Lue keskustelun säännöt.
Miten puoliso jäi pettämisestä kiinni?
26.11.2019 |
Unohtuiko puolison kännykkä pöydälle? Löytyikö somesta paljastavia kuvia? Tunnustiko puoliso tai kertoiko joku muu pettämisestä?
Kommentit (1332)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikanaan 90-luvulla tuli reissatua Viron suuntaan melko useasti. Silloin oli vielä näitä firmojen kustantamia "työhön" liittyviä korruptiomatkoja.
Aika alhainen otos jäi suomalaisten miesten uskollisuudesta, kun firmat kustansivat matkat, viinat, ruoat, hotellit, tuliaiset........ ja yleiset naiset. Olin itse yksi niistä harvoista, joiden piti keksiä muuta tekemistä sillä välillä, kun pääkööri oli hotellissa tai huoratalossa naimassa.
Muistivat mainita, aina "että sinä poika tulet vielä joskus katumaan kun et....."
Taidat olla myyntialalla?
En ole myyntialalla. Tuli tuolloin rakennutettua kaikenlaista ja kun laitat isoihin laskuihin nimesi alle, niin maasutusta ja takapuolen nuolentaa riittää.
Noihin aikoihin firmat järjestelivät kaikenlaista. Rakennusfirmat, putki, ilmastointi..... Oli Levin reissua ym. Viro tietysti oli kustannustehokkaampi paikka borstata.
Käytännössä joka reissulla ukot panivat vierasta. Kaiken huippu oli risteily, missä eräällä jäbällä oli oma muija mukana ja kun hänelle lähtöaulassa selvisi, että vähän joka ukolla on omat panot mukana, niin kiireellä kuiskimaan, että hoitojen suut kiinni. Liekö sitten muijalle selvinnyt, missä mennään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies oli kirjoitellut Facebookissa naiselle, jonka kanssa hän oli muutaman kerran tavannut seksin merkeissä. Tietokoneella FB oli jäänyt miehellä illalla auki. Aamulla mies nukkumassa, niin minä näin nämä kirjoitukset mennessäni tietokoneelle itse. Ei ollut aavistustakaan ollut koko asiasta, joten yllätyin todella. Yhdessä elämistä yritettiin jatkaa. Tästä muutama vuosi eteenpäin kuitenkin erosimme.
Vuosia myöhemmin eri miehen kanssa avioiduin. Uskoin kyseessä olevan mies, joka ei koskaan tekisi mitään vastaavaa kuin eksäni. Kävi sitten niin, että eräänä aamuna työpaikan pikkujoulujen jälkeen mies tunnusti, että oli edellisenä iltana sekstaillut humalassa työkaverinsa kanssa työpaikalla. Ja muutama edeltävä kuukausi oli mennyt kuulemma tapaillen lounastauoilla saman naisen kanssa. Jälleen olin yllättynyt, koska olin päättänyt luottaa. Erohan siitäkin tuli lopulta.
Enempää en viitsi tai halua eritellä näitä tapauksia. Jälkikäteen on helppo kuitenkin todeta, että olen ollut huono valitsemaan itselleni kumppania.
Kahdesti kun on jo kokenut sen miltä tuntuu tulla petetyksi, on aika kova työ saada itsensä uskomaan taas ihmisiin. Nyt olen seurustellut upean ihmisen kanssa vuoden ajan. Joka päivä mieleen meinaa tulla ajatuksia siitä, että entäpä jos nytkin kaikki olisi vain valetta. Olen kuitenkin päättänyt vain yrittää uskoa ja luottaa - se ei pelaa joka pelkää?
Mies alkoi yhtäkkiä vaatia avointa suhdetta, "Tykkään seksistä niin paljon!" Selvisi että oli paneskellut useampaa muuta naista. Jätin sen, siinähän paneskelee ympäriinsä. Pysyimme erosta selvittyäni hyvän aikaa vielä ihan ok kavereina, kunnes hän yritti iskeä parhaan ystäväni ja vielä pakit saatuaankin laittoi vonkausviestejä perään. Hänen oli tarkoitus tulla samalla viikolla käymään minun luonani, mutta pistin viestin etten halua olla enää missään tekemisissä. Tyyppi kehtasi laittaa vielä pari siirappista viestiä, joihin en vastannut.
