Taas juttua Suomen lapsivihamielisyydestä, Suomi taitaa olla ainoita maita jossa lapsi ei saa kuulua eikä näkyä

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Miten ajattelit lapsena piilohäiriköidä bussissa jos et uskalla näkyvästi häiriköidä?

Onneksi suuri osa ihmisistä ei ole tänä päivänäkään sitä mieltä, että jos sylissä pitäminen ei hiljennä lasta  niin lapsi huutakoon niin kuin tahtoo. Eikä lapsen puolustuskyvyttömyyttäkään pidetä minään perusteena sille etteikö lapselle tulisi pitää kuria, koska miksi ihmeessä lapsen pitäisi voida puolustautua kurinpitoa vastaan? Kurinpito on lapsen omaksi eduksi eikä suinkaan jotain millä tahdottaisiin pahaa lapselle.

Kuri ja väkivalta on kaksi eri asiaa. Kuria voi pitää myös väkivallattomasti. Moni taas vetää yhtäläisyysmerkin näiden kahden termin välille, mikä taas kertoo järjen köyhyydestä.

Taidat itse vetää niitä kyseisiä yhtäläisyysmerkkejä eli ymmärtää sellaisen asian pahaa tahtovana hakkaamisena mikä ei oikeasti ole sitä. Ainakin päätellen siitä mitä kirjoitit lapsen puolustuskyvyttömyydestä.

Ei se muuta asiaa, jos piiskan antamisen yhteydessä sanotaan ”tämä on sinun omaksi parhaaksesi”.

Koskeeko tämä asenteesi kaikenlaista kuritusta vaiko vain ruumiillista kuritusta? Eli saako lasta vaikka jäähyttää tai ottaa siltä tavaroita takavarikkoon siitäkin huolimatta, että lapsi on puolustuskyvytön?

Vierailija kirjoitti:

Vttuuntunut perheenäiti kirjoitti:

Eilen menin puolityhjään hissiin, lapsi nukkui lastenvaunuissa.

Hississä ollut, n.70v ilmeisen hyväosainen rouva otti asiakseen ilmoittaa minulle, että lastenvaunuilijat voisivat aivan mainiosti mennä muilla hisseillä.

Vastasin hänelle ystävällisesti hymyillen, että arvon rouva on myös aivan vapaa käyttämään rappusia, liikunta ehkäisee osteoporoosia.

Sen jälkeen ei asiasta keskusteltu.

Se rouva oli todennäköisesti äitini. Hän kertoi, miten 10 hengen hississä oli 6 henkilöä, kun sinne tunki nainen lastenvaunujen kanssa liiskaten 3 jo hississä ollutta vasten takaseinää. Hississä oli ahdasta jo valmiiksi, koska yhdellä miehellä oli mukanaan pari isoa pakettia, joita lastenvaunuilija ei vähääkään varonut. Vastaus huomautukseen oli juuri tuo eli kävelkää te, minulla on kaikki oikeudet töniä kipeitä lonkkianne lastenvaunuilla tai rutata paketit. Katsokaas kun te olette lapsivihamielisiä! Minä olen vain huonokäytöksinen, aivot jäivät synnärille.

Ei ollut, älä uhriudu.

Minä olen huomannut että ihmiset tuijottaa sitäkin kun yrität pitää kuria lapsille. Teet niin tai näin, aina väärin päin. Monesti tekisi mieli läimäyttää tahallaan ärsyttävää poikalasta. Ei voi kuin vain sanallisesti ojentaa, tai pidellä paikoillaan. Sekin aiheuttaa tuijottelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti unohdetaan, etteivät pienet lapset vielä kykene osaamaan käytöstapoja (esim hillitsemään tunteitaan) vaan heille tosiaan vasta OPETETAAN tätä.

Ja maailmaa nähneenä ja monia ulkomaalaisia ystäviä ja perheenjäseniä omaavana sanon: monessa muussa maassa lapset saavat näkyä ja kuulua ja heihin suhtaudutaan iloisesti. Naurua ja juoksemista pidetään normaalina. He ovat osa yhteiskuntaa. Tämä ei toki tarkoita, että kaikkea siedetään.

