On luettu pitkät matematiikat ja fysiikat lukiossa kiitettävin arvosanoin ja käyty päälle korkeakoulut hyvin arvosanoin jne
Selkä pragas ja sitten ollaankin opintovelkainen tt- tukiasiakas vailla toivoa paremmasta. 200 eurolla/kk selvittävä arjesta ja luettava täällä kuinka työttömät on pelkkiä luusereita ja laiskoja paskoja.
Kommentit (76)
Vierailija kirjoitti:
Mikähän tämän aloituksen tarkoitus oli? Olisit ryhtynyt vaikka koodaajaksi. Sitä voi tehdä missä asennossa tahansa.
No en tiennyt tulevista selkävaivoista kun valitsin alani. Muita yhtä nerokkaita vastauksia?
ap
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
Tarviitko sä selkää työn tekoon? Mä heitän välillä selälleni työpisteeni viereen lattialle, kun nikamien välit kiukuttelee. Ihan siis tsempata yritän, parantele nyt itteäs ja elä tuen varassa sen aikaa, kyllä se parempikin aika sulle vielä koittaa ja elämän hymyilevä vaihe voi löytyä jo ihan kulman takana.
Katkero kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ärsyttävää huomata kuinka staattisessa ja vakaassa elämäntilanteessa olevat ihmiset kuvittelevat kaiken jatkuvan kuten ennenkin. Muut ovat vaan sössineet asiansa. Niin sen täytyy olla.
Olen ajatellut, että elämään kuuluu, että nuorena ihminen katsoo innostuneena tulevaisuuteen ja uskoo, että kaikki on vain itsestä kiinni.
Kunhan hoitaa opinnot, valmistuu, päätyy unelmaduuniin ja törmää elämänsä puolisoehdokkaaseen, saa lapsia ja hommaa hienon asunnon, harrastaa, matkustelee, toteuttaa itseään perheen ja ystäviensä kanssa, tekee nousujohteisen mielenkiintoisen uran ja päätyy eläkkeelle jne. Että tämä kaikki onnistuu, kunhan vain tekee kaiken ”oikein”.
Mutta oikeasti: missä tahansa vaiheessa voi tulla ongelmia. Sairastuu, joutuu onnettomuuteen, vammautuu, läheiset sairastuu tai kuolee, tulee erilaista viivytystä: ei pääse opiskelemaan, gradu tökkii, ei saa töitä, opiskelee uuden tutkinnon pyrkimisineen eikä edelleenkään saa kuin sitä paskaduunia, ei löydä kivaa puolisoa, ei saa lapsia tai jos saa ovat vammaisia, asunto palaa, puoliso tai lapset sairastuu, päätyy nuoreksi leskeksi, yritys menee konkurssiin jne.
Tätä ei koskaan oteta niissä mahtavissa tulevaisuudensuunnitelmissa huomioon. Oikeasti elämässä tulee vastuksia, vaikka kuinka yrittää. Ja sekös vttaa ja ottaa päähän.
Joskus miettii, kun tuoreita ylioppilaita hehkutetaan ja heidän sinisiä unelmiaan kysellään, että ”kunpa tietäisitte”. Itsekin olin samanlainen silloin. Mutta en henno polkea heidän herkkää intoaan, sen tekee maailma ajan mittaan kuitenkin.
Tämä on se syy miksi vanhemmat naiset aina itkevät häissä. Hekään eivät sano "kunpa tietäisitte".
Mulla sama tilanne. Sairastuin ja en pysty töihin.
Toimeentulotukea en (pienen) omaisuuden takia saa ja sitä omaisuutta en halua myydä.
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
En ole hänenlasinsa nero.
ap
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
Hän oli siinä lajissaan huippu.
Häntä palveltiin tiedeyhteisössä siksi. Ei tavallinen vammainen DI saa tuollaisia apuja tiedemaailmassa. Ei-ap
Mulla taas on silmissä ja nivelissä häikkää. En pysty mihinkään.
Sulla ap sentään toimii silmät.
Vierailija kirjoitti:
Tarviitko sä selkää työn tekoon? Mä heitän välillä selälleni työpisteeni viereen lattialle, kun nikamien välit kiukuttelee. Ihan siis tsempata yritän, parantele nyt itteäs ja elä tuen varassa sen aikaa, kyllä se parempikin aika sulle vielä koittaa ja elämän hymyilevä vaihe voi löytyä jo ihan kulman takana.
