Taas juttua Suomen lapsivihamielisyydestä, Suomi taitaa olla ainoita maita jossa lapsi ei saa kuulua eikä näkyä

Ongelman aiheuttavat ne harvat ja valitut Purjopetterit joiden vanhempien mielestä Purjopetterin on aina ja kaikkialla saatava olla suunapäänä ja riekkua apinan lailla huomion keskipisteenä. Ilman Purjopettereitä tavallisten muksujen satunnaiset kiukun- ja luovuuden puuskat todennäköisesti suvaittaisiin laajemmalti.

Meinaatko, että esim. Aasian maissa junassa metelöivää lasta katsellaan hellyydellä ja lempeällä ymmärryksellä?

Ja pitää myös muistaa, että useissa maissa julkisella paikalla riekkuva lapsi saa herkästi äitinsä tai isänsä kämmenestä. Loppuu se hilluminen.

Ei se ole vihamielisyyttä jos halutaan että lapset kasvatetaan käytöstavoille. Ei lapset hypi silmille ja ole perheessä määräävinä muissa maissa kuten Suomessa. Ranska, Saksa, Britannia, Venäjä esimerkiksi näiden maiden lapset osaavat käyttäytyä kuten ihmislapset konsanaan, toisin kuin Suomessa, vapaan kasvatuksen ihmemaassa.

"Kun lapseni kasvavat nuoriksi aikuisiksi, heiltä odotetaan esiintymistaitoja, tilan ottamista, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta. Ekstrovertit pärjäävät työelämässä. Yhtäkkiä onkin suotavaa näkyä ja kuulua. Hiljaista ja vetäytyvää lasta pidetään hyväkäytöksisenä, mutta aikuisena pitääkin olla supliikki ja sosiaalinen. Tässä on selvä ristiriita."

TÄYSIN eri asia!! Se, että ekstrovertti "ottaa tilan haltuun", oma-aloitteisuus tai ekstrovertin näkyminen ja kuuluminen yms. ei todellakaan ole millään muotoa verrattavissa siihen, että lapsi huutaa, kiljuu täyttä kurkkua, potkii, heittelee tavaroita, rikkoo paikkoja jne. Sen ekstrovertin "näkyminen" tuskin aiheuttaa mitään vahinkoa ympäristölleen, toisin kuin esim. lapsen riehuminen voi aiheuttaa.

Kun tuon kohdan tuosta kirjoituksista luin, niin ajattelin, että voi luoja! Siis joku oikeasti ajattelee noin?

Minua todella ärsyttää se että lapset eivät osaa olla hiljaa, paikoillaan ja siististi vaan aina pitää sotkea, juosta ja huutaa. Opettakaa niille lapsille oikeasti käytöstapoja ja käyttäytymään ihmisten ilmoilla kuten ihmiset eikä kuin jotkin villit elukat.

Minusta tämä on aika kaksijakoinen ilmiö: toisaalta asenteet lapsia kohtaan ovat Suomessa hyvinkin "hellämieliset". Todella monessa muussa maassa lapsia kohtaan ollaan paljon tiukempia ja heiltä odotetaan esimerkiksi parempia käytöstapoja. Samoin Suomessa vanhemmuudessa on ainakin paikoin ihanteena se, että (kärjistetysti) kaikki menee lapsi edellä ja aikuisten pitää vaan aina ja ikuisesti tinkiä omista haluistaan ja tarpeistaan. 

Ja sitten toisaalta, olen kyllä myös huomannut että Suomessa ei joissain tilanteissa riitä ymmärrystä lapsille tai lasten olemassaololle lainkaan. Jos lapsi vaikka bussissa juttelee jollekin aikuiselle, käännetään pää pois. Samoin häiriinnytään aivan kauheasti siitä, jos jossain on lasten ääniä ja hälinää (ei siis välttämättä huonoa käytöstä, kyllähän lapsista lähtee hälyä vaikka olisivat ihan ihmisiksikin) tai jos joku vie bussissa tilaa lastenvaunuineen. "Eikö noiden kanssa nyt voisi pysyä kotona". Mutta tämä liittynee enemmän siihen, että suomalaiset ovat vähän metsäläisiä edelleen, ei olla totuttu tiiviiseen asumiseen ja olemiseen ja häiriinnytään ylipäätään muiden ihmisten olemassaolosta.

t. yhteiskuntatieteilijä

Pieni väsyneenä kitisevä tai kimittävä lapsi on aivan eri asia kuin kouluikäinen liikennevälineissä, ravintolassa tai kaupassa holtittomasti riekkuva pentu jonka vanhemmat eivät välitä. Oikeastaan olen hyvin harvoin ärsyyntynyt lapseen, vanhempiin sitäkin useammin. Ja ostakaa lapselle kuulokkeet ettei koko junavaunun tarvitse kuunnella 6 tuntia peliääniä tai pikkuoravien laulua.