Se, että Suomi olisi joku huonokäytöksisien lasten ihmemaa on keksittyä huttua, jota lapsivihamieliset ihmiset haluavat ylläpitää ja näkevät ympäristönsä sen mukaisena.

Kamalaa miten täällä mielummin jopa läpsittäisiin lapsia hiljaiseksi, kun oltaisiin empaattisia ja ymmärretäisiin, että se ruuhkabussin lapsikin on väsynyt ja stressaantunut, eikä hänellä ole vielä aivojen kehitysasteesta johtuen kykyä pitää tätä sisällään ja nököttää näkymättömästi hiljaa.

Aikuiset pystyvät muokkaamaan asenteitaan ja sietämään tunteitaan paljon helpommin kuin lapset.

Eletään yhdessä, siedetään toisiamme ja puututaan, kun nähdään vääryyttä. Meistä jokainen on ollut lapsi.

Siis siedetään huonoa käytöstä lapsen 18v synttäripäivään saakka, jolloin lapsen pitäisi kuin taikaiskusta osata hillitä itsensä vaikka sellaista ei ole siihen asti vaadittu?

Ihme kyllä hyvinkin pienillä lapsilla on kyky olla hiljaa myös sellaisissa tilanteissa joissa he eivät haluaisi olla hiljaa. Kyky on ihan eri asia kuin halu.

Lasten temperamentit ovat yksilöllisiä: yksi hiljenee harmistuneena kun toinen huutaa. Molemmat ovat yhtä arvokkaita. Viestissä puhutaan PIENISTÄ lapsista. Esimerkiksi alle 2-vuotiaat eivät usein kykene hillitsemään tunteitaan, ellei heitä ole esimerkiksi väkivallalla tai hylkäämisellä tähän peloteltu.

Eräs tuttava lastensuojeluviranomainen sanoikin, että eniten huolta herättävät ne pienet lapset, jotka vain hiljaa kyyhöttävät yksin leikkien tai istuvat paikoillaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Miten ajattelit lapsena piilohäiriköidä bussissa jos et uskalla näkyvästi häiriköidä?

Onneksi suuri osa ihmisistä ei ole tänä päivänäkään sitä mieltä, että jos sylissä pitäminen ei hiljennä lasta  niin lapsi huutakoon niin kuin tahtoo. Eikä lapsen puolustuskyvyttömyyttäkään pidetä minään perusteena sille etteikö lapselle tulisi pitää kuria, koska miksi ihmeessä lapsen pitäisi voida puolustautua kurinpitoa vastaan? Kurinpito on lapsen omaksi eduksi eikä suinkaan jotain millä tahdottaisiin pahaa lapselle.

Numero 7 täällä. Muistettakoot tässäkin että imeväisikäinen, taapero tai uhmaikäinen huutaja ei hiljene millään "kurilla" tai mitä se edes olisi? Tai perusteluilla, hah. Sitä isommalle jo aletaan perustelemaan lyhyesti miksi ei esimerkiksi kiljuta ihan vain huvin vuoksi ja sen jälkeen kielletään tiukemmin ja voidaan fyysisesti hakea paikalleen. Hyvin näkyy kevyemmätkin keinot toimivan noilla vanhemmilla jotka näin tekevät, ainakin lopulta. Minua on myös piiskattu ja revitty tukasta lapsena, ei kiva ja aiheutti vain patoutunutta vihaa.

Ei se paikalleen hakeminen tepsi kaikkiin. Monesti häiriköinti jatkuu siellä paikalla esim. "laalaalalaaa"- tai "tyhmä äiti"-linjalla. Myös edessä olevan penkin selkämystä saatetaan potkia protestina siitä, että joutuu istumaan paikallaan.

Toisaalta jos lasta pitelee paikallaan, niin sitäkin on kohta joku lasua väsäämässä, kun se on vapaudenriisto tai lasta sattuu kun rimpuilee.

Penkin potkimisessa vtuttaa eniten se, että vanhempi ei sano lapselle että ei saa potkia tädin selkään, se sattuu tai ei käännä lasta eri asentoon. Ei joku kaksivuotias jolla on äö miinus 37 ymmärrä mikä pointti siinä on jos aletaan puristamaan jaloista, ymmärrän opettelun tässäkin asiassa. Ja jos nelivuotias sanoo kerran tyhmä äiti niin kantapään kautta opettamalla oppii. Laulaa saa. Koittakaa nyt vähän suhteuttaa lapsen ikään. Sitä en ymmärrä jos vanhempi vaan tuijottaa kännykkää. Ja kirkon eturivi on paikka jossa ei kasvateta, vaan jäädään taakse ja poistutaan tarvittaessa.

