Kuinka vanhaksi lapsesi saa asua kotona?

Ihan niin kauan kuin haluavat. Molemmat ovat nyt jo omillaan, nuorempi lähti jo yläasteen jälkeen toiselle paikkakunnalle opiskelemaan. Ovat kuitenkin aina välillä tulleet hetkeksi kotiin asumaan, esim. palattuaan ulkomailta opiskelemasta ennen oman kämpän löytymistä tai ollessaan kesätöissä kotipaikkakunnalla tmv. Ovat aina tervetulleita kotiin, meillä on aika iso talo ja tilaa löytyy. Ja minusta on ihan kiva saada välillä vähän elämää taloon. Eipä noista aikuisista lapsista enää mitään vaivaa ole, eivätkä vaikuta omiin menoihini ja tekemisiini mitenkään, vaikka kotona välillä olisivatkin.

OLen 43v ja asun edelleen kotona. Kamalaa, jos pitäisi muuttaa hotelliin tai veneen alle jossain iässä. Laitos lienee se viimeinen asuinpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Saavat asua kotona mutta siinä vaiheessa kun täyttävät 18 joutuvat osallistumaan kodin maksuihin.ilmaiseksi ei täysi-ikäiset meillä asu.

Vanhempien luona asuvan 18 vuotiaan opintotuki on aika olematon, jos vanhempien tulot eivät ole ihan olemattomat. Jos vanhemmat ovat keski- tai hyvätuloisia, ei vanhempien luona asuva alle 20 vuotias saa ollenkaan opintorahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä kattoni alla mitään reilusti yli parikymppistä ala katselemaan, vaikka miten olisi tilaa. Ihan jo siksi, että aikuistua pitää ja ottaa oma elämä haltuun ja etäisyyttä vanhempiin, minun mielestäni. Odottaisin kyllä 22-vuotiaan muuttavan jo pois.

Onneksi sitten on myös lapsistaan välittäviä vanhempia.

Aivan. En ole aikaisempi kirjoittaja, mutta sanon oman mielipiteeni kirjoituksestasi ja samalla otan kantaa moneen muuhun täällä esitettyyn mielipiteeseen.

Ihmisen on tarkoitus aikuistua, lentää pois pesästä ja aloittaa oma elämä. Mikään ei ole pahempi karhunpalvelus aikuistuvalle tai sitä yrittävälle ihmiselle, kuin kynsin hampain lapsestaan kiinni pitävä vanhempi - usein äiti.

Anna lapselle juuret, mutta anna ennen kaikkea siivet, jotka kantavat. Uskalla päästää irti.

Ei mitään ikärajaa voi asettaa, riippuu täysin tilanteesta.

Saishan nuo asua vaikka miten pitkään, muttei ole vuosiin näkynyt, paitsi käymässä. Itse asuin pitkään, opiskelin kyllä pari kolme talvea muualla. Äitini sitten käytti likasankona, kun sairasti jo jotain dementiaa kai. Muu suku kannusti mua asumaan kotona, ettei tarvinnut itse tehdä mitään äitin hyväksi! Äiti puolestaan ajatteli mun velvollisuudeksi nuorimpana asua hänen kanssaan.

Riippuu heidän opiskeluista. Mikäli opiskelevat kotiseudulla, niin taloudellisesti fiksumpaa asua kotona. 

ihmettelen itsekin kun nykynuorilla ei minkäänlaista kiirettä pois vanhempien jaloista ja passoitetaan vaan itseään kaikella mahdollisella tavalla että oma elämä olisi vaan mahdollisimman helppoa. 

Ei mennä armeijaan tai töihin kun kotona on niin helppoa, äiti pesee pyykit ja laittaa ruuan sun muut ja yöt valvotaan pelaillen videopelejä ja päivät nukutaan.  Tietysti jos on jollain lailla sairas ettei kykene yksin tulemaan toimeen niin se on asia erikseen mutta suurimmassa tapauksessa kait kyse vain laiskuudesta, ja voihan olla niinkin että vanhemmat eivät haluakaan että lapsi muuttaa omilleen vaan haluavat vaan että se "pieni poika" on yhä siinä lellittävänä, itse en ymmärrä sellaista.

