Mies tuijottaa usein mutta ei tee aloitetta
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Kunpa kaikki miehet olisi näin kohteliaita!
Iso osahan on, mutta te leimaatte heidät vain kiinnostumattomiksi vätyksiksi, jotka eivät uskalla tehdä aloitetta.
Juu kun vihdoin uskalsin lähestyä miestä joka katseli, hän olikin juuri aloittanut seurustelun.
Ymmärrän kyllä, että olikin kohdannut jonkun minua kiinnostavamman nopeassa tahdissa,ei siinä mitään, mutta se tuntui nöyryyttävältä, kun vetosi väärinymmärrykseen, että minä olisin kuvitellut kaiken. Kehui kuitenkin ulkonäköäni, mutta eihän se paljon auttanut, kun kuitenkin tunsin munanneeni itseni.
Kohtelias mies oli, mutta jäi silti surullinen fiilis ja aloin vältellä paikkoja missä olisi enää mahdollista häneen törmätä.
Vierailija kirjoitti:
Juu kun vihdoin uskalsin lähestyä miestä joka katseli, hän olikin juuri aloittanut seurustelun.
Ymmärrän kyllä, että olikin kohdannut jonkun minua kiinnostavamman nopeassa tahdissa,ei siinä mitään, mutta se tuntui nöyryyttävältä, kun vetosi väärinymmärrykseen, että minä olisin kuvitellut kaiken. Kehui kuitenkin ulkonäköäni, mutta eihän se paljon auttanut, kun kuitenkin tunsin munanneeni itseni.
Kohtelias mies oli, mutta jäi silti surullinen fiilis ja aloin vältellä paikkoja missä olisi enää mahdollista häneen törmätä.
Ja nyt et tietenkään tee enää aloitteita koskaan kenellekään, koska miehistähän on paljon mukavampi kokea tuollaisia pettymyksiä.
kokemusta on tästä kirjoitti:
Jos miehellä on niin maan perkeleesti huonoja kokemuksia siitä kun tehnyt aloitteen, ajattelee että parempi jättää tekemättä koska päin helvettiä se menee kuitenkin
Jep. Tiedän tämän liiankin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kun vihdoin uskalsin lähestyä miestä joka katseli, hän olikin juuri aloittanut seurustelun.
Ymmärrän kyllä, että olikin kohdannut jonkun minua kiinnostavamman nopeassa tahdissa,ei siinä mitään, mutta se tuntui nöyryyttävältä, kun vetosi väärinymmärrykseen, että minä olisin kuvitellut kaiken. Kehui kuitenkin ulkonäköäni, mutta eihän se paljon auttanut, kun kuitenkin tunsin munanneeni itseni.
Kohtelias mies oli, mutta jäi silti surullinen fiilis ja aloin vältellä paikkoja missä olisi enää mahdollista häneen törmätä.
Ja nyt et tietenkään tee enää aloitteita koskaan kenellekään, koska miehistähän on paljon mukavampi kokea tuollaisia pettymyksiä.
Ei tässä ollut nyt kysymys miessukupuolesta yleensä, tarkoitus oli vain kuvata tapahtumaa itsessään.
Oli vain kiusallinen tapahtuma herkälle ihmiselle. Jos lähestyn ketään, on minulla vakavat aikeet, siksi se tietysti sattuu.
Jotkut ovat tuijottelijoita. Ei sen enempää. Ehkä voi testata oletko suggestioherkkä. Pakene, sillä voi olla todella paha tahto sua kohtaan. Ei kuulosta ollenkaan hyvältä.
Mulle on käynyt kaksi kertaa tällainen tuijottelu-tapaturma, eri paikoissa, eri henkilöiden seurassa, eri vuosina.
1. Mies tuli ravintolassa juttelemaan, kun olin pelannut silmäpeliä koko illan hänen kanssaan, oli ihan mukava mies ja juteltiin pitkään. Mutta, en ollut yhtään huomannut hänen olemassa oloaan aiemmin. Ei siis mitäön havaintoa koko tyypistä, silti myös ystäväni väittävät, että olen katsellut juuri häntä.
2. Työpaikalla oli ikäiseni mies, jonka kanssa silloin tällöin istuttiin kahvilla, juteltiin, naurettiin, oli ihan hauskaa ja rentoa. Kummallakin jo omat puolisot. Kerran hän sitten alkoi vihjailemaan, ettei tässä iässä enää jaksaisi aloittaa uuteen perheeseen tutustumista, tai tutustuttaa omalle lähipiirilleen uuttaa puolisoa, selitti tätä jotenkin vaikeana.
Ihmettelin sitten onko hän löytänyt uuden tyttöystävän, vai mistä nyt tuuli puhaltaa.
Kun puhui asiasta eteenpäin, sain kuulla että, olen ollut jo pitkään rakastunut mieheen ja flirttaillut ja yrittänyt saada hänet itselleni.
Siis HÄH??? Ensimmäinen kerta kun itse asiasta kuulin ja tunteita ei tosiaan ollut yhtään. Oli vain ihan kiva välillä jutella välillä tuonkin tyypin kanssa. Enkä edes paljon hänen kanssa kahvilla istunut, ehkä kerran kuussa.
Eli katseet voivat olla ihan mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu kun vihdoin uskalsin lähestyä miestä joka katseli, hän olikin juuri aloittanut seurustelun.
Ymmärrän kyllä, että olikin kohdannut jonkun minua kiinnostavamman nopeassa tahdissa,ei siinä mitään, mutta se tuntui nöyryyttävältä, kun vetosi väärinymmärrykseen, että minä olisin kuvitellut kaiken. Kehui kuitenkin ulkonäköäni, mutta eihän se paljon auttanut, kun kuitenkin tunsin munanneeni itseni.
Kohtelias mies oli, mutta jäi silti surullinen fiilis ja aloin vältellä paikkoja missä olisi enää mahdollista häneen törmätä.
Ja nyt et tietenkään tee enää aloitteita koskaan kenellekään, koska miehistähän on paljon mukavampi kokea tuollaisia pettymyksiä.
Ei kukaan pakota niitä aloitteita tekemään... jokainen saa tehdä tai olla tekemättä sukupuolesta riippumatta.
Niin, ehkä ei sitten ollut kiinnostunut sen enempää. En tiedä. Ei sillä mun numeroa ole eikä mitään.
Ap