Tunnen lämpimän tunteen sydämessäni aina kun näen vanhemman joka tilanteesta riippuen joko ystävällisesti tai tiukasti opettaa lasta. Tule pois käytävältä että täti pääsee siitä jne.

Vierailija kirjoitti:

Kuljen päivittäin näin talviaikaan bussilla ja siellä kyllä huomaa, miten monia risoo lasten ihan tavalliset iloiset äänet, rupattelu ym. Saati sitten jos vaunuissa oleva vauva alkaakin kesken matkan huutaa. Ahdistaa jo valmiiksi jos joskus hankin lapsia, koska minulla ei ole ajokorttia joten matkat taittunee bussilla.

Risoo? Eli kukaan ei reagoi fyysisesti eikä sanallisesti, mutta sä tuijottelet ihmisten ilmeitä ja päättelet, että suomalainen normaali hevonvitulla oleva namaa johtuu just läheltä kuuluvista lasten äänistä? Älä hanki lapsia jos sun pitää kehitellä närkästymisteorioita tyhjästäkin.

Vierailija kirjoitti:

"Kun lapseni kasvavat nuoriksi aikuisiksi, heiltä odotetaan esiintymistaitoja, tilan ottamista, oma-aloitteisuutta ja rohkeutta. Ekstrovertit pärjäävät työelämässä. Yhtäkkiä onkin suotavaa näkyä ja kuulua. Hiljaista ja vetäytyvää lasta pidetään hyväkäytöksisenä, mutta aikuisena pitääkin olla supliikki ja sosiaalinen. Tässä on selvä ristiriita."

TÄYSIN eri asia!! Se, että ekstrovertti "ottaa tilan haltuun", oma-aloitteisuus tai ekstrovertin näkyminen ja kuuluminen yms. ei todellakaan ole millään muotoa verrattavissa siihen, että lapsi huutaa, kiljuu täyttä kurkkua, potkii, heittelee tavaroita, rikkoo paikkoja jne. Sen ekstrovertin "näkyminen" tuskin aiheuttaa mitään vahinkoa ympäristölleen, toisin kuin esim. lapsen riehuminen voi aiheuttaa.

Kun tuon kohdan tuosta kirjoituksista luin, niin ajattelin, että voi luoja! Siis joku oikeasti ajattelee noin?

Toimittaja on löytänyt muotisanan, jonka tarkoitusta ei tiedä. Ekstrovertti =/= hyvät sosiaalisiset taidot. Ekstrovertit ovat seurallisia, mutta se ei takaa, että osaavat "ottaa tilan haltuun" tai ylipäätään esiintyä. Tiedän muutamankin ekstrovertin, joiden puhetulvasta ei tule loppua, saatikka puhuisivat mistään järkevästä (mutta BB ja Tempparit yms on suosittuja puheenaiheita), ja välillä tarinoinnilla ei ole päätä eikä häntää ja se etenee epäloogisesti hyppien. Esiintyminen on näillä samanlaista, paljon asiaa ilman sisältöä. Ei tällaiset pärjää työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti unohdetaan, etteivät pienet lapset vielä kykene osaamaan käytöstapoja (esim hillitsemään tunteitaan) vaan heille tosiaan vasta OPETETAAN tätä.

Ja maailmaa nähneenä ja monia ulkomaalaisia ystäviä ja perheenjäseniä omaavana sanon: monessa muussa maassa lapset saavat näkyä ja kuulua ja heihin suhtaudutaan iloisesti. Naurua ja juoksemista pidetään normaalina. He ovat osa yhteiskuntaa. Tämä ei toki tarkoita, että kaikkea siedetään.

Se, että Suomi olisi joku huonokäytöksisien lasten ihmemaa on keksittyä huttua, jota lapsivihamieliset ihmiset haluavat ylläpitää ja näkevät ympäristönsä sen mukaisena.