Vaimon alapäässä tuoksui partavesi. En kysellyt selitystä. Ero vireille heti.
Kahdesti petetty kirjoitti:
Mies oli kirjoitellut Facebookissa naiselle, jonka kanssa hän oli muutaman kerran tavannut seksin merkeissä. Tietokoneella FB oli jäänyt miehellä illalla auki. Aamulla mies nukkumassa, niin minä näin nämä kirjoitukset mennessäni tietokoneelle itse. Ei ollut aavistustakaan ollut koko asiasta, joten yllätyin todella. Yhdessä elämistä yritettiin jatkaa. Tästä muutama vuosi eteenpäin kuitenkin erosimme.
Vuosia myöhemmin eri miehen kanssa avioiduin. Uskoin kyseessä olevan mies, joka ei koskaan tekisi mitään vastaavaa kuin eksäni. Kävi sitten niin, että eräänä aamuna työpaikan pikkujoulujen jälkeen mies tunnusti, että oli edellisenä iltana sekstaillut humalassa työkaverinsa kanssa työpaikalla. Ja muutama edeltävä kuukausi oli mennyt kuulemma tapaillen lounastauoilla saman naisen kanssa. Jälleen olin yllättynyt, koska olin päättänyt luottaa. Erohan siitäkin tuli lopulta.
Enempää en viitsi tai halua eritellä näitä tapauksia. Jälkikäteen on helppo kuitenkin todeta, että olen ollut huono valitsemaan itselleni kumppania.
Kahdesti kun on jo kokenut sen miltä tuntuu tulla petetyksi, on aika kova työ saada itsensä uskomaan taas ihmisiin. Nyt olen seurustellut upean ihmisen kanssa vuoden ajan. Joka päivä mieleen meinaa tulla ajatuksia siitä, että entäpä jos nytkin kaikki olisi vain valetta. Olen kuitenkin päättänyt vain yrittää uskoa ja luottaa - se ei pelaa joka pelkää?
Niin, etpä voi kuin luottaa, nähtäväksi jää. Toivottavasti on kunnollinen. Nyt sentään osaat kuitenkin olla jo tuntosarvet pystyssä, siis sen verran, että tiedostat riskin olevan olemassa, kuten aina. Taito on oltava nyt vaan hyppysissä, ettei viaton saa turhaa epäilystä päälleen.
Olet varmaankin sun historiaa miehelle valottanut näiden menneiden osalta, jotta ymmärtää sun fiilikset. Täytyy vain puhua asiat selväksi. Onnea sulle tässä parisuhteessa!! :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin jo epäilly asiaa, kun avovaimon puhelimesta löytyi viestiketju. Erohan siitä tuli. Yhteinen lapsi silloin puolitoistavuotias. Nopeasti kerkesi pettämään työkaverinsa kanssa ensin vannottuaan ikuista rakkautta minulle ja saatuaan lapsen kanssani. Laskelmoiva petturi.
Juurikin näin kävi minullekin. Yhteinen lapsi vain vuoden vanha, kun avokin puhelin piippasi pöydällä ja jotenkin vaisto ohjasi vilkaisemaan juuri tulleen viestin. Imelä viesti aiemmin päivällä tapahtuneesta kiihkeästä tapaamisesta paljasti petollisen naisen todellisen persoonan. Jätin sen naisen siltä seisomalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo epäilly asiaa, kun avovaimon puhelimesta löytyi viestiketju. Erohan siitä tuli. Yhteinen lapsi silloin puolitoistavuotias. Nopeasti kerkesi pettämään työkaverinsa kanssa ensin vannottuaan ikuista rakkautta minulle ja saatuaan lapsen kanssani. Laskelmoiva petturi.
Kohtalotoveri. Minun avokkini teki saman jo lapsen ollessa vuoden vanha. Epäilin myös jo jotain heti hänen palattuaan äityislomalta töihin. Suhde lienee alkanut jo silloin. Lapsen tekoon kelpasin ja maksajaksi.
