä kirjoitti:
Nyt kaikille arvostelijoille ja haukkujille sellainen kommentti, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Jos teidän näkövinkkelistänne jonkin asian tekeminen, esimerkiksi pettäminen on paha asia, se ei ole sitä kaikkien muidenkin näkövinkkelistä.
Koitan valaista tätä omakohtaisella esimerkillä: petän eli huijaan, koska nautin huijaamisesta. Jos en huijaa, tuntuu kuin kieltäisin itseltäni jotakin tärkeää. Huijaaminen on siis minun kannaltani hyvä asia, koska se antaa minulle mielihyvää ja saan toteuttaa itseäni. Ikävä juttu se on sen vedätetyksi tulleen kantilta.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Tykkäätkö, jos puolisosi tekee samaa sinulle? Mitä tapahtuu jos sinulle selviää hänen pettämiset?
Vierailija kirjoitti:
Annan arvokkaan ohjeen kaikille jotka epäilee puolisoaan uskottomuudesta, ja varsinkin niille jotka on haksahtaneet näihin ”mynttisiin”.
Mitä tahansa teettekin todisteiden löytymiseksi, tehkää se nopeasti!
Ainoa etunne on nimittäin yllätys-momentti!Nämä mynttiset on ihan uskomattoman taitavia keksimään selityksiä, ja niitähän riittää, varsinkin jos näille antaa hetkenkin aikaa miettiä, kokemusta valitettavasti on :(
Tässä kohtaa voisi jo huutaa BINGO!
Asetelma on siinä mielessä epäreilu, että valheiden maailmassa elävä petturi on tyypillisesti pelissään ja salailussaan taitava, ja osaa lukea myös verrattain hyvin sitä ”naisen vaistoa” ;)
Ihan ensimmäisestä nuoruuteni ”läheltä-piti” tilanteesta selvisin itse asiassa juuri sen ansiosta että huomasin silloisen kumppanini alkaneen epäillä...
Kun huomasin tämän, ensimmäinen ajatus oli että apua, kauanko hän on tiennyt?!?!
Aika nopeasti pystyin haarukoimaan sen ajanhetken kun hänen käytöksensä minua kohtaan alkoi muuttua. Ja kun tämä ajanhetki oli tiedossa, oli aika helppoa myös keksiä vastaus kysymykseen: ”miten kärysin?!”
(tässäkin ketjussa moneen kertaan nähty klassisen typerä kömmähdys)
Samalla pari muutakin hänen käytöksessään ja toiminnassaan tapahtunutta muutosta sai selityksensä, lisätodisteiden metsästys oli selvästikin alkanut, ja tajusin hänen todennäköisesti löytäneen tässä yhteydessä erään toisenkin huolimattomuuttani jättämäni jäljen... :-/
...mutta tässä kohtaa exäni oli tehnyt itsekin jo 2 virhettä, jotka toimi minun edukseni ;)
1) Ei osannut pitää omaa käytöstään normaalina
2) Ei tyytynyt ensimmäiseen vihjeeseen, vaan alkoi etsiä lisätodisteita.
Näiden kahden johdosta siis menetti yllätysmomentti-etunsa.
Ja tässä kohtaa peli alkoi kääntyä minun edukseni ! ;-p
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän että mieheni pettää minua. On jo jonkin aikaa pettänyt. No, mies ei tiedä että tiedän. Kerään rahaa kasaan ja sitten lähden lasten kanssa. Sitä saa mitä tilaa.
Näin minäkin tein saadessani sen selville. Aloin säästää ja valmistella eroa monin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
ammattipettäjä kirjoitti:
Nyt kaikille arvostelijoille ja haukkujille sellainen kommentti, että ei ole olemassa absoluuttista hyvää ja absoluuttista pahaa. Jos teidän näkövinkkelistänne jonkin asian tekeminen, esimerkiksi pettäminen on paha asia, se ei ole sitä kaikkien muidenkin näkövinkkelistä.