Valitettavasti en ole kovin vahvoilla työnhaussa jos paikkaa hakee kaksikin ehdokasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
En ole hänenlasinsa nero.
ap
Enkä muutenkaan koe olevani erityisen hyvä/lahjakas. Sellaista keskivertoa sanoisin. Hyvät arvosanat johtuu pelkästään ahkeruudesta.
Katkero kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ärsyttävää huomata kuinka staattisessa ja vakaassa elämäntilanteessa olevat ihmiset kuvittelevat kaiken jatkuvan kuten ennenkin. Muut ovat vaan sössineet asiansa. Niin sen täytyy olla.
Olen ajatellut, että elämään kuuluu, että nuorena ihminen katsoo innostuneena tulevaisuuteen ja uskoo, että kaikki on vain itsestä kiinni.
Kunhan hoitaa opinnot, valmistuu, päätyy unelmaduuniin ja törmää elämänsä puolisoehdokkaaseen, saa lapsia ja hommaa hienon asunnon, harrastaa, matkustelee, toteuttaa itseään perheen ja ystäviensä kanssa, tekee nousujohteisen mielenkiintoisen uran ja päätyy eläkkeelle jne. Että tämä kaikki onnistuu, kunhan vain tekee kaiken ”oikein”.
Mutta oikeasti: missä tahansa vaiheessa voi tulla ongelmia. Sairastuu, joutuu onnettomuuteen, vammautuu, läheiset sairastuu tai kuolee, tulee erilaista viivytystä: ei pääse opiskelemaan, gradu tökkii, ei saa töitä, opiskelee uuden tutkinnon pyrkimisineen eikä edelleenkään saa kuin sitä paskaduunia, ei löydä kivaa puolisoa, ei saa lapsia tai jos saa ovat vammaisia, asunto palaa, puoliso tai lapset sairastuu, päätyy nuoreksi leskeksi, yritys menee konkurssiin jne.
Tätä ei koskaan oteta niissä mahtavissa tulevaisuudensuunnitelmissa huomioon. Oikeasti elämässä tulee vastuksia, vaikka kuinka yrittää. Ja sekös vttaa ja ottaa päähän.
Joskus miettii, kun tuoreita ylioppilaita hehkutetaan ja heidän sinisiä unelmiaan kysellään, että ”kunpa tietäisitte”. Itsekin olin samanlainen silloin. Mutta en henno polkea heidän herkkää intoaan, sen tekee maailma ajan mittaan kuitenkin.
Ja ne, joilla on ollut tuuria päästä edes puoliväliin näissä elämäntoiveissa onnistuneesti, heittävät helposti muille sen kommentin, että ”se on itsestä kiinni, ryhdistäydyt vaan! Sen kun aloitat jonkun huippubisneksen/menet baariin/osallistut pääsykokeeseen!”
Tuollainen hybris on kokemukseni mukaan usein onnettomuutta edeltävä. Vanha viisauskin sanoo: ylpeys käy lankeemuksen edellä. Sitten ollaan naru kaulassa, kun YT:t heitti pihalle, vaimo sairastui bipoon, lapsi käyttääkin heroiinia ja isoisä kuoli veloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ärsyttävää huomata kuinka staattisessa ja vakaassa elämäntilanteessa olevat ihmiset kuvittelevat kaiken jatkuvan kuten ennenkin. Muut ovat vaan sössineet asiansa. Niin sen täytyy olla.
Juuri näin. Kukaan ei voi koskaan tietää mitä tapahtuu seuraavassa hetkessä. Jokaisen työttömän/vähävaraisen elämässä on joku epäonnenhetki minkä takia ihminen ei ole juuri nyt työelämässä. Kokoomuslaisten tämä tuntuu olevan kovin vaikea ymmärtää.
No kato kun onhan meillä kaikilla rajoitteita!
Tuo kokoomuksen irvikuva joka on ymmärtääkseni täysin terve ja normaaliälyinen mutta loisii silti muiden ihmisten kustantamana ja laukoo tuollaisia kommentteja muista työttömistä. Sanat ei riitä kertomaan kuinka paljon halveksin näitä kokoomuslsia mul kkuja.