Laosi pitää kasvattaa aikuiseksi. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Minua todella ärsyttää se että lapset eivät osaa olla hiljaa, paikoillaan ja siististi vaan aina pitää sotkea, juosta ja huutaa. Opettakaa niille lapsille oikeasti käytöstapoja ja käyttäytymään ihmisten ilmoilla kuten ihmiset eikä kuin jotkin villit elukat.

Uhmaikäinen, päiväkotipäivästä väsynyt pikkulapsi vaan ei ole mikään kone, joka toimii aina kiltisti ettei vaan ympärillä olevat ärsyyntyisi.

Tapoja opetataan, vaan silti et voi olettaa esim. 3-vuotiaan käyttäytyvän aina salonkikelpoisesti.

No, tämän takia meille hommataan auto. Ei enää tarvitse ärsyttää ketään busseissa.

Joskus voi aikuinenkin saada raivarin ja se on ymmärrettävä. Hänhän on vain väsynyt.

Ap, kannattaa käydä Englannissa, siellä pidetään kakaroille komento. Eikä läpsäys päähän ole harvinaista, kaupossa näkee usein.

Lapsen pitää osata käyttäytyä huomaamattomasti kuten myös aikuisen. Ei ne lapset opi riehu alla oikeaa käytöstä

Miksi ihmeessä väsyneen lapsen ainoa tapa ilmaista tunteitaan on järkyttävä karjuminen ja juoksentelu päin muita ihmisiä? Kun espanjalainen lapsi tekee kaupassa saman, saattaa häntä läimäyttää jopa naapurin setä eikä kukaan sitä kummastele.

Miksi nykyvanhemmat eivät ymmärrä, että kauppa tai parkkipaikka eivät ole leikkipaikkoja, joissa pitää saada telmiä juuri niin paljon kuin tahtoo? Tai miksi kirkko ei ole tarkoitettu juoksenteluun?

Tai miksi minä aikuinen en saa ääneen nauraa ja näyttää niin tunteitani, kun se muita tunteenilmaisullaan häiriköinyt riiviö kompastuu ja kaatuu ja satuttaa itsensä eli saa välittömän palkinnon siitä, että ei osaa olla muiden kanssa ihmisiksi.

Päin vastoin. Kasvatussuositukset Suomessa lähtevät siitä, että lapsen nimenomaan pitää antaa ilmaista tunteitaan (eli riekkua) mahdollisimman vapaasti. Ja jos tunteiden ilmaisu lähtee totaalisesti lapsella käsistä, niin siihenkin tilanteeseen lähinnä suositellaan tunteiden sanoitusta.

Tällainen suhtautuminen on koko maailmankin tasolla hyvin poikkeuksellinen. Lähinnä se on käytössä muutamissa liberaaleimmissa länsimaissa. Oma kokemus esim. Kaakkois-Aasiasta on se, että jos siellä lapsi rupeaa riekkumaan junassa eikä lapsen vanhempi anna tälle selkään niin sitten toiset matkustajat tai konduktööri tekevät niin jotta matkustusrauha palautuu.

Eilen menin puolityhjään hissiin, lapsi nukkui lastenvaunuissa.

Hississä ollut, n.70v ilmeisen hyväosainen rouva otti asiakseen ilmoittaa minulle, että lastenvaunuilijat voisivat aivan mainiosti mennä muilla hisseillä.

Vastasin hänelle ystävällisesti hymyillen, että arvon rouva on myös aivan vapaa käyttämään rappusia, liikunta ehkäisee osteoporoosia.

Sen jälkeen ei asiasta keskusteltu.

Kuljen päivittäin näin talviaikaan bussilla ja siellä kyllä huomaa, miten monia risoo lasten ihan tavalliset iloiset äänet, rupattelu ym. Saati sitten jos vaunuissa oleva vauva alkaakin kesken matkan huutaa. Ahdistaa jo valmiiksi jos joskus hankin lapsia, koska minulla ei ole ajokorttia joten matkat taittunee bussilla.

Miten te "annatte selkään" vaikka kaupassa riehuvalle lapselle? Sehän on tietääkseni kiellettyä, tulee vielä lasu tai poliisijuttu.

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Ruuhka-aikaan julkisissa kulkuvälineissä pitäisi osata olla hiljaa koska niissä matkustavat työtätekevät ovat jo valmiiksi stressaantuneita ja ahdistuneita odottaessaan jokapäiväistä kärsimystään.

Vierailija kirjoitti:

Miten te "annatte selkään" vaikka kaupassa riehuvalle lapselle? Sehän on tietääkseni kiellettyä, tulee vielä lasu tai poliisijuttu.

Niin, Suomessa se on kiellettyä. Useimmissa muissa maissa taas ei.

Suomessa on jostain syystä päättäjilläkin tarve nähdä kurinpito ensisijaisesti jonain sellaisena mistä voi olla lapselle haittaa. Sen sijaan, että keskityttäisiin hyötyihin mikä on se normaali suhtautumistapa.