Kamalaa miten täällä mielummin jopa läpsittäisiin lapsia hiljaiseksi, kun oltaisiin empaattisia ja ymmärretäisiin, että se ruuhkabussin lapsikin on väsynyt ja stressaantunut, eikä hänellä ole vielä aivojen kehitysasteesta johtuen kykyä pitää tätä sisällään ja nököttää näkymättömästi hiljaa.

Aikuiset pystyvät muokkaamaan asenteitaan ja sietämään tunteitaan paljon helpommin kuin lapset.

Eletään yhdessä, siedetään toisiamme ja puututaan, kun nähdään vääryyttä. Meistä jokainen on ollut lapsi.

Siis siedetään huonoa käytöstä lapsen 18v synttäripäivään saakka, jolloin lapsen pitäisi kuin taikaiskusta osata hillitä itsensä vaikka sellaista ei ole siihen asti vaadittu?

Ihme kyllä hyvinkin pienillä lapsilla on kyky olla hiljaa myös sellaisissa tilanteissa joissa he eivät haluaisi olla hiljaa. Kyky on ihan eri asia kuin halu.

Näkyy tämäkin aihe menevän siihen että keksitään keinotekoisesti kaksi eri leiriä että saadaan riita aikaiseksi.

"Siis siedetään huonoa käytöstä 18-v. asti....". Voi hyvänen aika mitä väärintulkintaa. Eihän tuo kirjoittaja noin sanonut. Luitko ollenkaan ja ymmärsitkö lukemaasi? Kysy mieluummin jos et ymmärtänyt.

t. Välinpitämättömiä ja lepsuja vanhempia karsastava mutta lapsen kehitystason ymmärtävä lapseton, meluherkkä ja kärttyisä täti

Kirjoitus on vain jäävuoren huippu. Lapset raahataan ihan joka paikkaan ja jossa ne eivät jaksa saati viihdy. Vanhemmat ovat itse väsyneitä, kiukkuisia työpäivien jälkeen ja ansaitsevat rahaa maksaakseen asunnot ja autot. Lapsien on pakko elää  siinä kaikessa oravanpyörässä mukana kuin mietittäisiin voisiko se elämäntahti olla vähän hitaampi. 

Lapset ovat pääosin hauskoja ja avoimia kaikelle, mutta jos olisin itsekin vielä lapsi inhoaisin yli kaiken sitä retuuttamista kaupoissa ja kiireessä. Kuuma ulkoilupuku päällä bussissa ja mutsi/faija toljottaa luuriaan, kun olisi kiva kertoa omia juttuja. Jos ei sitten ole älynnyt ottaa mukaan lapsenkin luuria ja pädiä.

En ikinä tuomitse lasten käytöstä, mutta heidän vanhempansa kyllä. Mietin, että mikä hemmetin vimma tuollakin vanhemmalla on lähteä tuon näköisellä ilmeellä kauppaan ja kohdella kärsimättömän kiireisesti omaa jälkeläistään. Koko ajan suoritetaan jotakin, kun lapsen tahti on paljon minimaalisempi ja monet arjen asiat kiinnostavat ja niitä pitää tutkia. 

Olen palvelutyössä ja  palvelen lapsiperheissä aina ensin lapset. Pieniä ihmisiä, joiden oikeasti pitää miettiä minkä värinen tikkarin pitää olla ja se on sen päivän tärkeä päätös. Tai mitä syödä. LApset kyllä osaavat päättää ja pohtia, mutta hemmetin vanhemmat hämmentävät, päsmäröivät, ylitietävät ´, kiirehtivät ja söheltävät kun me vasta olemme päässeet kaupanteon alkuun. Minä annan muiden odottaa ja kuuntelen mitä lapsi tahtoo. Se lasten tapa tehdä kauppaa ei ehkä ole se tuottoisin, mutta jos minä en heitä kohtele kauniisti niin eivät hekään opi kohtelemaan minua kauniisti.

Marmattavat blogien kirjoittajat katsokoot peiliin ja miettikööt minne kersansa raahaavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monesti unohdetaan, etteivät pienet lapset vielä kykene osaamaan käytöstapoja (esim hillitsemään tunteitaan) vaan heille tosiaan vasta OPETETAAN tätä.

