Hesarissa tänään: Meikin vuoksi työtön?
"Vahva meikki on niin iso osa identiteettiäni, etten ole valmis luopumaan siitä työn vuoksi”, Eeva-Kaisa Metsola sanoo. Tuttavien mielestä vahva meikki estää Eeva-Kaisa Metsolaa saamasta työpaikkaa. Metsola ei aio tyyliään muuttaa, sillä ulkonäöllä ei pitäisi olla tekemistä osaamisen kanssa. Onko oikein, että ulkonäkö voi kuitenkin vaikuttaa työelämässä esimerkiksi siihen, kuka saa työpaikan.
Mitäs av-raati sanoo: Saako ulkonäkö vaikuttaa työnsaantimahdollisuuksiin? Saako töihin tulla missä asussa ja meikissä tahansa?
Kommentit (432)
Suttuinen meikki vanhentaa, olisin kuvan perusteella arvellut hänen olevan 50v.
Olen metallipajassa töissä ja kyllä ruokatuntiin mennessä monella on naama mustana noesta ja piestä mutta kotiin lähdetään naama puhtaana 😁 Tuo nainen vois mennä hitsaajaksi niin ei haittaa meikki 👍
Samaa mieltä ketjun metalli-naisen kanssa.
Työt ja vapaa-aika on erikseen.
Identiteettimeikkiä toteutetaan sitten kun lähdetään töistä.
Jos hän olisi vaikka kirjailija, joka pakertaa kirjoitustyötä yksin, niin silloin ongelmaa ei olisi.
Kuulostaa tosiaan että mielenterveydessä on jotain vialla. Joku persoonallisuushäiriö, missä narsistisuutta. Minähän olen tällainen ja kukaan ei voi mua määrätä. Ilkeä yhteiskunta...
Mulla oli myös vahvat meikit teininä, ja varmaan vähän suttuiset, muutenkin sekava tyyli. Mua aliarvioitiin aina ja pidettiin tyhmänä. Nykyään ymmärrän miksi. Poikkeava tyyli luo mielikuvan ettei ole ihan normaali. Tuo meikkaaja on varmaan sokaistunut tyylilleen jotenkin. Saan myös lapsellisen vaikutelman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ns valtavirrasta huomattavasti poikkeava ulkoasu on työnhakijalle niin tärkeä ettei hän suostu siitä luopumaan/joustamaan edes työn takia, niin herää kysymys siitä kuinka joustamaton hän on muissakin asioissa. Töissä pitää kyetä tekemään kompromisseja, tekemään yhteistyötä ja joustamaan. Jos jo työnhakutilanteessa demonstroi joustamattommuuttaan, niin saattaa työ jäädä saamatta. Virherekrytointi on kallista yritykselle.
Kysytään näin päin: Jos työnantaja vaatisi sinulta tuollaista meikkaamista päivittäin, suostuisitko? Ymmärrätkö jos joku ei suostuisi vai olisiko hän mielestäsi joustamaton?
Ei voi verrata. Kevyempi meikki on normi ja pellemeikki harvinaisuus (En ole tuollaista meikkiä kenelläkään nähnyt aiemmin) PAITSI jos se liittyy työhön oleellisesti. Tässä tapauksessa esim museo-oppaan työ Adams-family museossa.
Tietysti voi verrata. Kysymys on siitä, että jos on joustamaton oman meikkaamisen tai sen puuttumisen suhteen, onko samalla yleisesti joustamaton esim. työtehtäviin liittyen?
Ei tietenkään välttämättä ole. Ei minulla esimerkiksi ole sinänsä epäilystä, etteikö tämäkin nainen pystyisi työtehtävissään joustamaan ihan siinä missä muutkin. Pointti on minusta siinä, että työhaastattelu on kuitenkin aika lyhyt tilaisuus, jonka aikana itsestään pitäisi antaa mahdollisimman myönteinen mielikuva. Se ei ole mielestäni oikea hetki alkaa esittelemään joustamattomuuttaan edes ns. työhön liittymättömissä asioissa. Samaa työpaikkaa voi hyvin hakea pari sataa muutakin hakijaa, jolloin ymmärrettävästi työnantaja valitsee sellaisen henkilön, jonka joustavuuskykyjä ei tarvitse epäillä tai arvuutella.