Läheltä seuraillut miten poikaa paapottu ja nostettu jalustalle vaikka jätkä täys nolla, ei edes ajokorttia viittiny ajaa kun vanhemmat kuskailee saatikka armeijaan mennä, mies kohta 30 ja äiti kantaa limuu pojalle kun poika pelailee kaiket yöt ja päivät nukkuu. Ei puhettakaa omille muuttamisesta.

Tietysti niin pitkään kuin haluaa...

Ei sitä tarvi veneen alle tai laitokseen muuttaa kun vuokraa oman asunnon.

Mun nuorempi muutti 20-vuotiaana, olin hänen omaishoitajansa ja taloudellisesti olisi ollut parempi jos olisi asunut mun kanssa, mutta päätin, että nyt alkaa kummallakin oma elämä.

Ilmeisesti muutin itse liian myöhään tai sopimattomaan ajankohtaan kuitenkin, kun äiti ehti pari kertaa haukkua minua että olin kuulemma tiellä hänen ok-talossaan. Sitten kun muutin omilleni, hän teki itsestään numeron että kun "jätän hänet yksin".

.

En koskaan tämän jälkeen tuntenut itseäni tervetulleeksi, vaikka hän aina pyyteli käymään. Niin, kävi aina ilmi, että jotain töitä olisi tarjolla. Sen vuoksi vissiin sitten vaan.

.

Älkää siis ainakaan esittäkö muuta kuin mitä olette. Jos haluatte päästä eroon lapsesta, tehkää se selväksi, mutta älkää sitten ruikuttako kun hän todella lähtee omilleen ja keskittyy oman elämänsä rakentamiseen.

Kaikki asuivat kotona kunnes valmistuivat AMK:sta. Sen jälkeen ovat lähteneet velattomina maailmalle. Helsingin vuokrat ovat niin korkeita että nuorelle opiskelijalle kyseessä on merkittävä säästö. 

Ihan niin pitkään kuin tahtoo. 

Oliko se joku oidipus kompleksi kun äiti ja poika liian kiintyneet toisiinsa?

Ihan sääliksi käy vanhempia kun täyskasvunen partanaama pomottaa vanhempien taloudessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin pitkään kuin haluaa. Kyllä meille mahtuu.

Ihan mielenkiinnosta, eikö tosiaan tule missään vaiheessa raja vastaan? Tiedän 38-vuotiaan naisen joka edelleen asuu vanhempiensa kanssa. Käy kokopäivätöissä, vaikuttaa ihan normaalilta. Mielestäni outoa sekä vanhemmilta että tyttäreltä, miksi aikuinen ihminen ei aikuistu?

Mun yksi tuttu mies on 42-v, aivan normaali ja käy töissä. Mutta on niin vanhan isänsä tossun alla, isä pitää kynsin hampain kiinni pojastaan (ainoa lapsi) että vieläkin asuu kotona, vaikka varaa olisi heti ostaa asunto käteisellä. Syyt voivat olla joskus moninaisia.

Yksi mies "vapautui" äitinsä ikeestä vasta sitten, kun äiti kuoli. Lukenut mies, kirjoittaa ja puhuu ihan järkeviä, mutta äitinsä tossun alla aina. Nyt matkustelee, on avautunut terapiassa asioista ja muuttanut puuttumistaan, kun äidin kassara vapautti.

Keittiöpsykologi vauhdissa. Jotkut vaan tykkäävät asua vanhempiensa kanssa, eivät he ole tossun alla.

Joidenkin on niin vaikea käsittää, että kaikki eivät halua samoja asioita. Aivan sama mikä on asia, niin jotkut haluavat päinvastaista.

Itse tehdyt on jo maailmalla, sijoitettu saa asua niin kauan kuin haluaa.

Meillä nuorin ei oikein tahdo poistua (20v) muutan syksyllä pienempään asuntoon ja siihen mennessä olis hyvä jos muuttaisi omaan kotiin. Ei se muutenkaan koskaan ole kotona niin tuntuu hullulta maksaa näin isosta asunnosta vuokraa. Toki kyllä se mukaan mahtuu jos ei vielä ole valmis muuttamaan. Esikoinen lähti mielestäni liian aikaisin (15v) mutta hyvin on pärjännyt, kolme muuta poistui armeijan jälkeen omilleen. Jos olisivat lusmuilleet ja laittaneet ranttaliksi olisin potkinut pihalle heti 18v.