Ja maailmaa nähneenä ja monia ulkomaalaisia ystäviä ja perheenjäseniä omaavana sanon: monessa muussa maassa lapset saavat näkyä ja kuulua ja heihin suhtaudutaan iloisesti. Naurua ja juoksemista pidetään normaalina. He ovat osa yhteiskuntaa. Tämä ei toki tarkoita, että kaikkea siedetään.

Se, että Suomi olisi joku huonokäytöksisien lasten ihmemaa on keksittyä huttua, jota lapsivihamieliset ihmiset haluavat ylläpitää ja näkevät ympäristönsä sen mukaisena.

Kamalaa miten täällä mielummin jopa läpsittäisiin lapsia hiljaiseksi, kun oltaisiin empaattisia ja ymmärretäisiin, että se ruuhkabussin lapsikin on väsynyt ja stressaantunut, eikä hänellä ole vielä aivojen kehitysasteesta johtuen kykyä pitää tätä sisällään ja nököttää näkymättömästi hiljaa.

Aikuiset pystyvät muokkaamaan asenteitaan ja sietämään tunteitaan paljon helpommin kuin lapset.

Eletään yhdessä, siedetään toisiamme ja puututaan, kun nähdään vääryyttä. Meistä jokainen on ollut lapsi.

Siis siedetään huonoa käytöstä lapsen 18v synttäripäivään saakka, jolloin lapsen pitäisi kuin taikaiskusta osata hillitä itsensä vaikka sellaista ei ole siihen asti vaadittu?

Ihme kyllä hyvinkin pienillä lapsilla on kyky olla hiljaa myös sellaisissa tilanteissa joissa he eivät haluaisi olla hiljaa. Kyky on ihan eri asia kuin halu.

Lasten temperamentit ovat yksilöllisiä: yksi hiljenee harmistuneena kun toinen huutaa. Molemmat ovat yhtä arvokkaita. Viestissä puhutaan PIENISTÄ lapsista. Esimerkiksi alle 2-vuotiaat eivät usein kykene hillitsemään tunteitaan, ellei heitä ole esimerkiksi väkivallalla tai hylkäämisellä tähän peloteltu.

Eräs tuttava lastensuojeluviranomainen sanoikin, että eniten huolta herättävät ne pienet lapset, jotka vain hiljaa kyyhöttävät yksin leikkien tai istuvat paikoillaan.

Ihan sama linja niillä lastensuojeluviranomaisilla tuntuu olevan myös leikki- ja kouluikäisten lasten kohdalla. Sielläkin lastensuojelijalla on "huoli" siitä ettei lapsi saa "ilmaista tunteitaan" vapaasti tai että lasta "pelotellaan väkivallalla tai hylkäämisellä".

Lyhyesti sanottuna nämä lastensuojelijat tuntuvat elävän jossain aivan rinnakkaisessa universumissa missä kaikki on jotain tunnejuttuja ja maalaisjärki on totaalisesti hylätty tämän tunneideologian vastaisena.

Mun mielestä se on edelleen hyvä ohje että

lapset saa näkyä muttei kuulua. Julkisesti liikkuessa, kotona tietysti eri asia.

Näin niiden kanssa voi liikkua missä tahansa eikä tule kiusallisia tilanteita.

Mulla oli laukussa aina joku kirja ja kyniä ja paperia ja ne pelasti pankkineuvottelut yms.

Se nyt vaan on niin, että lapset pitää opettaa yhteisön tavoille.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitus on vain jäävuoren huippu. Lapset raahataan ihan joka paikkaan ja jossa ne eivät jaksa saati viihdy. Vanhemmat ovat itse väsyneitä, kiukkuisia työpäivien jälkeen ja ansaitsevat rahaa maksaakseen asunnot ja autot. Lapsien on pakko elää  siinä kaikessa oravanpyörässä mukana kuin mietittäisiin voisiko se elämäntahti olla vähän hitaampi. 

Lapset ovat pääosin hauskoja ja avoimia kaikelle, mutta jos olisin itsekin vielä lapsi inhoaisin yli kaiken sitä retuuttamista kaupoissa ja kiireessä. Kuuma ulkoilupuku päällä bussissa ja mutsi/faija toljottaa luuriaan, kun olisi kiva kertoa omia juttuja. Jos ei sitten ole älynnyt ottaa mukaan lapsenkin luuria ja pädiä.