Niin kauan kuin tällaisikle vi##upäille maksetaan enemmän lorvailusta kuin postin työnyekijöiille, kenenkää ei tule töihin menevän.
tässäpä hyvä vasta-argumentti lakkoilijoille
Osa elämän suunnasta riippuu asenteesta, osa onnesta.
Omasta kropan ja pään terveydestä en voi olla kuin mahdottoman kiitollinen.
Niillä jotka haukkuvat työttömiä on yleensä kyllä mielessään vapaaehtoisesti työttömät, jotka eivät tunne minkäänlaista omantunnonpistoa loisiessaan muitten rahoilla vastineetta. Minäkin tiedän useita pari-kolmekymppisiä ihmisiä joilla tuntuu liian helppo elämä tehneen heistä superlöysiä vässyköitä. Tällainen asenne näkyy jo pienemmällä tasolla: pummitaan kavereilta mitä ikinä pystytään tarjoamatta vastineeksi yhtään mitään. Jostain kertoo jos oma ego ei anna myöten vaikka tarjoutua kaverille avuksi muuttoon tai lastenhoitoon mutta kyytien ja ruuan pummimiseen on pokkaa.
Vierailija kirjoitti:
Osa elämän suunnasta riippuu asenteesta, osa onnesta.
Omasta kropan ja pään terveydestä en voi olla kuin mahdottoman kiitollinen.
Niillä jotka haukkuvat työttömiä on yleensä kyllä mielessään vapaaehtoisesti työttömät, jotka eivät tunne minkäänlaista omantunnonpistoa loisiessaan muitten rahoilla vastineetta. Minäkin tiedän useita pari-kolmekymppisiä ihmisiä joilla tuntuu liian helppo elämä tehneen heistä superlöysiä vässyköitä. Tällainen asenne näkyy jo pienemmällä tasolla: pummitaan kavereilta mitä ikinä pystytään tarjoamatta vastineeksi yhtään mitään. Jostain kertoo jos oma ego ei anna myöten vaikka tarjoutua kaverille avuksi muuttoon tai lastenhoitoon mutta kyytien ja ruuan pummimiseen on pokkaa.
Aivan. Itse oli opiskeluaikana muuttoapuna jopa koulukaverin kaverille jota en edes tuntenut kun tämä kaverini ei itse päässyt. Tämä siis aikana kun selkä oli vielä kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
En ole hänenlasinsa nero.
ap
eli mitään ei pysty tekemään, missään. Tämä selvä.
Miksi muuten otit koulutuksesi esille?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
Hän oli siinä lajissaan huippu.
Häntä palveltiin tiedeyhteisössä siksi. Ei tavallinen vammainen DI saa tuollaisia apuja tiedemaailmassa. Ei-ap
Normaali insinööri ei tarvitse selkäänsä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
En ole hänenlasinsa nero.
apeli mitään ei pysty tekemään, missään. Tämä selvä.
Miksi muuten otit koulutuksesi esille?
Varmasti pystyisin mutta mistä löydän sellaisen työn itselleni? Kuka haluaa palkata tällaisen vaakatasossa eläjän jos muitakin on tarjolla?
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
Hän oli siinä lajissaan huippu.
Häntä palveltiin tiedeyhteisössä siksi. Ei tavallinen vammainen DI saa tuollaisia apuja tiedemaailmassa. Ei-ap
Normaali insinööri ei tarvitse selkäänsä mihinkään.
työmatkaan ainakin jos ei muuten
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Stephen Hawking
Ei vinkunut kohtaloaan tt-piirissä. Mikäs sulla on oikea syy olla tekemättä hommia jos kerran olet niin v*tun hyvä kouluksesi johdosta?
Hän oli siinä lajissaan huippu.
Häntä palveltiin tiedeyhteisössä siksi. Ei tavallinen vammainen DI saa tuollaisia apuja tiedemaailmassa. Ei-ap
Normaali insinööri ei tarvitse selkäänsä mihinkään.
työmatkaan ainakin jos ei muuten
skype toimii ja tulokset ratkaisee. Meidän toimistolla on väkeä jotka tekee duunia jopa 800km päästä 8kk vuodessa koska he voivat.
Mikähän tämän aloituksen tarkoitus oli? Olisit ryhtynyt vaikka koodaajaksi. Sitä voi tehdä missä asennossa tahansa.