Eräs toisenlainen esimerkki vähän samankaltaisesta tapauksesta. Serkkuni oli hakenut ahkerasti töitä jo useamman kuukauden ja ihmetteli kun ei tärppää. Kävi sitten kautta rantain ilmi, että hänellä oli tapana kertoa työhaastattelussa milloin hän haluaa pitää vapaata. Kas kummaa, hän sai työpaikan melko pian sen jälkeen kun luopui tästä tavasta ja sai kuin saikin sitten työn saatuaan neuvoteltua vapaansa ajankohdan niin että sekä hän että työnantaja olivat tyytyväisiä. Haastattelutilanteessa vaan tuollaisten "vaatimusten" esittäminen antoi hänestä joustamattomamman ja määräilevämmän mielikuvan, kuin mitä hän oikeasti onkaan. Hän esitti mielestään toivomuksia, mutta koska hän esitti ne jo haastattelussa, ennen kuin on edes saanut töitä, ilmeisesti monet työnantajat tulkitsivat ne vaatimuksiksi ja päätyivät sitten palkkaamaan sellaisen hakijan, joka ei esittänyt vaatimuksia.
- eri
Miksei voi opetella meikkaamaan kunnolla jos vahvan meikin haluaa tehdä? Ei tuollaista naaman suttaamista voi verrata Kirsti Paakkaseen tai Paula Koivuniemeen, heillä on molemmilla aina tyylikkäät siistit meikit. Ei uskoisi, että on jo 15 vuotta tehnyt samanlaista silmämeikkiä, ei osaa vieläkään.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmaa on monenlaista.
Tiesinaikanaan,siisjotain 80-luvulla yhden pankkivirkailijan,jokakirjoitti ongelmasta,kun häntä kehotettiin meikkaamaan,kun on yleisön palveluksessa.Oli siis annettu ymmärtää,että pitäisi meikata.
KLyseinen henkilö oli uskovainen,ja oli sitä mieltä että kampaus,tyylikäsasu ja hoidettu olemus muuten pitäisi riittää.
Niin toki minunkin mielestäni.Itse tosin meikkaan,mutta ei työpaikka saisi olla kiinni ulkonäöstä,
kunhan on siisti olemus.
Kyllä minutkin on opiskelupaikan osastonjohtaja haukkunut atooppisesta ihosta johtuvan meikkaamattomuuden vuoksi. Kaikki rahat menivät ihan perusihonhoitoon eikä meikkeihin jäänyt penniäkään. Kulmakarvat muotoilin nyppimällä hajakarvat. Hiuksia en värjännyt, mutta kävin säännöllisesti kampaajalla. Pukeuduin siististi. Itse asiassa paljon laadukkaampiin vaatteisiin ja materiaaleihin kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Hei naiset rauhoittukaa jo... Tajuatteko miten pahalta nuoren naisen tuntuu lukea kommennteja joissa sanotaan jutun naisen meikin olevan ruma, väärä ja ei tyylikäs? Rupesin nyt entistä enemmän pelkäämään muita naisia. Haluavat että kaikki kuuluu samaan muottiin. Mutta ei liian paljon koska silloin saa kuulla olevansa "massateini".
On väärin luoda nuorille mielikuvaa, että työhaastatteluun olisi sopivaa mennä epäsiistin näköisenä. Tuolla naisella ei ole kunnollista silmämeikkiä vaan hän on sutannut mustaa väriä silmien ympärille epämääräisiksi rinkuloiksi. Noin suttuinen lopputulos ei ole missään määrin normaalin näköinen.
Jostain kumman syystä on jäänyt sellainen mielikuva että nuo Santiago De Compostolan pyhiinvaellusreitin tamppaajat on jotenkin henkisesti rikkinäisiä ihmisiä, jotka etsii itseään ja yrittää kokea jonkin valaistumisen siinä kävelynsä ohessa.
Meillä on sittenkin ihan kelpo sosiaaliturva, kun noinkin voi työpaikkoihin suhtautua, eikä silti tarvitse nähdä nälkää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anna-lehden nettisivuilla Metsola esittelee videolla miten tekee meikkinsä. Lopputulos videolla on hirveän näköinen, vielä pahempi kuin pelkissä kuvissa. Silmämeikki pelkkää mustaa suttua ja töhrii kulmakarvatkin miten sattuu. Voisi luulla, että kyse on jostain huonosta vitsistä.