En ikinä tuomitse lasten käytöstä, mutta heidän vanhempansa kyllä. Mietin, että mikä hemmetin vimma tuollakin vanhemmalla on lähteä tuon näköisellä ilmeellä kauppaan ja kohdella kärsimättömän kiireisesti omaa jälkeläistään. Koko ajan suoritetaan jotakin, kun lapsen tahti on paljon minimaalisempi ja monet arjen asiat kiinnostavat ja niitä pitää tutkia. 

Olen palvelutyössä ja  palvelen lapsiperheissä aina ensin lapset. Pieniä ihmisiä, joiden oikeasti pitää miettiä minkä värinen tikkarin pitää olla ja se on sen päivän tärkeä päätös. Tai mitä syödä. LApset kyllä osaavat päättää ja pohtia, mutta hemmetin vanhemmat hämmentävät, päsmäröivät, ylitietävät ´, kiirehtivät ja söheltävät kun me vasta olemme päässeet kaupanteon alkuun. Minä annan muiden odottaa ja kuuntelen mitä lapsi tahtoo. Se lasten tapa tehdä kauppaa ei ehkä ole se tuottoisin, mutta jos minä en heitä kohtele kauniisti niin eivät hekään opi kohtelemaan minua kauniisti.

Marmattavat blogien kirjoittajat katsokoot peiliin ja miettikööt minne kersansa raahaavat. 

Tässä kirjoituksessa on paljon asiaa. Lasten kiukku johtuu usein stressaantuneesta vanhemmasta, joka ylisuorittaa arkeaan.

Kun sulla on väsynyt lapsi niin odotatko itse siltä liikaa? Miksi sen lapsen on pakko jaksaa olla mukana. Olisiko aika löysätä sen verran että lapsikin sitä arkea jaksaa. Ylipitkiä hoitopäiviä, jatkuvaa menoa joka paikkaan, harrastuksia. Jaksaisitko itse sitten vielä hymyillä nätisti bussissa. Vanhemmista lähtee myös lasten jaksaminen.

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Miten ajattelit lapsena piilohäiriköidä bussissa jos et uskalla näkyvästi häiriköidä?

Onneksi suuri osa ihmisistä ei ole tänä päivänäkään sitä mieltä, että jos sylissä pitäminen ei hiljennä lasta  niin lapsi huutakoon niin kuin tahtoo. Eikä lapsen puolustuskyvyttömyyttäkään pidetä minään perusteena sille etteikö lapselle tulisi pitää kuria, koska miksi ihmeessä lapsen pitäisi voida puolustautua kurinpitoa vastaan? Kurinpito on lapsen omaksi eduksi eikä suinkaan jotain millä tahdottaisiin pahaa lapselle.

Kuri ja väkivalta on kaksi eri asiaa. Kuria voi pitää myös väkivallattomasti. Moni taas vetää yhtäläisyysmerkin näiden kahden termin välille, mikä taas kertoo järjen köyhyydestä.

Taidat itse vetää niitä kyseisiä yhtäläisyysmerkkejä eli ymmärtää sellaisen asian pahaa tahtovana hakkaamisena mikä ei oikeasti ole sitä. Ainakin päätellen siitä mitä kirjoitit lapsen puolustuskyvyttömyydestä.

Ei se muuta asiaa, jos piiskan antamisen yhteydessä sanotaan ”tämä on sinun omaksi parhaaksesi”.

Siis jos vanhempi antaa lapselleen piiskaa sen vuoksi, että lapsi on häiriköinyt bussissa, niin se on merkki siitä, että vanhempi vihaa lasta ja haluaa tälle pahaa?

Suomi taitaa olla ainoita maita jossa lapset kuuluvat ja näkyvät kurinpidon puutteen vuoksi eivätkä suloisuuttaan.

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko, että esim. Aasian maissa junassa metelöivää lasta katsellaan hellyydellä ja lempeällä ymmärryksellä?

Ja pitää myös muistaa, että useissa maissa julkisella paikalla riekkuva lapsi saa herkästi äitinsä tai isänsä kämmenestä. Loppuu se hilluminen.