Toivottavasti olet tehnyt edes isyystestin ettei käy kuin Riston tapauksessa. Näkyy pettäminen ja toisen miehen lapsen elareiden maksattaminen olevan Suomalaisten naisten kansanharrastus ja feministit taputtaa.
Turhaa tästä on mitään vihakeskustelua alkaa lietsoa. Ihan vastaavasti pulpahtelee miesten lehtolapsia vaimojen ihmeteltäviksi. Selitys on yleensä, että "miehen geneettinen tehtävä on lisääntyä, ei voi mitään", vaikka vaimon kanssa olisi kuusi yhteistä lasta.
Mun miehelläkin on 12 sisarusta siellä sun täällä. Yksi siskoista syntyi jopa samalla viikolla miehen kans. Vaimotkin vaihtuivat, joten vaihteluakin oli, mutta pusikot ne vaan silti kutsuivat.
Tasapeli sukupuolesta riippumatta.
Ja molempien sukupuolien käenpoikasiin auttaisi lakisääteiset isyystestit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mieheni ex-vaimo jäi perinteisesti puhelimen tarkistuksella kiinni (silloin nokialaisen sai auki vain tähteä ja navi-näppäintä painamalla). Oli ollut niin outo erään työmatkan jälkeen. Voin kiittää kyseistä naista teostaan. Sain hyvän miehen.
Vaimo jäi kiinni, kun oli käyttäytynyt oudosti jo jonkin aikaa ja ratsasin puhelimen. Sieltä sitten löytyi koko totuus. En jäänyt kuuntelemaan petturin selityksiä.
Tapahtui 80-luvun alussa, ennen kännykkäaikaa. Olin ulkomailla työmatkalla. Matkan piti kestää koko viikon, perjantaihin asti, mutta sattumusten kautta työasiaa saatiin hoidettua niin, että pääsinkin palaamaan jo keskiviikkoiltana. Ajattelin yllättää miesystäväni, hän oli muuttanut luokseni puoli vuotta aiemmin. Olin hankkinut itselleni vähän uutta pitsistä päällepantavaa, osana suunnittelemaani yllätystä...
No, kotiovella, kun hiljaa avasin oven, näin ensimmäisenä eteisessä tutun näköiset naisten saappaat, ja olkkarista kuului vaimeaa ääntelyä ja natinaa. Siellähän ne sohvalla, miesystäväni täydessä touhussa hyvän ystävättäreni kanssa. Kesti hetken aikaa ennen kuin tajusin mitä tapahtuu ja onko tämä ihan tottakaan.
Sen pituinen se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten te, joille on pettäminen selvinnyt, olette pystyneet antamaan anteeksi ja jatkamaan suhdetta? Mielenkiinnosta tiedustelen. Ei ole osunut kohdalleni mutta teoriassa en voisi kuvitellakaan jatkavani suhdetta/liittoa, anteeksi voisin antaa. Ehkä.
Onko "kerran pettää, aina pettää" vain myytti?
Vierailija kirjoitti:
Tapahtui 80-luvun alussa, ennen kännykkäaikaa. Olin ulkomailla työmatkalla. Matkan piti kestää koko viikon, perjantaihin asti, mutta sattumusten kautta työasiaa saatiin hoidettua niin, että pääsinkin palaamaan jo keskiviikkoiltana. Ajattelin yllättää miesystäväni, hän oli muuttanut luokseni puoli vuotta aiemmin. Olin hankkinut itselleni vähän uutta pitsistä päällepantavaa, osana suunnittelemaani yllätystä...
No, kotiovella, kun hiljaa avasin oven, näin ensimmäisenä eteisessä tutun näköiset naisten saappaat, ja olkkarista kuului vaimeaa ääntelyä ja natinaa. Siellähän ne sohvalla, miesystäväni täydessä touhussa hyvän ystävättäreni kanssa. Kesti hetken aikaa ennen kuin tajusin mitä tapahtuu ja onko tämä ihan tottakaan.
Sen pituinen se.