Tuossa videolla kertoo, että hänellä on kaksi meikkivaihtoehtoa. Joko vahva meikki tai sitten meikiksi riittää värivoide, ripsiväri ja kulmaväri. Jos kerran kevyempi meikkikin kelpaa niin miksi töihin pitää tehdä vahva suttumeikki? Noloa.
Hänellä on tosi ryppyiset silmänaluset vaikkei muuten ryppyinen olekaan, huomaa että on käsitellyt kovakouraisesti alaluomien ihoaan. En ymmärrä mikä tuossa meikkivideossa on ideana…
Vierailija kirjoitti:
Jostain kumman syystä on jäänyt sellainen mielikuva että nuo Santiago De Compostolan pyhiinvaellusreitin tamppaajat on jotenkin henkisesti rikkinäisiä ihmisiä, jotka etsii itseään ja yrittää kokea jonkin valaistumisen siinä kävelynsä ohessa.
Jaa sielläkään se sen vaellus olikin. Luulin että on näitä kotimaisia kansallispuistoja vaeltanut.
Olen kyllä kanssasi aivan samaa mieltä noista Compostola tyypeistä. En tosin tiedä ainoatakaan, joka sieltä olisi jotain löytänyt.
Jotenkin nyt harmittaa, ettei taivaltanut siellä noi maskit naamassa.
Ei toi meikki välttämättä yläasteikäisellä näyttäisi niin pahalta, mutta kun hän on kuitenkin aikuinen nainen jolla iho on alkanut jo veltostua. Suttuiset mustat pyörylät silmien ympärillä vievät kaiken uskottavuuden.
Vierailija kirjoitti:
Minä joudun töissä ottamaan vihkisormuksenkin pois ja kynsilakkaa ei saa käyttää. Pystyn elämään tämän asian kanssa, varsinkin kun minulle koituvaa vaivaa ja mielipahaa kompensoidaan maksamalla työstäni palkkaa joka kuukausi.
Sama homma. Lisäksi jätän normaalin, raskaan ja tumman meikkini väliin sekä jätän naamalävärit kotiin. Irokeesin kampaan ponnarille. Sairaalassa ei nääs voi kulkea sen näköisenä millainen olen vapaa-ajalla. Täysin ymmärrettävää.
Jos meillä käskettäisiin naisia meikkaamaan, niin sitten saisivat kyllä miehetkin meikata.
Tilannetajua pitäisi olla ja ymmärrystä sen verran, ettei ihan kaikki asiat sovi joka tilanteeseen. Ihminen on yksinkertaisesti tyhmä, jos omalla toiminnallaan tahallaan torpedoin työnsaantimahdollisuutensa.
Sitä varmaan oma silmä tottuu noihin omituisuuksiin. Muistan sata vuotta sitten erään naispuolisen kaverin opiskelukaverin, jolla oli siis aivan ihmeellinen töyhtökampaus. Aivan käsittämätön töyhtö, josta puolet roikkui jotenkin silmien päällä, etten koskaan nähnyt hänen silmiään.
Kaikki puhuivat siitä kampauksesta ja vähän hävettiinkin baarissa, mutta yksikään meistä ei kehdannut puhua töyhdöstä ko henkilön kanssa. Varsinainen töyhtö olohuoneessa.
Ihminen oli sinällään tosi kiva eikä mitään, mutta se töyhtö!
Uskoisin että hänen kaveripiirissään saattaa olla sama tilanne.
En edes kiinnittäisi tuon näköiseen mitään erityistä huomiota.
Outo silmämeikki eivätkä liian tummiksi ja suttuisiksi piirretyt kulmakarvat paranna yhtään vaikutelmaa. Kulmakarvavärin sävykin on täysin väärä. Tulee mieleen, että ehkä hänellä ei ole kaikki hyvin.
Hygieniaan puuttuminen on työnantajalle vielä vaikeampaa kuin meikkaukseen ja pukeutumiseen. Noin 10 v. sitten olin työpaikassa, jossa oli karmealle tuoksuvia naisia. Oli tukala työskennellä viereisessä pisteessä. Eräästä tuoksui vielä hien lisäksi vanha viina. Tiedän erään esimiehen, jonka oli pakko huomauttaa rasvaisista hiuksista. Kyse oli asiakaspalvelusta.