Koitan valaista tätä omakohtaisella esimerkillä: petän eli huijaan, koska nautin huijaamisesta. Jos en huijaa, tuntuu kuin kieltäisin itseltäni jotakin tärkeää. Huijaaminen on siis minun kannaltani hyvä asia, koska se antaa minulle mielihyvää ja saan toteuttaa itseäni. Ikävä juttu se on sen vedätetyksi tulleen kantilta.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
Tykkäätkö, jos puolisosi tekee samaa sinulle? Mitä tapahtuu jos sinulle selviää hänen pettämiset?
Vastasin tähän jo tuolla aiemmin, eli kyllähän se tuntuisi pahalta, mutta jos pettäminen olisi hoidettu taitavasti, minun olisi pakko arvostaa hänen juonikkuuttaan. Luottamus häntä kohtaan menisi silti.
Jos hän jäisi kiinni mokattuaan jotenkin typerästi, menettäisin sekä luottamuksen että kunnioituksen häntä kohtaan.
En tiedä onko tämä ammattipettäjä mynttisen alter-ego, mutta ihan samalla tavalla ja yhtä umpi-kipeitä molemmat persoonat, hyi vidddu
Vierailija kirjoitti:
En tiedä onko tämä ammattipettäjä mynttisen alter-ego, mutta ihan samalla tavalla ja yhtä umpi-kipeitä molemmat persoonat, hyi vidddu
Eipä tämä väite anonyymillä nettifoorumilla paljoa paina, mutta sanonpa silti, että en ole sama ihminen kuin Mr. Mynttinen :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä tiedän että mieheni pettää minua. On jo jonkin aikaa pettänyt. No, mies ei tiedä että tiedän. Kerään rahaa kasaan ja sitten lähden lasten kanssa. Sitä saa mitä tilaa.
Näin minäkin tein saadessani sen selville. Aloin säästää ja valmistella eroa monin tavoin.
Tein itse myös samalla tavalla. Mies oli pettänyt vuosien aikana useamman kerran. Kuvitteli, että vielä tämän viimeisenkin kerran annan anteeksi. Valehtelin hänelle, että yritetään vielä jatkaa suhdetta. Samaan aikaan hommasin asunnon itselleni hänen selkänsä takana. Olin säästänyt mukavan summan ja olin muutenkin alkanut järjestellä elämääni niin, että tulen pärjäämään yksin. Voi sitä itkun ja märinän määrää, mikä siitä seurasi, kun sitten ilmoitin muuttavani muualle. Olin kuulemma niin kamala ihminen, kun rikoin meidän parisuhteen. Hän ei millään pystynyt käsittämään sitä, että hänen uskottomuutensa meidän suhteemme tuhosi.
Myyntimies-Mynttinen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia edelleen mietityttää.
Miten nämä omasta mielestään ”rakastavat ja perheestään välittävät” petturimiehet ovat valmiita riskeeraamaan niin paljon??
Kiinni jäämisen seuraukset varmasti tietäen, onko se pettämisen halu niin vahva, että riski kannattaa ottaa?
No itse pidän todennäköisempänä komeetan osumista vaimooni kuin käryämistäni.
Ja kun siis kerran komeetta osuu suuremmalla todennäköisyydellä, enkä siitäkään huolimatta pidä vaimoani missään pommisuojassa, miksi siis en sallisi itselleni elämän pieniä iloja...
Pelkkää todennäköisyyslaskentaa siis.
Pohjimmiltaan Mynttistä harmittaa vaimonsa typeryys.
Moni pettäjä kokee tiedostamattaan, että jos kumppani on niin typerä, ettei huomaa, niin ansaitseekin tulla petetyksi.
Tuollaisen Mynttisen itse kynin erossa niin, että on vieläkin katkera siitä. Myöhemmältä naiseltaan kuulin, että fantasioi ta pa ttavansa minut. Raha on se, joka näille merkkaa. Ei muu.
Kuten kirjoitin, en näe tietyistä asioista kertomatta jättämistä yhtäläisenä varsinaisen valehtelemisen kanssa.