Kerro ihmeessä miten tilanne jatkui siitä hetkestä kun astuit sisään? Lopettivatko saman tien, mitä sanoivat, pukivatko kiireessä päälle, odotitko eteisessä, mitä? Näitä kun nähnyt vain elokuvissa niin kiinnostaa tietää miten oikeasti asia menee. Kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
PauliinaN kirjoitti:
Mies oli yrittänyt iskeä työkaveriaan 8 kuukautta, joka jälkeen saanut naisen suostumaan treffeille. Siitä oli heidän suhteensa alkanut. Tuossa vaiheessa olimme nukkuneet jo 2-vuotta eri huoneissa eikä ollut kovin paljon intiimiä kanssakäymistä ollut. Mies käytti kanssani aina kondomia. Mies ei puhu äidilleni mitään, koska pitää häntä miesvihaajana. Mies jäi kiinni pitkästä suhteesta työkaverinsa kanssa. Nyt yrittää sitten parantaa tapojaan hypnoterapiassa. En tiedä, pitäisikö oikeasti uskoa? On sille naiselle sanonut, että menetti rakastamansa naisen sekä olisimme vain kämppäkavereita toisillemme. Itse haluaisin jatkaa tässä suhteessa vielä, kun on vielä pienet lapset 2 ja 5-v. Itse vielä toisen lapsen kanssa kotona. Olen aivan uupunut, kun hoidan lasta yksin kotona ja mies tekee pitkää päivää sekä vkloppuisin töitä. On työmatkoilla paljon.
Olen pahoillani, en usko että mikään terapia, edes hypno-sellainen (mitä ikinä se onkaan) muuttaa miestäsi mihinkään. Tee itsellesi ja lapsillesi palvelus ja potkaise nopeasti pellolle tai lähde itse lasten kanssa. Minkä ihmeen vuoksi haluat jatkaa suhteessa? Jos lapsien, niin teet heille kyllä karhunpalveluksen näyttämällä esimerkin, jossa isä saa kohdella äitiä miten sattuu. Heitä ulos, tuntuu pahalta puolestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on avoin suhde niin ei tarvitse tällaisista kantaa huolta. Sääliksi käy vedätetyt av-mammat ja -papat.
Meillä myös näin, avoin etäsuhde. Kun tavataan, mies aina kyselee olenko tavannut muita. Haluaa kuulla kaikki yksityiskohdat, kun lämpenee siitä itsekin ja kyyti on sen jälkeen rajua. Aah!
Onko teillä lapsia tai yhteistä taloa yms.?
Ellei ole , niin älä nyt viitsi verrata kevyttä tapailuetäsuhdetta siihen että ollaan ihan vakavissaan perustettu perhe jne.
On se hiukan eri tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pil lussa haisi ja maistui kortsu.
Sultan, noin tarkennettuna.
Oot sitten ottanut mieheltä suihin, kun tiedät miltä maistuu.....
Millaisia tumpeloita nämä kärähtäjät ovat? Koneeni tyhjentää aina sivuhistorian, naamakirjassa en viestittele, tekstariketjuja ei ole, sähköpostissa vain asiallisia viestejä enkä edes petä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on avoin suhde niin ei tarvitse tällaisista kantaa huolta. Sääliksi käy vedätetyt av-mammat ja -papat.
Meillä myös näin, avoin etäsuhde. Kun tavataan, mies aina kyselee olenko tavannut muita. Haluaa kuulla kaikki yksityiskohdat, kun lämpenee siitä itsekin ja kyyti on sen jälkeen rajua. Aah!
Onko teillä lapsia tai yhteistä taloa yms.?
Ellei ole , niin älä nyt viitsi verrata kevyttä tapailuetäsuhdetta siihen että ollaan ihan vakavissaan perustettu perhe jne.
On se hiukan eri tilanne.