Olet väärässä. Kolmen lapsen kanssa paljon Aasiassa matkailleena voin sanoa, että sieltä todellakin löytyy paljon enemmän ymmärrystä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan kuin täältä synkästä kotimaastamme. Kertaakaan en ole myöskään nähnyt että kukaan siellä löisi lastaan.

Asia on täsmälleen päinvastoin kuin ap väittää. Vain Suomessa lapset saavat riehua vapaasti ja pompottaa vanhempiaan. Keski-Euroopassa, vaikkapa Saksassa, lapset ovat kohteliaita ja osaavat käyttäytyä, kunnioittavat vanhempiaan ja vanhempia ihmisiä yleensäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ei se ole vihamielisyyttä jos halutaan että lapset kasvatetaan käytöstavoille. Ei lapset hypi silmille ja ole perheessä määräävinä muissa maissa kuten Suomessa. Ranska, Saksa, Britannia, Venäjä esimerkiksi näiden maiden lapset osaavat käyttäytyä kuten ihmislapset konsanaan, toisin kuin Suomessa, vapaan kasvatuksen ihmemaassa.

Väkivallalla kasvattamisen ja eristämisen ihmemaassa siis.

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Miten ajattelit lapsena piilohäiriköidä bussissa jos et uskalla näkyvästi häiriköidä?

Onneksi suuri osa ihmisistä ei ole tänä päivänäkään sitä mieltä, että jos sylissä pitäminen ei hiljennä lasta  niin lapsi huutakoon niin kuin tahtoo. Eikä lapsen puolustuskyvyttömyyttäkään pidetä minään perusteena sille etteikö lapselle tulisi pitää kuria, koska miksi ihmeessä lapsen pitäisi voida puolustautua kurinpitoa vastaan? Kurinpito on lapsen omaksi eduksi eikä suinkaan jotain millä tahdottaisiin pahaa lapselle.

Kuri ja väkivalta on kaksi eri asiaa. Kuria voi pitää myös väkivallattomasti. Moni taas vetää yhtäläisyysmerkin näiden kahden termin välille, mikä taas kertoo järjen köyhyydestä.

Taidat itse vetää niitä kyseisiä yhtäläisyysmerkkejä eli ymmärtää sellaisen asian pahaa tahtovana hakkaamisena mikä ei oikeasti ole sitä. Ainakin päätellen siitä mitä kirjoitit lapsen puolustuskyvyttömyydestä.

Ei se muuta asiaa, jos piiskan antamisen yhteydessä sanotaan ”tämä on sinun omaksi parhaaksesi”.

Siis jos vanhempi antaa lapselleen piiskaa sen vuoksi, että lapsi on häiriköinyt bussissa, niin se on merkki siitä, että vanhempi vihaa lasta ja haluaa tälle pahaa?

Kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Perheenisukki kirjoitti:

Sitä mä ihmettelen, että jos lapsi itkee ja huutaa, niin lyömälläkö se loppuu?

80 luvulla Minua lyötiin lapsena ja annettiin piiskaa jos tein tuhmuuksia. Jo silloin ihmettelin, mikä virka väkivallalla on, tuhmuuksia tein edelleenkin mutta selkäsaunan pelossa opin vain piilottamaan jälkeeni paremmin.

Omia lapsiani en ole koskaan lyönyt, sylissä pitäminen on toiminut hyvin. Ja jos ei auta niin huutakoot.

Parempi sekin kuin puolustuskyvyttömän lapsen piekseminen.

Miten ajattelit lapsena piilohäiriköidä bussissa jos et uskalla näkyvästi häiriköidä?

Onneksi suuri osa ihmisistä ei ole tänä päivänäkään sitä mieltä, että jos sylissä pitäminen ei hiljennä lasta  niin lapsi huutakoon niin kuin tahtoo. Eikä lapsen puolustuskyvyttömyyttäkään pidetä minään perusteena sille etteikö lapselle tulisi pitää kuria, koska miksi ihmeessä lapsen pitäisi voida puolustautua kurinpitoa vastaan? Kurinpito on lapsen omaksi eduksi eikä suinkaan jotain millä tahdottaisiin pahaa lapselle.

Kurinpito ja väkivalta on kaksi eri asiaa. Parhaiten kasvatetaan esimerkillä ja jos esimerkki ongelmatilanteisiin on väkivalta, niin siitä ei hyvää seuraa.