Olemme naimisissa, on yhteinen talo, jossa minä asun. Mies on töissä toisella paikkakunnalla. Lapsia ei ole. Liitto on kestänyt lähes 20 vuotta, joten en kuvailisi tätä "kevyeksi tapailusuhteeksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin jo epäilly asiaa, kun avovaimon puhelimesta löytyi viestiketju. Erohan siitä tuli. Yhteinen lapsi silloin puolitoistavuotias. Nopeasti kerkesi pettämään työkaverinsa kanssa ensin vannottuaan ikuista rakkautta minulle ja saatuaan lapsen kanssani. Laskelmoiva petturi.
Kohtalotoveri. Minun avokkini teki saman jo lapsen ollessa vuoden vanha. Epäilin myös jo jotain heti hänen palattuaan äityislomalta töihin. Suhde lienee alkanut jo silloin. Lapsen tekoon kelpasin ja maksajaksi.
Toivottavasti olet tehnyt edes isyystestin ettei käy kuin Riston tapauksessa. Näkyy pettäminen ja toisen miehen lapsen elareiden maksattaminen olevan Suomalaisten naisten kansanharrastus ja feministit taputtaa.
Turhaa tästä on mitään vihakeskustelua alkaa lietsoa. Ihan vastaavasti pulpahtelee miesten lehtolapsia vaimojen ihmeteltäviksi. Selitys on yleensä, että "miehen geneettinen tehtävä on lisääntyä, ei voi mitään", vaikka vaimon kanssa olisi kuusi yhteistä lasta.
Mun miehelläkin on 12 sisarusta siellä sun täällä. Yksi siskoista syntyi jopa samalla viikolla miehen kans. Vaimotkin vaihtuivat, joten vaihteluakin oli, mutta pusikot ne vaan silti kutsuivat.
Tasapeli sukupuolesta riippumatta.
Ja molempien sukupuolien käenpoikasiin auttaisi lakisääteiset isyystestit.
Kannatetaan! Ja ihan yleensäkin, jokaisen olisi saatava tietää mistä tulee. Onhan se nykyäänkin kai jo adoptoitujenkin automaattinen oikeus. Se voi myös muuttaa koko elämän, kun mietitään vaikkapa perintöä. Jos tuotetaan tähän maailmaan uusi ihminen, on kannettava vastuunsa. Jokaiselle samat oikeudet.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia tumpeloita nämä kärähtäjät ovat? Koneeni tyhjentää aina sivuhistorian, naamakirjassa en viestittele, tekstariketjuja ei ole, sähköpostissa vain asiallisia viestejä enkä edes petä.
Mietin samaa, mutta on olemassa tietty ihmistyyppi, jolla on about kaikki asiat elämässä aina niin avoinna ja levällään, että en ihmettele, että sellaisen käräyttäminen pettämisestä on niinkin helppoa kuin salasanattoman puhelimen avaaminen. Nämä ihmiset ovat järjestään myös surkeita valehtelijoita ja jos heille tulisikin mieleen alkaa salailla tekemisiään, he tekevät sen niin huonosti, että jo käytöksen muuttuminen kertoo, mitä on meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Miten te, joille on pettäminen selvinnyt, olette pystyneet antamaan anteeksi ja jatkamaan suhdetta? Mielenkiinnosta tiedustelen. Ei ole osunut kohdalleni mutta teoriassa en voisi kuvitellakaan jatkavani suhdetta/liittoa, anteeksi voisin antaa. Ehkä.
Onko "kerran pettää, aina pettää" vain myytti?
Ihminen joka pettää ei kunnioita omaa puolisoaan. Ei pettämistä voi antaa anteeksi, parisuhde voi jatkua mutta mikään ei ole ennallaan.
Turhaa tästä on mitään vihakeskustelua alkaa lietsoa. Ihan vastaavasti pulpahtelee miesten lehtolapsia vaimojen ihmeteltäviksi. Selitys on yleensä, että "miehen geneettinen tehtävä on lisääntyä, ei voi mitään", vaikka vaimon kanssa olisi kuusi yhteistä lasta.
Mun miehelläkin on 12 sisarusta siellä sun täällä. Yksi siskoista syntyi jopa samalla viikolla miehen kans. Vaimotkin vaihtuivat, joten vaihteluakin oli, mutta pusikot ne vaan silti kutsuivat.
Tasapeli sukupuolesta riippumatta.